SISUNAISET 21.5.
Jokohan olis aika aloittaa uusi ketju, viime viikkoinen onkin kiitettävän pitkä :) Jännä kun katsoin, ettei kukaan ole ehtinyt uutta aloittamaan, mutta sitten tajusin, että kellohan on vasta kuusi.... meillä herätys tuli klo 4 joten kohtahan tässä on " iltapäivä" *haukotus*
Viikonloppu oli ihana, oltiin reissussa kaverien kanssa. Paluu arkeen vaan oli turhankin ankea, kun aamu alkoi näin aikaisin :( Milloinkohan meillä opitaan nukkumaan... siis nuo kakrut. Ehkä sitten kouluiässä?
Painoa en edes kuvittele punnitsevani, jääköön salaisuudeksi. Mulla on vyötärömitta ollut viimeksi mitatessa (maaliskuussa) 88cm eli olisko sitä luokkaa edelleen... alle 90 joka tapauksessa. Aika vähän on siitä lähtenyt, vaikka painoa on pudonnut yli 10kg :( Aito ongelmakohta siis..
Mukavaa viikkoa! Jos vaikka tällä viikolla ehtisi juoksulenkillekin *haaveilee* jos siis saan nukkua joskus niin, ettei pää ole sekaisin kuin seinähullulla (Tiedättekö muuten, mistä moinen " seinähullu" on tullut? Ennen aikaan mielenterveysongelmaiset kahlittiin kiinni kodin sisäseinään, ettei kukaan naapuri huomaisi moista häpeällistä tapausta :D Taitaisin olla kahlittuna minäkin tällä järjellä...)
Emo
Kommentit (43)
mulla on syömiset levinneet ihan totaalisesti. kuopuksella (7kk) on korvatulehdus, liimakorva ja astma/refluksijuttua. eli lapsi oksentelee päiväkaudet ja lääkärissä juostaa yötä päivää. ja kun vauvalla on vielä sydänvika (leikkausjonossa) niin tarkkana pitää olla... ei kertakaikkisesti energia riitä ruokien miettimiseen.
kun nyt tästä päästäs niin ehkä sitten miettis sitä laihtumista. tällä menolla painan 100 kiloa ensi talvena :-(
Tämän viikon saldo siis +-0 eli paino 59,3 kg.
Motivaatio on ollut täälläkin kateissa...ollaan oltu flunssassa koko poppoo. Ensi viikolla taas niskasta kiinni :)
Tinna
Mielessä pyörii, että olen koska olen laihtunut jo ihan kunnolla ja tulokset näkyvät, voin alkaa löysätä. Ja että eikö tämä jo riittäisi, vapaampi elämä on niin paljon mukavampaa. Paitsi että ei ole, minulla herkkujen syöminen menee helposti niin yli, että tulee huono olo.
Mehän aloitettiin Sisunaisissa melko saman aikaan. Ehkä kyse on jostain yleisemmästä lainalaisuudesta, että tässä vaiheessa laihisprosessia monille tulee tällaisia fiiliksiä. Ja joko niistä pääsee yli tai sitten ei pääse ja dieetti lopahtaa. Aiheesta olisi varmaan jotain järkevää luettavaakin, jos vaan jaksaisi etsiä. Tietoa kellään?
Sokeripommi-kirjasta luin, että radikaaliin ruokavalio- ja elämäntapamuutokseen tottuminen kestää kaksi vuotta. Ekan vuoden aikana taistelee mielitekoja vastaan ja tekee luopumistyötä esim. juhlapyhämässäilystä. Ja tokan vuoden aikana kehittää sitten uusia rentoutumis- ja juhlimistapoja ja tottuu niihin. Sokeripommissa tosin oli kyse aika paljon radikaalimmasta jutusta, nimittäin täydellisestä sokerista luopumisesta lopullisesti. Ja sehän ei meillä kellään ole tavoitteena.
No, joka tapauksessa tsemppiä sinulle Ronja ja minulle ja muillekin!