Lue keskustelun säännöt.
Ensimmäistä omakotitaloa ostamassa – mitä pitää ottaa huomioon? (Vinkkejä kaivataan!)
08.07.2026 |
Hei kaikille!
Olemme puolisoni kanssa aloittelemassa projektia, joka on yhtä aikaa sekä innostava että rehellisesti sanottuna hieman pelottava: suunnittelemme omakotitalon ostamista. Haluaisimmekin kuulla teidän kokeneempien omakotitaloasujien vinkkejä ja kokemuksia!
Erityisesti meitä mietityttää:
Kuntotarkastus: Suuressa osassa kohteita jokin iso remontti on tulossa. Riittääkö, että perusasiat ovat kunnossa? Perusasioilla tarkoitan, että esim. käyttövesiputkia on kunnostettu/tutkittu/huollettu, katto on hyvässä kunnossa ja kosteutta perustuksissa ei ole havaittu.
Kaupan yhteydessä tehtäisiin tietenkin uusi tarkastus. Jos sitten ilmeneekin jotain yllättävän vakavaa virhettä tai korjaustarvetta, miten voi vielä peruuttaa kaupat?
Lämmitysmuoto: Lähes kaikissa rintamamiestaloissa on lämmityksenä sähkö + takka + ILP -yhdistelmä. Millaisia kokemuksia tästä? Energiatehokkaimpia lämmitysmuotoja ovat kaukolämpö, maalämpö ja vesi-ilmalämpöpumppu?
Budjetti: Budjettimme on noin 230 000 tuhatta ja se rajaa täällä Pirkanmaalla kohteita melko paljon. Olemmeko naiiveja kun toivoisimme, että voisimme tuolla summalla löytää hyväkuntoisen omakotitalon alle 30km Tampereesta?
Talon ikä: Kannattaako suosiolla katsoa vain 2000-luvun taloja, vai uskaltaako hyväkuntoista 40-50-luvun tai 80-90-luvun taloa edes harkita? Lähtökohtaisesti rajaamme kaikki valesokkelitalot pois, koska niistä meillä on huonoja kokemuksia.
Olemme käyneet katsomassa jo kymmeniä taloja. Yksi melko potentiaalinen tuli vastaan ja tarjosimme n. 8% alle myyntihinnan. Myyjä vastasi korkealla vastatarjouksella ja sanoi, ettei ole enää neuvotteluvaraa. Tästä jäi sellainen kuva, että hinnoista ei todella voikaan tinkiä, vaikka sanotaan, että olisi ostajan markkinat?
Kiitos!
Kommentit (85)
Nuo on taloon liittyviä juttuja mutta kannattaa myös vähän miettiä millainen asuinalue on ja naapurit. Meillä rasittavat naapurit kun pienet tontit ja kahdella naapurilla koirat räyskyttää ulkona vapaana aamusta iltaan. Myös parkkeeraustiloja on meillä ja naapureilla vähän eli jos parilla naapurilla on vieraita niin koko tie on tukossa autoista ja me ei päästä omasta pihasta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehkää vaan tarjouksia. Tuo -8% ei ole mikään loukkaus. Myyjä joko hyväksyy tai hylkää sen.
Kun ostat -70 luvun bitumikermillä olevan tasakattoisen uima-allastalon valesokkelilla niin et voi kuin voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Myyjät nyt kuvittelevat omistavansa kultaa, kannattaa röyhkeästi tarjota mitä sattuu.
Pankit ei tänä päivänä anna lainaa vanhoihin tönöihin, eikä vakuutuksia saa elämänsä ehtoopuolella oleviin taloihin tai ne on todella kalliita.
Ilp, pilp ja takka on hyvä yhdistelmä, kaikki ne tarvitsevat sähköä kuitenkin, mutta vähemmän.
Ennemmin etsii pienen 2000-luvun talon kuin jonkun vanhan hehtaarihallin, käyttökustannukset ovat pienemmät.
Tämä!
Alle 2000-vuoden taloja ei juurikaan kannata edes harkita. Max. joku 1995-1998 ja siitä uudemmat ainoastaan.
Ovat vain ylihintaisia aihioita joihin pitää tehdä helvetilliset remontit, ja siitäkin huolimatta runkorakenteet ja perusratkaisut pysyy samoina.
Sen kun muistaa lämmitystavasta riippumatta, että energian hinta EI TULE KOSKAAN LASKEMAAN, niin se jo itsessään karsii noita vanhimpia pois.
Tässäpä Helsingissä rintamamiestalossa asuvan ajatuksia:
-En todellakaan ostaisi rintamamiestaloa, ellei olisi hyvin peruskorjattu ja kaikin puolin miellyttävä asua ja lämpöremontti tehty
-Ostettiin (ja maksettiin jo koska halpa) rintsikka vain sen takia, että oli puolisoni haave. Minä halusin modernin ja käytännöllisen talon ja sellaisen ostaisin heti, jos tästä muuttaisin.
-Ostakaa ehdottomasti omalla tontilla tuleva talo
-Miettikää remonttien hintoja etukäteen, miettikää niiden suhdetta talon hintaan ja onko järkeä remontoida paljon vai ostaa uudempi talo
-Salaojaremontti maksaa noin 15-25 k, riippuen yrityksestä ja työn määrästä. Maalämpöön siirtyminen maksaa noin 20-25 k, jos on jo vesikiertoiset patterit
-En ikinä ostaisi rintamamiestaloa sähkölämmityksellä, sillä talvella on älyttömät sähkölaskut, vaikka ILP ja takka myös käytössä. Vanhat talot ei ole yleensä hyvin tiiviitä.
-Meillä on maalämpö ja aurinkopaneelit, sähkölaskut ovat max 250 euroa talvella, kesällä 30 euroa
-Me teetettiin aluksi salaojaremontti ja se oli todellakin tarpeen, sillä kellari lainehti vettä keväällä. Jos talo on tehty savimaalle, tätä ongelmaa on, hiekkaisella maalla ei välttämättä ole.
-Parhaimmat lämmitysmuodot on kaukolämpö ja maalämpö. VILP voi olla tehoton Suomen kylmimpinä kuukausina, siitä on monilla huonoja kokemuksia ja isoja sähkölaskuja.
Jos jotain hyvääkin, niin tässä on tällä hetkellä todella halpaa asua. Meillä on oma tontti, kaikki on maksettu, ei mitään hoitovastikkeita, vain sähkölasku, vesilasku jätelasku ja tiemaksu sekä kiinteistövero. Maksan asumiseen liittyvistä asioista noin 100-300 euroa kuukaudessa. Tilaakin meillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä osta. Tee itse. Anna anopin ja vaimon suunnitella. Jätä sitten kaksi kolmasosaa suunnitelmsta toteuttamatta, anopin asuinsiipi varsinkin, niin asumiskelpoine talo tulee. Huomattavasti edullisemmin ja vailla useasti vaihdettavia " trendejä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rinnetontti, kellari, uima-allas kosteusvaurioriskejä.
Eikö rinnetontti nimenomaan ole hyvä, koska sadevedet valuvat alas viettävän rinteen mukana pois talosta?
On hyvä jos se talon yläpuolinen rinne on hyvin ojitettu ohi talosta. Toki voi hoitaa jälestäkin päin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä Helsingissä rintamamiestalossa asuvan ajatuksia:
-En todellakaan ostaisi rintamamiestaloa, ellei olisi hyvin peruskorjattu ja kaikin puolin miellyttävä asua ja lämpöremontti tehty
-Ostettiin (ja maksettiin jo koska halpa) rintsikka vain sen takia, että oli puolisoni haave. Minä halusin modernin ja käytännöllisen talon ja sellaisen ostaisin heti, jos tästä muuttaisin.
-Ostakaa ehdottomasti omalla tontilla tuleva talo
-Miettikää remonttien hintoja etukäteen, miettikää niiden suhdetta talon hintaan ja onko järkeä remontoida paljon vai ostaa uudempi talo
-Salaojaremontti maksaa noin 15-25 k, riippuen yrityksestä ja työn määrästä. Maalämpöön siirtyminen maksaa noin 20-25 k, jos on jo vesikiertoiset patterit
-En ikinä ostaisi rintamamiestaloa sähkölämmityksellä, sillä talvella on älyttömät sähkölaskut, vaikka ILP ja takka myös käytössä. Vanhat talot ei ole yleensä hyvin tiiviitä.
-Meillä on maalämpö ja aurinkopaneelit, sähkölaskut ovat max 250 euroa talvella, kesällä 30 euroa
-Me teetettiin aluksi salaojaremontti ja se oli todellakin tarpeen, sillä kellari lainehti vettä keväällä. Jos talo on tehty savimaalle, tätä ongelmaa on, hiekkaisella maalla ei välttämättä ole.
-Parhaimmat lämmitysmuodot on kaukolämpö ja maalämpö. VILP voi olla tehoton Suomen kylmimpinä kuukausina, siitä on monilla huonoja kokemuksia ja isoja sähkölaskuja.
Jos jotain hyvääkin, niin tässä on tällä hetkellä todella halpaa asua. Meillä on oma tontti, kaikki on maksettu, ei mitään hoitovastikkeita, vain sähkölasku, vesilasku jätelasku ja tiemaksu sekä kiinteistövero. Maksan asumiseen liittyvistä asioista noin 100-300 euroa kuukaudessa. Tilaakin meillä on.
Korjaus, tosiaan teetettiin itse lämpöremontti muuton jälkeen, eikä siinä mitään ongelmia ole. Kannattaa vain varautua remonttien hintoihin, jos ei ole jo lämpöremonttia tehty. Muutamilla tutuilla on sähkölämmitteiset talot ja sähköautot, ostettu ennen vuotta 2023, jolloin oli edullista sähköä. Nyt he maksavat isoja sähkölaskuja talvisin. Jos talo on uudehko ja tiivis, ILP lämmittää myös pitkälle talvella.
Vierailija kirjoitti:
Nuo on taloon liittyviä juttuja mutta kannattaa myös vähän miettiä millainen asuinalue on ja naapurit. Meillä rasittavat naapurit kun pienet tontit ja kahdella naapurilla koirat räyskyttää ulkona vapaana aamusta iltaan. Myös parkkeeraustiloja on meillä ja naapureilla vähän eli jos parilla naapurilla on vieraita niin koko tie on tukossa autoista ja me ei päästä omasta pihasta pois.
Moni perhe tarttee 2 autoa. Sopiiko pihaan niiden lisäksi vielä nuorison mopoauto, polkupyörät, missä säilytät polttopuut jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakotitalossa pätee aika hyvin nyrkkisääntö, että juoksevat asumiskulut on n. 500€/kk. Sis. jäte, sähkö, vesi, verot. Tämä on se arvo, mitä pankissa käytetään laskelmissa, ellet muuta pysty osoittamaan (ja saatetaan käyttää silti).
Tämän päälle pitäisi varautua useammalla sataselle per kuukausi säästämään huoltokassaan. Ennemmin, tai myöhemmin, tulee jotain isompaa, mitä pitää uusia. Joko suunnitelmallisesti, tai todella yllättäen. Joku kymppitonnin on syytä olla aina likvidiä sivussa.
Tästä varmaan useampikin tupauuno on erimieltä, mutta tuo on käytäntö, jos haluaa, että kiinteistö pystyy asiallisena. Sitten on ne erilaiset tee-se-itse -miesten kustannusoptimoidut lautavajat, joista ei kannata maksaa kuin maapohjan arvo.
Mutta n. 750€/kk olisi syytä jättää maksuvaraa lainanhoitokulujen jälkeenkiin laitettavaksi okt asumiseen.
Onko pakko ostaa juuri nyt? Uskoisin, että muutaman vuoden päästä markkinoille tulee yhä hyväkuntoisempia omakotitaloja edullisesti, kun boomerit eivät enää pysty asumaan itsenäisesti.
Joka tapauksessa, miettikää sijaintia. Onko peruspalvelut lähellä? Kuolevasta taajamasta ei kannata ostaa mitään. Tosin Tampereen seudulla lienee asiat aika hyvällä mallilla.
Harkitkaa myös kokonaiskustannuksia: laina, remontti, vakuutukset, kiinteistövero, tiemaksu, sähkö, polttopuut, vesi. Voi tulla halvemmaksi asua kaupunkiasunnossa. Yli 200000 kuulostaa aika kalliilta, kun ottaa huomioon, että koko ajan tulee myyntiin hyvin halpoja kämppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maanpinnan muotoilut, salaojat, sadevesien poisto unohtuu monilta. Samoin se, minne vaikkapa metrinen lumipatja katolta tippuu.
Mitä merkitystä sillä lumipatjan tippumisella on? Muuta kuin, että lumiesteputket pitää tietysti olla kulkuväylien kohdilla, ettei se niistä tule niskaan.
Vai meinaatko sen sulamisen kannalta? Vähän sama kuin hauskaa luettavaa ILP-forumeiden kaikenmaailman ulkoyksiköiden alle kyhätyt vedenkeräysjärjestelmät.
Jos tuollainen katollinen lunta, tai ilpin talvenaikainen lauhdevesi, aiheuttaa "vesivahingon", on aikalailla muuta mennyt pieleen taloa rakentaessa. Nuo muodostavat kuitenkin vain murto-osan (ILPin lauhde ei sitäkään) vuotuisesta vesikuormasta, mitä vasten perustukset suunnitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko ostaa juuri nyt? Uskoisin, että muutaman vuoden päästä markkinoille tulee yhä hyväkuntoisempia omakotitaloja edullisesti, kun boomerit eivät enää pysty asumaan itsenäisesti.
Joka tapauksessa, miettikää sijaintia. Onko peruspalvelut lähellä? Kuolevasta taajamasta ei kannata ostaa mitään. Tosin Tampereen seudulla lienee asiat aika hyvällä mallilla.
Harkitkaa myös kokonaiskustannuksia: laina, remontti, vakuutukset, kiinteistövero, tiemaksu, sähkö, polttopuut, vesi. Voi tulla halvemmaksi asua kaupunkiasunnossa. Yli 200000 kuulostaa aika kalliilta, kun ottaa huomioon, että koko ajan tulee myyntiin hyvin halpoja kämppiä.
200 000€ kalliilta? :D
Missä takataajamassa olet hintoihin totutellut?
Ostimme talon Espoosta 2 vuotta sitten. Alle 500 000€ ei saanut käytännössä mitään. Päädyimme maksamaan n. 750 000€ tästä 250m2 kivitalosta. Ihan ns. keskivertotalo alueella (tai laajemmallakin alueella katsoen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyjät nyt kuvittelevat omistavansa kultaa, kannattaa röyhkeästi tarjota mitä sattuu.
Pankit ei tänä päivänä anna lainaa vanhoihin tönöihin, eikä vakuutuksia saa elämänsä ehtoopuolella oleviin taloihin tai ne on todella kalliita.
Ilp, pilp ja takka on hyvä yhdistelmä, kaikki ne tarvitsevat sähköä kuitenkin, mutta vähemmän.
Ennemmin etsii pienen 2000-luvun talon kuin jonkun vanhan hehtaarihallin, käyttökustannukset ovat pienemmät.
Tämä!
Alle 2000-vuoden taloja ei juurikaan kannata edes harkita. Max. joku 1995-1998 ja siitä uudemmat ainoastaan.
Ovat vain ylihintaisia aihioita joihin pitää tehdä helvetilliset remontit, ja siitäkin huolimatta runkorakenteet ja perusratkaisut pysyy samoina.
Sen kun muistaa lämmitystavasta riippumatta, että energian hinta EI TULE KOSKAAN LASKEMAAN, niin se jo itsessään karsii noita vanhimpia pois.
Kumma juttu kun esim. Vanhassa Porvoossa tai Raumalla huomattavasti vanhemmat talot ovat varsin kalliita.
Hyvä kuntotarkastus kaupan ehtona: RT-Ohjekortin mukaan tehty ja FISE-pätevyys tarkastajalla. Muutama rakenneavaus riskipaikoista kuuluu asiaan. Tarjoukseen ehdoksi, myyjä maksaa tarkastuksen jos löytyy kaupan estävä puute ja muuten maksu 50/50. Asiantunteva kuntotarkastus kestää tyyliin 5 tuntia, ja raportti toimii talon ”käyttöoppaana”.
Tutustu itse eri aikakausien ja talotyyppien riskirakenteisiin niin, että ymmärrät, mistä puhutaan. Lue kirja: Näin Suomi homehtui (Seppo Mölsä)
Aiemmat remontit pitää olla dokumentoituna, miksi ja kuka ja miten tehty.
Kivitalo kallion päällä on paras. Puutalo notkossa savimaalla surkein. Aito hirsitalo kestää aikaa ja on korjattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Nimenomaan salaojat puuttuvat yllättävän monista kohteista. Olisiko teille ratkaiseva tekijä?
Riippuu maaperästä, hiekka, hiesu ei välttämättä tarvitse salaojia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanpinnan muotoilut, salaojat, sadevesien poisto unohtuu monilta. Samoin se, minne vaikkapa metrinen lumipatja katolta tippuu.
Mitä merkitystä sillä lumipatjan tippumisella on? Muuta kuin, että lumiesteputket pitää tietysti olla kulkuväylien kohdilla, ettei se niistä tule niskaan.
Vai meinaatko sen sulamisen kannalta? Vähän sama kuin hauskaa luettavaa ILP-forumeiden kaikenmaailman ulkoyksiköiden alle kyhätyt vedenkeräysjärjestelmät.
Jos tuollainen katollinen lunta, tai ilpin talvenaikainen lauhdevesi, aiheuttaa "vesivahingon", on aikalailla muuta mennyt pieleen taloa rakentaessa. Nuo muodostavat kuitenkin vain murto-osan (ILPin lauhde ei sitäkään) vuotuisesta vesikuormasta, mitä vasten perustukset suunnitellaan.
Tule asumaan Pohjoiseen ja mieti, onko metrisen lumipatjan tippumisella katolta mitään merkitystä. Minne tippuu, minne siirretään, minne sopii, minne sulaa jne,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Nimenomaan salaojat puuttuvat yllättävän monista kohteista. Olisiko teille ratkaiseva tekijä?
Riippuu maaperästä, hiekka, hiesu ei välttämättä tarvitse salaojia.
Vaimon veljen rintamiestalo on korkealla rinteessä. Pohjavesi löytyi 12-metrin syvyydestä talon kellarin alta. Ei ole koskaan ollut salaojia, eivätkä remontissa laittaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi, jos yksikin näistä:
-valesokkeli, tai
-kellarikerros maan sisällä, tai
-ns Varttikatto (1980-l ihmeellisyys, osassa asbestiakin, kai?)
Lisäys edelliseen:
Varttikatto (kuitusementti- tai mineriittikatto) on sementistä ja kuiduista valmistettu katemateriaali. Ennen vuotta 1988 asennetut katot sisältävät lähes poikkeuksetta terveydelle vaarallista asbestia. Tällaisen katon purkaminen tai mekaaninen käsittely on lailla kiellettyä itse tehtynä, ja se vaatii aina sertifioidun ammattilaisen
On nykyisin todella kallista vaihtaa Varttikatto, jos sellainen vielä jossain on. Tulee miehet avaruuspuvuissa purkamaanKatso esim. https://eliittikatot.fi/varttikatto/
Meillä maksoi 20.000e Vartin purku, aluslaudoituksen oikaisu ja peltikatto tilalle. Se oli vuonna 2008, joten varmaan x2 nyt hinta.
Maanpinnan muotoilut, salaojat, sadevesien poisto unohtuu monilta. Samoin se, minne vaikkapa metrinen lumipatja katolta tippuu.