Olen pilannut elämäni
Mistähän se alkoi.
Olin korona-ajan työtön ja muutin miesystäväni luo. Elimme symbioosissa jotakuinkin onnellisina.
Sain pari vuotta sitten töitä missä aloin uupua ja uupumuksen myötä parisuhde alkoi ahdistaa eikä ollut mitään annettavaa. Päätin muuttaa yksin asumaan mutta jatkoimme yhdessä oloa. Olen välillä onnellinen ja välillä tuntuu hölmöltä "tapailla" kun on jo asuttu yhdessä.
Vaihdoin työpaikkaa 4kk sitten. Edellisessä työssä tuli fyysisen terveyden romahdus ja otin ensimmäisen työn minkä sain, tosin palkka nousi huomattavasti.
Nyt uuvuttaa taas eri tavalla. Olen kuitenkin loukussa työpaikassa kun en saa muita töitä.
Nyt mietin että olisiko parisuhde pelastunut jos olisin vain lopettanut työt ja etsinyt uuden paikan rauhassa tai jopa vaihtanut alaa.
Nyt pitää jatkaa työssä josta en pidä jotta voin maksaa pientä koppihuonetta josta en pidä. On ikävä kotiin mutta olen ollut poissa pian jo vuoden.
Sekava selitys. Ymmärtääkö kukaan?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on ihmisillä taas "ongelmia"! Siis ongelma tuossa nyt muka on? Sinulla on töitä ja vissiin ihan kiva palkkakin. Mutta nyt kaikki on kauheaa?!
Pieni koppiasunto? Ikävä miestä? Ei tykkää työstä ja uupunut?
Kaikki asiat voi nähdä negatiivisena, jos haluaa.
Miten näet positiivisena?
Mieti jos olisit työtön ja tyytymätön sinkku. T. Eri
Se on kyllä melkoinen saavutus, jos olet vasta noin elämäsi puolivälissä, mutta varma, että se on jo kokonaan pilalla ihan loppuun asti, etkä voi enää muuttaa siinä yhtäkään muuttujaa.
En ymmärrä jos palkka kerran nousi merkittävästi niin mikset voisi ainakin lisätä asumismukavuuttasi?
Vierailija kirjoitti:
Jää saikulle.
Saikku ei ole tarkoitettu elämänhallintaongelmiin eikä niistä paranna
Onko miehellä iso peenis?
Miksi asut koppiasunnossa, vai omistatko sen etkä saa myytyä?
Et ole pilannut mitään, mutta pyrit kokoajan optimoimaan, laskelmoimaan ja saamaan kaikessa rusinat pullasta. Elämästä tulee suoritus ja sisältö jää elämättä, se mikä on hyvin menee ohi, eikä mihinkään voi olla tyytyväinen, mikään ei ole hyvin ja mikään ei ikinä riitä.
Valivali
Ajatteleppa jos olisit mies. (Ex-)naisesi olisi jo tilannut tinderistä kymmeniä rikkaita panomiehiä tilallesi ja sinä saisit potkut ihan muuten vain työstäsi. Joutuisit muuttamaan veneen alle ja ainoa asia millä pysyt lämpimänä talven pakkasissa on tenttu.
Jätä muut suunnitelmat paussille siksi aikaa kunnes on taas energiaa.
Tuo on sitä niinkutsuttua elämää. Mitä sitten olisi pitänyt mennä toisin, että olisi ollut parempi olla?
Vierailija kirjoitti:
Jätä muut suunnitelmat paussille siksi aikaa kunnes on taas energiaa.
Miten saa energiaa?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on sitä niinkutsuttua elämää. Mitä sitten olisi pitänyt mennä toisin, että olisi ollut parempi olla?
Että suhde ei olisi alkanut ahdistaa ja olisi voitu jatkaa yhteiseloa. Että olisi muutettu yhdessä muualle.
Ei juuri kenellekään taivaalta heitetä asioita, joita hän haluaa. Työ on maksu siitä, että voi hankkia sitä mitä haluaa.
Ei se aina niin ihanaa ole, mutta vapaatakin jää nykyisin paljon ja on pitkät lomatkin.
Minä olen kussut elämäni. Menettänyt lapset kahteen otteeseen adoptioon (molemmat eri äitille kumpikaan äideistä ei myöskään voinut lapsia hoitaa.). Mielisairaan leima otsassa. Fyysistä, seksuaalista ja henkistä väkivaltaa kokenut. Trauma potilas. Vakavasta masennuksesta ja huonosta fyysisestä kunnosta kärsi. Ei mitään koulutusta ei edes peruskoulutusta. Ainoat ihmiset joiden kanssa olen tullut kunnolla toimeen on olleet rikolliset en ymmärrä normaaleja ihmisiä enään en tiedä normaali elämästä yhtään mitään. Jätin rikolliset enään ei ole mitään ei ystäviä ei koulutusta ei jaksamista ei mitään. Mielisairaan eks rikollisen leima otsassa. Tulevaisuuden suunnitelmat on odottaa kuolemaa kun ei voi itseä tappaakkaan. Sun elämässä ole mitään vielä kustu.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kussut elämäni. Menettänyt lapset kahteen otteeseen adoptioon (molemmat eri äitille kumpikaan äideistä ei myöskään voinut lapsia hoitaa.). Mielisairaan leima otsassa. Fyysistä, seksuaalista ja henkistä väkivaltaa kokenut. Trauma potilas. Vakavasta masennuksesta ja huonosta fyysisestä kunnosta kärsi. Ei mitään koulutusta ei edes peruskoulutusta. Ainoat ihmiset joiden kanssa olen tullut kunnolla toimeen on olleet rikolliset en ymmärrä normaaleja ihmisiä enään en tiedä normaali elämästä yhtään mitään. Jätin rikolliset enään ei ole mitään ei ystäviä ei koulutusta ei jaksamista ei mitään. Mielisairaan eks rikollisen leima otsassa. Tulevaisuuden suunnitelmat on odottaa kuolemaa kun ei voi itseä tappaakkaan. Sun elämässä ole mitään vielä kustu.
Lisäksi, käytin huumeita melkein 10 vuotta, kaksi kaveria tap-poi itsensä huumeisiin, äiti ja täti mieliala lääkkeisiin ja viinaan, nainen johon olin ihastunut hir-tti itsensä, serkku hir-tti itsensä, tähän mennessä 12 ihmistä kuollut. On mahdollisesti vielä neurologinen häiriö itsellä päässä koska en opi mitään samallalaila kun muut.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kussut elämäni. Menettänyt lapset kahteen otteeseen adoptioon (molemmat eri äitille kumpikaan äideistä ei myöskään voinut lapsia hoitaa.). Mielisairaan leima otsassa. Fyysistä, seksuaalista ja henkistä väkivaltaa kokenut. Trauma potilas. Vakavasta masennuksesta ja huonosta fyysisestä kunnosta kärsi. Ei mitään koulutusta ei edes peruskoulutusta. Ainoat ihmiset joiden kanssa olen tullut kunnolla toimeen on olleet rikolliset en ymmärrä normaaleja ihmisiä enään en tiedä normaali elämästä yhtään mitään. Jätin rikolliset enään ei ole mitään ei ystäviä ei koulutusta ei jaksamista ei mitään. Mielisairaan eks rikollisen leima otsassa. Tulevaisuuden suunnitelmat on odottaa kuolemaa kun ei voi itseä tappaakkaan. Sun elämässä ole mitään vielä kustu.
Ääh. Päivä kerrallaan. Menneet ovat menneitä, mitä niitä sen enempää muistelemaan. Itse olen sen verran sairas, että en pysty pahemmin liikkumaan. Vessassa ja keittiössä sentään pystyn käymään. Tätä menoa jo vuosikausia, silti ihan hyvin menee. Ei tule omaa elämää sen enempää itkettyä. Näillä mennään mitä on ja nautin sen minkä voin. Murehtimalla asiat muutu muuta kuin huonommaksi, joten miksi murehtia.
Mulla oli eilen kivaa. Join pullon kossua. Nyt heräsin ja ei olekaan niin kivaa. Oksettaa ja heikottaa. Nooh, kaipa se olo tässä makoillessa helpottuu.