Lue keskustelun säännöt.
Ensimmäistä omakotitaloa ostamassa – mitä pitää ottaa huomioon? (Vinkkejä kaivataan!)
08.07.2026 |
Hei kaikille!
Olemme puolisoni kanssa aloittelemassa projektia, joka on yhtä aikaa sekä innostava että rehellisesti sanottuna hieman pelottava: suunnittelemme omakotitalon ostamista. Haluaisimmekin kuulla teidän kokeneempien omakotitaloasujien vinkkejä ja kokemuksia!
Erityisesti meitä mietityttää:
Kuntotarkastus: Suuressa osassa kohteita jokin iso remontti on tulossa. Riittääkö, että perusasiat ovat kunnossa? Perusasioilla tarkoitan, että esim. käyttövesiputkia on kunnostettu/tutkittu/huollettu, katto on hyvässä kunnossa ja kosteutta perustuksissa ei ole havaittu.
Kaupan yhteydessä tehtäisiin tietenkin uusi tarkastus. Jos sitten ilmeneekin jotain yllättävän vakavaa virhettä tai korjaustarvetta, miten voi vielä peruuttaa kaupat?
Lämmitysmuoto: Lähes kaikissa rintamamiestaloissa on lämmityksenä sähkö + takka + ILP -yhdistelmä. Millaisia kokemuksia tästä? Energiatehokkaimpia lämmitysmuotoja ovat kaukolämpö, maalämpö ja vesi-ilmalämpöpumppu?
Budjetti: Budjettimme on noin 230 000 tuhatta ja se rajaa täällä Pirkanmaalla kohteita melko paljon. Olemmeko naiiveja kun toivoisimme, että voisimme tuolla summalla löytää hyväkuntoisen omakotitalon alle 30km Tampereesta?
Talon ikä: Kannattaako suosiolla katsoa vain 2000-luvun taloja, vai uskaltaako hyväkuntoista 40-50-luvun tai 80-90-luvun taloa edes harkita? Lähtökohtaisesti rajaamme kaikki valesokkelitalot pois, koska niistä meillä on huonoja kokemuksia.
Olemme käyneet katsomassa jo kymmeniä taloja. Yksi melko potentiaalinen tuli vastaan ja tarjosimme n. 8% alle myyntihinnan. Myyjä vastasi korkealla vastatarjouksella ja sanoi, ettei ole enää neuvotteluvaraa. Tästä jäi sellainen kuva, että hinnoista ei todella voikaan tinkiä, vaikka sanotaan, että olisi ostajan markkinat?
Kiitos!
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Jos ostat rintamamiestalon niin, että sauna talon alakerrassa on alkuperäinen. Jos sauna on tehty jälkikäteen niin kosteus haihtuu talon rakenteisiin ja talo homehtuu. Ja sivuvintit pitää olla, ne on talon tuuletuksen kannalta tärkeitä ettei homehdu.
Eikä saa olla lasikuitutapettia, puu sen alla ei hengitä eli homehtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että on uusi katto ja putket, vakuutus ei korvaa vanhoja, jos tulee vesivahinko.
Katon ja perustuksen pitää olla lähtökohtaisesti kunnossa. Käyttövesiputkien lisäksi otettava huomioon myös vesikiertoisen lämmityksen putket jos talossa on sellaiset.
Harvinaisempia asioita joita pitää ottaa ainakin huomioon: onko tie pitkä ja yksityistie? Remontit saattavat maksaa kymmeniä tuhansia taloa kohden. Tontti todellisuudessa kaavassa kaksi eri tonttia, jolloin kunta voi antaa toiselle rakentamiskehoituksen ja lunastaa sen.
Öljysäiliöt vielä maassa? Onko vuotaneet?
Syytinki? Hyvin harvinainen nykyisin mutta mahdollinen.
Lopputarkastus? Jos ei ole tehty niin taloa ei ole olemassa. On kunnasta kiinni vaativatko tekemään uusien määräysten mukaan vai riittävätkö vanhat
230 000 tuhatta on raju hinta, mutta 230 tuhatta on ok. Pientä listaa ulkomuistista: älä luota mihin tahansa kuntotarkastajaan! Tarkista ensin MML:stä onko myyjä todella aito omistaja. Jos on omalla tontilla, silloin kyse on kiinteistöstä, joka vaatii kaupanvahvistajan. Mikäli vuokratontilla, ei merkitystä. Selvitä verot ja muut maksut sekä kiinnitykset pankeille. Ovatko kiinnitykset vapaita? Pintapuolisessa kuntotarkastelussa ei välttämättä tule esille ongelmia. Kajoava kuntotarkastus, jossa tehdää pieniä koereikiä on paras mutta myös kallein. Tarkista vintti ja vesikate. Onko tummuneita lautoja? Onko merkkejä vuodoista. Sisällä haistele eri huoneita ilman että huonetta on tuuletettu tai jotain pullantuoksua (tyypillinen hämäys). Tarkkaile saumoja, onko ratkeilleet, onko maalattu lähaikoina. Pesuhuoneessa koputtele laattoja. Onko irtonaisia? Keittiössä katson allaskaappiin. Onko ollut vuotoja? Tontilla katso kallistukset, onko salaojakaivot kuvattu tai onko todisteita siitä, että ne toimivat. Mikäli perustuksessa on halkeamia, antura on rikki, talo liikkunut tms. älä osta missään tapauksessa. Sama jos tiiliverhouksessa on pystysuuntaisia halkeamia. Mitä sitten ikään tulee, niin Suomessa rekantamisen laatu on erittäin huonoa. Noin 1990-1993 rakennetut ovat täysin mätiä, 1970-luvun tasakattoiset myös. Mikäli ei ole ns. piilosokkelia, niin 40-60 luvun hyvin hoidetut talot voi olla ok. Hyvin hoitaminen tarkoittaa sähkökaapeleiden, putkien ym. vaihtamista. Lämmityksessä vältä öljylämmitteistä taloa, vaikka olisi muunnettu maalämmöksi tms. Öljysäiliö on voinut vuotaa maahan ja maan vaihto maksaa todella paljon. Omakotitalon laskennallinen ikä on 50 vuotta, mutta valitettavasti meillä voi olla paljon vähemmänkin. Kiinnitä myös huomiota energialuokkaan. Ei kannata ostaa alle C energialuokan asuntoa, jos käyttökustannukset ovat tärkeitä.
Rakennekuvat on hyvä tarkistaa. Mutta yleisesti konkreettisia:
Rakenteen vedeneristys. Rinnetontti ei ole mikään ongelma, jos rakennetta suojaa esim. bitumikermi + vesimuuri (sellainen muovilevy).
Salaojat ja niiden kunto.
IV-koneen ikä ja kunto. Milloin on vaihdettu moottorit, milloin on nuohottu kanavat.
Katon kunto. Siellä katolla kannattaa ihan käydä. Onko haljenneita tiliä esimerkiksi - kertoo, ettei omistaja huolehdi katon kunnosta ja voi olla pitkääkin vuotanut vesieristeeseen kuormittaen sitä.
Rännien kunto ja puhtaus.
Räysteiden kunto ja siisteys (korreloi usein edellisen kansssa)
Yläeristeen kunto ja määrä.
Märkätilojen saumojen kunto (kertoo huolenpidosta. Ne silikonit pitää vaihtaa.)
Onko märkätilojen kaadot oikein. Valuta vettä ja katso, että valuu viemäriin, ei jää seisomaan, tai valu ihan muualle. Nurkaan kaatavia on nähty ihan riittävästi.
Katko jokainen lattiakaivo, että vesilukon saa avattua eikä ole asennettu esimerkiksi vinoon.
Testaa vedenpaineet useammasta hanasta ja suihkusta.
Onko valokuitu, jos sille tarvetta. Miten muuten talon dataliikennet on hoidettu.
Pistorasioiden määrä. Pääsulakkeen koko. Pääkeskuksen laatu, sisäjakamon laatu. Onko laajennusvaraa ja onko ymmärrettävästi dokumentoitu, jos/kun sähkötöitä pitää myöhemmin tilata.
Ylipäätään, löytyykö kaikki kuvat: rakenne-, sähkö- LVI piirrustukset. Myös pihan kaapeloinneista ja hulepoistoista.
...
Tuossa nyt muutamia ilmiselviä, mitä voi tulla kalliiksi laittaa kuntoon myöhemmin.
Lisäksi: Vastaako PIHA odotuksia. Maisemarakentaminen on yllättävän kallista. Esimerkiksi huonolaatuinen pihalaatoitus, asfaltti, tai routinut pihatie on nopeasti useamman kymppitonnin homma laittaa kuntoon, jos ajattelee tehdä myöhemmin. Huomioi myös pihavalaistuksen laatu ja riittävyys omaan tarpeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ostaisi, jos yksikin näistä:
-valesokkeli, tai
-kellarikerros maan sisällä, tai
-ns Varttikatto (1980-l ihmeellisyys, osassa asbestiakin, kai?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi, jos yksikin näistä:
-valesokkeli, tai
-kellarikerros maan sisällä, tai
-ns Varttikatto (1980-l ihmeellisyys, osassa asbestiakin, kai?)
Lisäys edelliseen:
Varttikatto (kuitusementti- tai mineriittikatto) on sementistä ja kuiduista valmistettu katemateriaali. Ennen vuotta 1988 asennetut katot sisältävät lähes poikkeuksetta terveydelle vaarallista asbestia. Tällaisen katon purkaminen tai mekaaninen käsittely on lailla kiellettyä itse tehtynä, ja se vaatii aina sertifioidun ammattilaisen
On nykyisin todella kallista vaihtaa Varttikatto, jos sellainen vielä jossain on. Tulee miehet avaruuspuvuissa purkamaan
Katso esim. https://eliittikatot.fi/varttikatto/
2022 teetin 130m2 uuden omakotitalopaketin omalla tontilla. Maksoi kaiken kaikkiaan 330k€.
En todellakaan laittais 230 tuhatta vanhaan taloon, jossa saat kaupanpäälliseksi kaiken korjausvelan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakennekuvat on hyvä tarkistaa. Mutta yleisesti konkreettisia:
Rakenteen vedeneristys. Rinnetontti ei ole mikään ongelma, jos rakennetta suojaa esim. bitumikermi + vesimuuri (sellainen muovilevy).
Salaojat ja niiden kunto.
IV-koneen ikä ja kunto. Milloin on vaihdettu moottorit, milloin on nuohottu kanavat.
Katon kunto. Siellä katolla kannattaa ihan käydä. Onko haljenneita tiliä esimerkiksi - kertoo, ettei omistaja huolehdi katon kunnosta ja voi olla pitkääkin vuotanut vesieristeeseen kuormittaen sitä.
Rännien kunto ja puhtaus.
Räysteiden kunto ja siisteys (korreloi usein edellisen kansssa)
Yläeristeen kunto ja määrä.
Märkätilojen saumojen kunto (kertoo huolenpidosta. Ne silikonit pitää vaihtaa.)
Onko märkätilojen kaadot oikein. Valuta vettä ja katso, että valuu viemäriin, ei jää seisomaan, tai valu ihan muualle. Nurkaan kaatavia on nähty ihan riittävästi.
Katko jokainen lattiakaivo, että vesilukon saa avattua eikä ole asennettu esimerkiksi vinoon.
Testaa vedenpaineet useammasta hanasta ja suihkusta.
Onko valokuitu, jos sille tarvetta. Miten muuten talon dataliikennet on hoidettu.
Pistorasioiden määrä. Pääsulakkeen koko. Pääkeskuksen laatu, sisäjakamon laatu. Onko laajennusvaraa ja onko ymmärrettävästi dokumentoitu, jos/kun sähkötöitä pitää myöhemmin tilata.
Ylipäätään, löytyykö kaikki kuvat: rakenne-, sähkö- LVI piirrustukset. Myös pihan kaapeloinneista ja hulepoistoista.
...
Tuossa nyt muutamia ilmiselviä, mitä voi tulla kalliiksi laittaa kuntoon myöhemmin.
Lisäksi: Vastaako PIHA odotuksia. Maisemarakentaminen on yllättävän kallista. Esimerkiksi huonolaatuinen pihalaatoitus, asfaltti, tai routinut pihatie on nopeasti useamman kymppitonnin homma laittaa kuntoon, jos ajattelee tehdä myöhemmin. Huomioi myös pihavalaistuksen laatu ja riittävyys omaan tarpeeseen.
Montako sataa metriä sulla on pihatietä jos routineen tien korjaaminen maksaa monta kymmentä tonnia?
Tämä ei varmasti ole päättävä kriteeri, mutta ihan hyvä huomioitava:
Me ostettiin muutama vuosi sitten vanha omakotitalo tasaisen kotiseutumme pikkukaupungista. Ei todellakaan huomioitu asiaa mitenkään, mutta jälkeenpäin on hoksattu, että meidän kotikatu on koko lättänän kaupungin korkeimpia kohtia. Pari katua alempana (korkeusero on vaatimaton) on kaikilla naapureilla aina vettä kellarissa, meillä ei ainakaan vielä koskaan. Eli ei laaksoon, ennemmin kukkulalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakennekuvat on hyvä tarkistaa. Mutta yleisesti konkreettisia:
Rakenteen vedeneristys. Rinnetontti ei ole mikään ongelma, jos rakennetta suojaa esim. bitumikermi + vesimuuri (sellainen muovilevy).
Salaojat ja niiden kunto.
IV-koneen ikä ja kunto. Milloin on vaihdettu moottorit, milloin on nuohottu kanavat.
Katon kunto. Siellä katolla kannattaa ihan käydä. Onko haljenneita tiliä esimerkiksi - kertoo, ettei omistaja huolehdi katon kunnosta ja voi olla pitkääkin vuotanut vesieristeeseen kuormittaen sitä.
Rännien kunto ja puhtaus.
Räysteiden kunto ja siisteys (korreloi usein edellisen kansssa)
Yläeristeen kunto ja määrä.
Märkätilojen saumojen kunto (kertoo huolenpidosta. Ne silikonit pitää vaihtaa.)
Onko märkätilojen kaadot oikein. Valuta vettä ja katso, että valuu viemäriin, ei jää seisomaan, tai valu ihan muualle. Nurkaan kaatavia on nähty ihan riittävästi.
Katko jokainen lattiakaivo, että vesilukon saa avattua eikä ole asennettu esimerkiksi vinoon.
Testaa vedenpaineet useammasta hanasta ja suihkusta.
Onko valokuitu, jos sille tarvetta. Miten muuten talon dataliikennet on hoidettu.
Pistorasioiden määrä. Pääsulakkeen koko. Pääkeskuksen laatu, sisäjakamon laatu. Onko laajennusvaraa ja onko ymmärrettävästi dokumentoitu, jos/kun sähkötöitä pitää myöhemmin tilata.
Ylipäätään, löytyykö kaikki kuvat: rakenne-, sähkö- LVI piirrustukset. Myös pihan kaapeloinneista ja hulepoistoista.
...
Tuossa nyt muutamia ilmiselviä, mitä voi tulla kalliiksi laittaa kuntoon myöhemmin.
Lisäksi: Vastaako PIHA odotuksia. Maisemarakentaminen on yllättävän kallista. Esimerkiksi huonolaatuinen pihalaatoitus, asfaltti, tai routinut pihatie on nopeasti useamman kymppitonnin homma laittaa kuntoon, jos ajattelee tehdä myöhemmin. Huomioi myös pihavalaistuksen laatu ja riittävyys omaan tarpeeseen.
Kattoon ei laiteta vesieristystä, aluskate siellä voi olla.
En myöskään menisi lattiakaivoja katkomaan, sen jälkeen varmasti tulee ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennekuvat on hyvä tarkistaa. Mutta yleisesti konkreettisia:
Rakenteen vedeneristys. Rinnetontti ei ole mikään ongelma, jos rakennetta suojaa esim. bitumikermi + vesimuuri (sellainen muovilevy).
Salaojat ja niiden kunto.
IV-koneen ikä ja kunto. Milloin on vaihdettu moottorit, milloin on nuohottu kanavat.
Katon kunto. Siellä katolla kannattaa ihan käydä. Onko haljenneita tiliä esimerkiksi - kertoo, ettei omistaja huolehdi katon kunnosta ja voi olla pitkääkin vuotanut vesieristeeseen kuormittaen sitä.
Rännien kunto ja puhtaus.
Räysteiden kunto ja siisteys (korreloi usein edellisen kansssa)
Yläeristeen kunto ja määrä.
Märkätilojen saumojen kunto (kertoo huolenpidosta. Ne silikonit pitää vaihtaa.)
Onko märkätilojen kaadot oikein. Valuta vettä ja katso, että valuu viemäriin, ei jää seisomaan, tai valu ihan muualle. Nurkaan kaatavia on nähty ihan riittävästi.
Katko jokainen lattiakaivo, että vesilukon saa avattua eikä ole asennettu esimerkiksi vinoon.
Testaa vedenpaineet useammasta hanasta ja suihkusta.
Onko valokuitu, jos sille tarvetta. Miten muuten talon dataliikennet on hoidettu.
Pistorasioiden määrä. Pääsulakkeen koko. Pääkeskuksen laatu, sisäjakamon laatu. Onko laajennusvaraa ja onko ymmärrettävästi dokumentoitu, jos/kun sähkötöitä pitää myöhemmin tilata.
Ylipäätään, löytyykö kaikki kuvat: rakenne-, sähkö- LVI piirrustukset. Myös pihan kaapeloinneista ja hulepoistoista.
...
Tuossa nyt muutamia ilmiselviä, mitä voi tulla kalliiksi laittaa kuntoon myöhemmin.
Lisäksi: Vastaako PIHA odotuksia. Maisemarakentaminen on yllättävän kallista. Esimerkiksi huonolaatuinen pihalaatoitus, asfaltti, tai routinut pihatie on nopeasti useamman kymppitonnin homma laittaa kuntoon, jos ajattelee tehdä myöhemmin. Huomioi myös pihavalaistuksen laatu ja riittävyys omaan tarpeeseen.
Montako sataa metriä sulla on pihatietä jos routineen tien korjaaminen maksaa monta kymmentä tonnia?
Pohjoisessa tiedän yhden yksityistien jonka pituus on 20km. Puolessa välissä tietä on yksi vakituinen asukas, joka maksaa suhteessa eniten kun kustannukset jyvitetään koska vakituinen asukas maksaa suhteessa eniten. Tuollaisen tien kunnostuksen kokonaiskustannus saattaa olla puolikin miljoonaa. Vaikka kunta hoitaa tietä niin kunta ei välttämättä hoida peruskorjauksia, korkeintaan avustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2022 teetin 130m2 uuden omakotitalopaketin omalla tontilla. Maksoi kaiken kaikkiaan 330k€.
En todellakaan laittais 230 tuhatta vanhaan taloon, jossa saat kaupanpäälliseksi kaiken korjausvelan.
Hienoa, jos olet löytänyt tuohon rahaan tontinkin. Monilla paikkakunnilla pelkät tontit on tosi kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei varmasti ole päättävä kriteeri, mutta ihan hyvä huomioitava:
Me ostettiin muutama vuosi sitten vanha omakotitalo tasaisen kotiseutumme pikkukaupungista. Ei todellakaan huomioitu asiaa mitenkään, mutta jälkeenpäin on hoksattu, että meidän kotikatu on koko lättänän kaupungin korkeimpia kohtia. Pari katua alempana (korkeusero on vaatimaton) on kaikilla naapureilla aina vettä kellarissa, meillä ei ainakaan vielä koskaan. Eli ei laaksoon, ennemmin kukkulalle.
Ks. Ylempää kohta, että en ostaisi taloa, jossa kellari. Syyn jo tiedätkin.
Vierailija kirjoitti:
Rinnetontti, kellari, uima-allas kosteusvaurioriskejä.
Sauna/suihkut kellaritiloissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rinnetontti, kellari, uima-allas kosteusvaurioriskejä.
Sauna/suihkut kellaritiloissa
Heh, jankutan nyt:
Ks. Ylempää kohta, että en ostaisi taloa, jossa kellari. Syyn jo tiedätkin.
On kahdenlaisia kellareita. Niitä joihin kosteus on jo tullut ja niitä, joihin kosteus ei ole vielä tullut. Koko talon pitää olla maan pinnalla. Kierrä siis kellarilliset talot kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennekuvat on hyvä tarkistaa. Mutta yleisesti konkreettisia:
Rakenteen vedeneristys. Rinnetontti ei ole mikään ongelma, jos rakennetta suojaa esim. bitumikermi + vesimuuri (sellainen muovilevy).
Salaojat ja niiden kunto.
IV-koneen ikä ja kunto. Milloin on vaihdettu moottorit, milloin on nuohottu kanavat.
Katon kunto. Siellä katolla kannattaa ihan käydä. Onko haljenneita tiliä esimerkiksi - kertoo, ettei omistaja huolehdi katon kunnosta ja voi olla pitkääkin vuotanut vesieristeeseen kuormittaen sitä.
Rännien kunto ja puhtaus.
Räysteiden kunto ja siisteys (korreloi usein edellisen kansssa)
Yläeristeen kunto ja määrä.
Märkätilojen saumojen kunto (kertoo huolenpidosta. Ne silikonit pitää vaihtaa.)
Onko märkätilojen kaadot oikein. Valuta vettä ja katso, että valuu viemäriin, ei jää seisomaan, tai valu ihan muualle. Nurkaan kaatavia on nähty ihan riittävästi.
Katko jokainen lattiakaivo, että vesilukon saa avattua eikä ole asennettu esimerkiksi vinoon.
Testaa vedenpaineet useammasta hanasta ja suihkusta.
Onko valokuitu, jos sille tarvetta. Miten muuten talon dataliikennet on hoidettu.
Pistorasioiden määrä. Pääsulakkeen koko. Pääkeskuksen laatu, sisäjakamon laatu. Onko laajennusvaraa ja onko ymmärrettävästi dokumentoitu, jos/kun sähkötöitä pitää myöhemmin tilata.
Ylipäätään, löytyykö kaikki kuvat: rakenne-, sähkö- LVI piirrustukset. Myös pihan kaapeloinneista ja hulepoistoista.
...
Tuossa nyt muutamia ilmiselviä, mitä voi tulla kalliiksi laittaa kuntoon myöhemmin.
Lisäksi: Vastaako PIHA odotuksia. Maisemarakentaminen on yllättävän kallista. Esimerkiksi huonolaatuinen pihalaatoitus, asfaltti, tai routinut pihatie on nopeasti useamman kymppitonnin homma laittaa kuntoon, jos ajattelee tehdä myöhemmin. Huomioi myös pihavalaistuksen laatu ja riittävyys omaan tarpeeseen.
Montako sataa metriä sulla on pihatietä jos routineen tien korjaaminen maksaa monta kymmentä tonnia?
Meillä oli 50 metriä soratietä. Ihan perus 3.5m levä pihatie kirveenvarsitontilla. Päässä n. 350m2 etupiha. Pohjat oli mursketta ja kantavuus kunnossa. Kuitenkin pintakerros meni aika tasaisesti kuopille ja ruttuun. Piti joka vuosi teettää lanaus, että pysyi kunnossa. PK-seudulla asuessa jokaisella naapurilla ei traktoria, millä voi käydä sen jallupulloa vastaan vetämässä, vaan piti tilata ammattilaiset. Koneen siirtomaksuineen koko homma kustansi luokkaa 1000€/vuosi.
Muutama vuosi sitten asfaltoimme pihatien ja etupihan. Samalla laitetiin pihavalaistus kuntoon ml. tuo tienpätkä, mikä tarkoitti kaapelivetoja samalla. Pohjatyöt, kaapelinvedot, asfaltti, reunakiveykset, vedenpoistot + vähän reunamuuria. Lisäksi yhden tarkastuskaivon levennys samalla. Koko setti n. 25 000€. Tähän tuli päälle vielä ne pihavalaisimet ja niiden asennukse (ml. sähkötyöt pääkeskuksella).
Yleensä, kun jotain tuon luokan juttua tehdään, kustannukset nousevat juuri samalla tehtävistä asioita, mitkä olisi hölmökäkin jättää tekemättä. Pelkää asfaltin veto maatöineen, ilman kaapelointia ja reunakiveyksiä+vedenpoistokouruja, olisi ollut n. 5000€ halvempi.
Joten allekirjoitan kyllä tuon, että pihan miellyttävyys kannattaa varmistaa myös ostohetkellä. Tai varautua myöhemmin maksamaan, kun ensihurman jälkeen ne pienet jutut alkavat pännimään tosissaan.
- Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rinnetontti, kellari, uima-allas kosteusvaurioriskejä.
Sauna/suihkut kellaritiloissa
Heh, jankutan nyt:
Ks. Ylempää kohta, että en ostaisi taloa, jossa kellari. Syyn jo tiedätkin.
On kahdenlaisia kellareita. Niitä joihin kosteus on jo tullut ja niitä, joihin kosteus ei ole vielä tullut. Koko talon pitää olla maan pinnalla. Kierrä siis kellarilliset talot kaukaa.
No höpöhöpö. Meillä on 2002 rakennettu kivitalo rinnetontilla. 1. kerros puolittain kokonaan maan alla. Yläpiha vielä todella märkää täyttösavimaata, johon tulee hulevettä ylärinteestä kalliomaastosta. Talon ja maan välissä bitumikermi ja patolevy. Ei pisaaraakaan kosteutta rakenteissa.
Jos taas maanalainen vesieristys on laiminlyöty, varmasti tulee ongelmia. Mutta niitä nyt saa aina, jos rakentaa päin peetä.
Kuntotarkastus ei korjaa mitään tai tutkimus mistään talosta. Kuka vaan voi tituleerata itseään kuntotarkastajaksi.
Osaatko tehdä omakotitalon korjauksia itse? Ymmärrätkö eri rakennustapojen määritelmät? Omakotitalossa huoltomies olet itse.