Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Useampaa kieltä puhuvien aivot näyttävät jopa 13 vuotta nuoremmilta: T.M
06.07.2026 |
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Kiinalaisen työkaverini poika puhuu hyvää mandariinin kiinaa, koska vanhemmat puhuvat vain sitä ja englantia. Hän puhuu myös hyvää suomen kieltä, koska pihalla ja tarhassa oppii hyvin ja luontevasti. Näitä on aina vain enemmän, yhtälailla minkä tahansa maahanmuuttajan lapset oppivat helposti kaksi kieltä ja kun käyvät koulua, siinä rinnalla vielä englannin, jos ovat aktiivisia.
Oma poikani taas tekee työtä ja pitää paljon puheyhteyksiä netin kautta englanniksi - kun hänen kanssaan keskustelee syvällisesti, hänellä on ajoittain ongelmia löytää suomalaista sanaa asiaan liittyen. Tosin sama ilmiö myös minulla, koska olen työskennellyt yli 20 vuotta englanninkielisessä työympäristössä.
Minä en ikinä opi natiivin tasoiseksi, mutta nuo nuoremmat, jotka elävät kahden tai useamman kielen kanssa koko elämänsä - niillä tilanne on toinen.
Pojalleni moni on sanonut/ihmetellyt, koska hän puhuu "kuulemma" parempaa englantia kuin useimmat paikalliset. Vastaava ilmiö esiintyi erään unkarilaisen (muusikko) kanssa, joka oli asunut Suomessa vain vajaan 2 vuotta - hän puhui parempaa suomea kuin suurin osa suomalaisista. Myös musiikki on kieli, näin itse vaittäisin.
Jostakin luin, että kielellinen ja musiikillinen lahjakkuus liittyvät toisiinsa. Sitten sellainen vinkki, että jos haluaa vahvistaa jotain kieltä, oli se sitten vaikka se oma äidinkieli, kannattaa kuunnella äänikirjoja suomeksi ja lukea suomalaisia kirjoja. Kyllä se äkkiä sieltä taas vahvistuu. Jos tilanne on siis se, että käyttää paljon enemmän jotain muuta kieltä ja asuu vaikkapa ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Mielenkiintoista, että asetat riman väitöskirjan kirjoittamiseen. Tällä logiikalla suuri osa äidinkielisistä suomalaisistakaan ei osaisi suomea, koska he eivät kykenisi kirjoittamaan gradua tai väitöskirjaa suomeksi. Kielitaito ei ole sama asia kuin akateeminen kirjoitustaito.
Lisäksi maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka työskentelevät, opiskelevat yliopistossa ja elävät arkeaan toisella tai kolmannella kielellä ilman natiivitason osaamista. Jos he "eivät osaa" kyseistä kieltä, sanaa osata käytetään aika erikoisella tavalla.
Polyglottien vähäisyys johtuu ennen kaikkea siitä, että harva tarvitsee montaa kieltä, ei siitä, että useamman kielen oppiminen olisi mahdotonta. Jos vaatimuksena on neljä äidinkielen tasoista kieltä, silloin toki lähes kukaan ei täytä määritelmää — mutta silloin keskustellaan jo enemmän semantiikasta kuin kielitaidosta.
Jossain ne geneettiset rajatkin kulkevat. Esim. hyperpolyglotti puhuu ja kirjoittaa virheettömästi neljää tai useampaa kieltä natiivitasoisesti. Minä en 80 vuoden harjoittelulla pääse tuolle tasolleni, ihan vaan siksi koska aivorakenteeni ei tuollaista oppimista mahdollista.
Tuurilla saattaisin saada suomen kielestä täydellisen otteen ja ehkä mahdollisesti ruotsista. Ranskaa opiskelleena kieli on aivan liian moniulotteinen ja kompleksi jotta voin ikinä tämän elämän aikana puhua sitä täydellisesti, saatika sitten kirjoittaa korkealla tasolla.
Mikä tärkeintä - nuo superlahjakkuudet ovat saaneet alkeet päähänsä silloin kun aivot ovat kaikista plastisimmat eli 0-8 ikävuosina. Mikään määrä opiskelua kolmekymppisenä ei tuota samanlaisia tuloksia kuin se mitä joku kolmivuotias saa yhden vuoden aikana kielen opettelussa. Se palaa kiinni tämän alitajuntaan kuin polttomerkki.
Olet oikeassa siinä, että ihmisillä on erilaiset lahjakkuudet ja että lapsuus on kielenoppimisen kannalta poikkeuksellisen tehokasta aikaa. Mutta tästä ei seuraa, että aikuisena olisi olemassa jokin jyrkkä geneettinen katto, jonka jälkeen korkeatasoinen kielitaito olisi mahdotonta.
Jos väite pitäisi paikkansa, maailmassa ei olisi lukemattomia maahanmuuttajia, tutkijoita, diplomaatteja ja kirjailijoita, jotka ovat saavuttaneet C1–C2-tason vasta aikuisina. He eivät ehkä kuulosta täysin natiiveilta, mutta he voivat silti kirjoittaa artikkeleita, opettaa yliopistossa ja toimia ammatissaan kyseisellä kielellä.
Lisäksi "täydellinen" kielitaito on hankala mittari. Monet äidinkielisetkään eivät kirjoita virheettömästi eivätkä hallitse oman kielensä kaikkia rekistereitä. Jos rima asetetaan täydellisyyteen, suurin osa ihmisistä jää sen alle myös omassa äidinkielessään.
Lapsi oppii kieltä nopeasti, mutta lapsella on myös tuhansia tunteja täyttä kielikylpyä joka vuosi. Harva aikuinen altistuu uudelle kielelle yhtä intensiivisesti. Siksi ero ei välttämättä johdu pelkästään aivojen plastisuudesta vaan myös altistuksen määrästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Englannissa on paljon ihmisiä, jotka osaavat kieltä hyvin rajallisesti ja nyt en puhu sinne muuttaneesta väestöstä. Englannin kieli on monimusta ja siinä on valtavasti sanoja, joita alimman tason koulutuksen saanut henkilö ei tunne eikä ymmärrä. Niin ollen iso osa maan omasta kirjallisuudesta jää monille kansalaisille saavuttamattomaksi. He eivät pystyisi lukemaan sitä omin päin. En ole varma saavatko he selvää edes asiallisista sanomalehdistä, jotka julkaisevat oikeita uutisia ja artikkeleita kohu-uutisten ja juorujen sijaan.
Tää nyt on vähän ot, mutta englantilaiset sanomalehdet on joskus aika karmeita, vaikka olisi hyväkin kielitaito ja pystyisi lukemaan kirjoja ilman ongelmia. Lauseet voi olla toistakymmentä riviä pitkiä, eikä yhden yhtä välimerkkiä. Pakko lukea hitaasti ääneen ja miettiä erilaisia painotusvariaatioita, että ymmärtää, mitä niissä sanotaan. Vaikka aihe olisi ihan tavallinen eikä mitään erikoissanastoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Eivät kaikki kykene tekemään gradua eikä väitöskirjaa omalla kielelläänkään. En käyttäisi sitä kriteerinä vaan kykyä käydä jokseenkin sujuvaa keskustelua, jossa ymmärtää ja tulee ymmärretyksi.
Siinäkin on eri tasoja. Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaaditaan nykyään kielikoe joka pitää läpäistä korkeahkolla B2-tasolla. Siihen ei riitä tavanomaisen jutustelun taitaminen.
Itse sanoisin, että korkeahko B ON vielä aika lailla tavallista jutustelua. Muistan, kun olin sillä tasolla italiassa, ennen kuin nousin C-tasoille, ja B:n erotti C:stä mielestäni juuri se, että osasin puhua tavallisista asioista mutten todella korkealentoisista tai tieteellisistä.
Minä olen tehnyt viime aikoina huvikseni italian B2-tason käännöksiä ja hyvin sujuu, vaikka en ole koskaan opiskellut italiaa enkä osaa sitä puhua ollenkaan. B2-taso on ihan sitä perushöpinää tyyliin "Mikko käy usein kirjastossa lukemassa lehtiä. Tänään hän meni kirjastoon bussilla."
Höpö höpö. En usko sanaakaan. Sitä paitsi B2-taso on jotain ihan muuta, kuin että Mikko käy usein kirjastossa lukemassa lehtiä ja tänään hän meni kirjastoon bussilla. Tuo on A1-tasoa kylläkin. Itse olen opiskellut erästä kieltä tässä tänä vuonna ja viime vuonnakin ja eka oppikirja on taso A1 ja siellä on just noi esimerkkilauseet, mitkä sanoit.
Siitä olet oikeassa, että B2-tasolla pitää osata sanoa ennemminkin, että Mikolla oli tapana käydä kirjastossa lukemassa lehtiä, ja tänään hän meni sinne poikkeuksellisesti bussilla. Hän olisi mennyt pyörällä, jos ulkona ei olisi satanut."
Oma kokemukseni kymmenkuntaa kieltä elämäni aikana opiskelleena on, että B2 on se taso, jolloin sanasto ei vielä hirveästi vaikeudu, mutta aletaan treenata mutkikkaampaa kielioppia. Menneessä aikamuodossa jossittelu on useimmissa kielissä yksi B2-tason tärkeimmistä knopeista.
C-tasolla ei oikeastaan enää opetella uutta kielioppia, koska kaikki on jo käyty läpi. Kerrataan vain ja aletaan opetella edistynyttä sanastoa ja sitä, miten asioita sanotaan luontevasti.
En olis uskonut että nuoren näköiset aivot voi olla joku flex.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta minäpä osaan kääntää sanoja ja lauseita toisinpäin joko alusta loppuun tai lopusta alkuun, olenko kielitaitoinen?
Vierailija kirjoitti:
Miltäköhän jenkkien aivot näyttäisivät? Eivät puhu kuin 0,7 kieltä siellä rapakon takana. 🤣
Totta puhuen sehän me jo tiedetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivojen säännöllinen jumppaaminen pitää ne vetreinä, sama kuin lihaksien kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Englannissa on paljon ihmisiä, jotka osaavat kieltä hyvin rajallisesti ja nyt en puhu sinne muuttaneesta väestöstä. Englannin kieli on monimusta ja siinä on valtavasti sanoja, joita alimman tason koulutuksen saanut henkilö ei tunne eikä ymmärrä. Niin ollen iso osa maan omasta kirjallisuudesta jää monille kansalaisille saavuttamattomaksi. He eivät pystyisi lukemaan sitä omin päin. En ole varma saavatko he selvää edes asiallisista sanomalehdistä, jotka julkaisevat oikeita uutisia ja artikkeleita kohu-uutisten ja juorujen sijaan.
Ja USAssa tilannetta heikentää vielä heikon koulutusjärjestelmän lisäksi se, että amerikanenglanti on ääntämykseltään hyvin selvää verrattuna vaikkapa Brittein saarten eri murteisiin ja aksentteihin, joihin britit ovat tottuneet ja joita he ymmärtävät. Amerikkalaiset eivät esim. tajua skottiaksentista välttämättä mitään, vaikka puhuvat "samaa" kieltä.
Nyt tuli taas puutaheinää oikein olan takaa. Monessako amerikkalaisessa koulussa olet opiskellut tai opettanut kun noin kirjoitat niiden tasosta? Entä yliopistot? Paras suomalainen on #300 kansainvälisissä rankkauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis... Eihän tuossa artikkelissa puhuta täydellisesti osaamisesta. Lukiko tämä täydellisyysvänkääjä edes tuota juttua?
ilmeisesti ei, ihmettelin itsekin miten tästä positiivisesta aiheesta nyt saatiin tollainen näkökulma. Tosin tämä kuvaa jokseenkin suomalaista harrastuskenttää ja muutakin, mistään taidosta ei saa olla ylpeä ellet ole vähintään sm-tasoa, mieluiten mm-tasoa :D ja sitäkin ihmettelen miten Suomessa niin moni ylpeilee että puhuu vain suomea. Se joka kehui että poika 6v puhuu hyvää enkkua, niin onneksi olkoon. Kannattaa laittaa jokunen kieli vielä valikoimiin, pojalla on selkeästi kielipäätä ja se on tulevaisuudenkin työelämässä valttia. Ankeuttajille sillä ei toki kannata kehuskella, koska alkavat dissaamaan kun omien lasten taidot eivät riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Mielenkiintoista, että asetat riman väitöskirjan kirjoittamiseen. Tällä logiikalla suuri osa äidinkielisistä suomalaisistakaan ei osaisi suomea, koska he eivät kykenisi kirjoittamaan gradua tai väitöskirjaa suomeksi. Kielitaito ei ole sama asia kuin akateeminen kirjoitustaito.
Lisäksi maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka työskentelevät, opiskelevat yliopistossa ja elävät arkeaan toisella tai kolmannella kielellä ilman natiivitason osaamista. Jos he "eivät osaa" kyseistä kieltä, sanaa osata käytetään aika erikoisella tavalla.
Polyglottien vähäisyys johtuu ennen kaikkea siitä, että harva tarvitsee montaa kieltä, ei siitä, että useamman kielen oppiminen olisi mahdotonta. Jos vaatimuksena on neljä äidinkielen tasoista kieltä, silloin toki lähes kukaan ei täytä määritelmää — mutta silloin keskustellaan jo enemmän semantiikasta kuin kielitaidosta.
Jossain ne geneettiset rajatkin kulkevat. Esim. hyperpolyglotti puhuu ja kirjoittaa virheettömästi neljää tai useampaa kieltä natiivitasoisesti. Minä en 80 vuoden harjoittelulla pääse tuolle tasolleni, ihan vaan siksi koska aivorakenteeni ei tuollaista oppimista mahdollista.
Tuurilla saattaisin saada suomen kielestä täydellisen otteen ja ehkä mahdollisesti ruotsista. Ranskaa opiskelleena kieli on aivan liian moniulotteinen ja kompleksi jotta voin ikinä tämän elämän aikana puhua sitä täydellisesti, saatika sitten kirjoittaa korkealla tasolla.
Mikä tärkeintä - nuo superlahjakkuudet ovat saaneet alkeet päähänsä silloin kun aivot ovat kaikista plastisimmat eli 0-8 ikävuosina. Mikään määrä opiskelua kolmekymppisenä ei tuota samanlaisia tuloksia kuin se mitä joku kolmivuotias saa yhden vuoden aikana kielen opettelussa. Se palaa kiinni tämän alitajuntaan kuin polttomerkki.
Väite 0-8 ikävuodesta ei pidä paikkaansa.
Olen aloittanut englannin opiskelun vasta 3. luokalla, 9. vuotiaana, ja todella aivan alkeista. (Muistan opetelleeni foneettisesti ulkoa, että kysymykseen "What's your name" vastataan "My name is...", eli en todella osannut mitään toisin kuin nykylapset. Alitajuntaani ei ollut palanut kiinni mitään.) Olen kuitenkin englannissa (ja kielissä yleensä) jostain itsellenikin tuntemattomaksi jääneestä syystä superlahjakkuus. Lukioon mennessäni englannin opettaja kysyi, olenko viettänyt lapsuuteni englanninkielisessä maassa vai miten tällainen kielentaju oikein on mahdollinen, ja mm. kielsi minua tekemästä läksyjä koska se on ajan haaskausta, osaan jo kaiken. (Hän sitten kysyy minulta jonkin vaikean kohdan ja voin vastata siihen lennosta. Näin teimme.)
Ja kyllä, englannista ja kielijutuista tuli tietysti minulle myös ammatti. En tiedä, olenko nyt sitten tämän täydellisyysvänkääjän silmissä esimerkki 0,1 prosentin poikkeusihmisestä vai luuleeko hän minua satuilijaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis kyllähän ihminen voi passiivisesti ymmärtää lukemalla/kuuntelemalla monia kieliä B1-B2 tasolla mutta ei se tarkoita osaako hän tuottaa kieltä samalla tasolla. koska passiivinen kielenkäyttö on eri asia kuin aktiivinen....
"Approximately 20% to 23% of Americans are bilingual, translating to about 76 million people. While roughly one in five Americans speaks a language other than English at home, this percentage varies significantly depending on local demographics, such as major metropolitan centers and states near the Mexican border."
Näyttäisivät paljon paremmilta kuin sinun aivosi kun et osaa lyhyttäkään lausetta kirjoittaa kirjakielellä ja ilman kuvitusta.