Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Useampaa kieltä puhuvien aivot näyttävät jopa 13 vuotta nuoremmilta: T.M
06.07.2026 |
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Englannissa on paljon ihmisiä, jotka osaavat kieltä hyvin rajallisesti ja nyt en puhu sinne muuttaneesta väestöstä. Englannin kieli on monimusta ja siinä on valtavasti sanoja, joita alimman tason koulutuksen saanut henkilö ei tunne eikä ymmärrä. Niin ollen iso osa maan omasta kirjallisuudesta jää monille kansalaisille saavuttamattomaksi. He eivät pystyisi lukemaan sitä omin päin. En ole varma saavatko he selvää edes asiallisista sanomalehdistä, jotka julkaisevat oikeita uutisia ja artikkeleita kohu-uutisten ja juorujen sijaan.
Ja USAssa tilannetta heikentää vielä heikon koulutusjärjestelmän lisäksi se, että amerikanenglanti on ääntämykseltään hyvin selvää verrattuna vaikkapa Brittein saarten eri murteisiin ja aksentteihin, joihin britit ovat tottuneet ja joita he ymmärtävät. Amerikkalaiset eivät esim. tajua skottiaksentista välttämättä mitään, vaikka puhuvat "samaa" kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla olisi tuohon "ihminen voi osata vain yhtä kieltä todella korkealla tasolla" kaksi sanaa: Vladimir Nabokov.
(Sama useammin sanoin: Nabokov on venäläinen kirjailija, joka Yhdysvaltoihin muutettuaan päätti alkaa kirjoittaa englanniksi. Hänen kirjansa ovat huikean kaunista englantia, jota KUKAAN ei voisi moittia ei-natiivitasoiseksi. Jos vänkääjä ei ole lukenut niitä alkukielellä englanniksi, menee ensin lukemaan ja vänkää vasta sitten vastaan. Kiitos.)
Vierailija kirjoitti:
Jari Litmanen puhuu 5 eri kieltä sujuvasti.
Litti teki haastiksissa toisinaan pieniä virheitä artikkeleissa (de/het) ja sanajärjestyksessä, mikä on tyypillistä kielen aikuisiällä oppineille. Muutenkin hänen puheensa oli ymmärrettävää mutta rallihollantilaista, ei suinkaan sujuvaa. Puolisoni on muuten hollantilainen ja ajalle tyypillisesti toinen lapsemme oli Jari. Se oli vuonna 1997 suositumpi pojan nimi Alankomaissa kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei hallitse kunnolla kuin yhden luonnollisen kielen, äidinkielen, ja hyvin harva hallitsee itse asiassa erinomaisesti edes sitä. On hyvin harhaanjohtavaa yrittää väittää, että ihminen esimerkiksi osaisi kirjoittaa syntaksiltaan virheetöntä kieltä muutoin kuin omalla äidinkielellään.
Kyllä erittäin pieni osa väestöstä eli savantit sekä polyglotit kykenevät kuten joku kirjoitti ylle. Nämä kuitenkin ovat epäneurotyypillisiä poikkeuslahjakkuuksia.
En yksinkertaisesti usko tuohon. Kaikin puolin virheetön kielen hallinta edellyttää, että ihminen on kasvanut osana sitä kulttuuria, jonka äidinkieltä synnynnäisesti käyttää. Kirjoittamisen kaikki nyanssit vaativat tätä. Ymmärtää voi useampaa kieltä erinomaisesti, mutta kirjan kirjoittaminen täysin virheettömästi muulla kuin omalla äidinkielellään, on mielestäni mahdotonta.
Ihan absurdia ottaa esimerkiksi täysin virheetön kirjoitettu kieli. Suurin osa ihmisistä ei osaisi kirjoittaa kirjaa täysin virheettömästi omalla äidinkielellään.
Kyllähän pitäisi pystyä omalla äidinkielellään virheettömästi kirjoittamaan. Olen itse lukenut aikuisiällä enimmäkseen vain englanninkielisiä tiedekirjoja, ja itse olen kirjoittanut 7 tiedekirjaa englanniksi, ja luonnollisesti tämä on vaatinut, että joku natiivibritti tarkistaa kirjani kieliasun virheettömäksi. Suomeksi en ole kirjoittanut kuin yhden kirjan, mutta sen kieliasun tarkistamiseen ei ole tarvittu ulkopuolista apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei hallitse kunnolla kuin yhden luonnollisen kielen, äidinkielen, ja hyvin harva hallitsee itse asiassa erinomaisesti edes sitä. On hyvin harhaanjohtavaa yrittää väittää, että ihminen esimerkiksi osaisi kirjoittaa syntaksiltaan virheetöntä kieltä muutoin kuin omalla äidinkielellään.
Kyllä erittäin pieni osa väestöstä eli savantit sekä polyglotit kykenevät kuten joku kirjoitti ylle. Nämä kuitenkin ovat epäneurotyypillisiä poikkeuslahjakkuuksia.
Tuo sinun sanomasi koskee vain kielten oppimista aikuisiällä.
Kaksikielisten perheiden lapsilla esim. on kaksi äidinkieltä ihan luonnostaan.
Niin on. Aidot kaksikieliset lapsetkin ovat kuitenkin Suomessa hyvin harvinaisia. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on vain 110 000 ihmistä joilla on pääasiallisena kielenä kaksi eri kieltä. Se tekee 1,9% väestöstä. Näistäkin valtaosa asuu Helsingissä.
Miten noita tilastoidaan? En muista, että mun kaksikielisten (tai kolmekielisiähän ne oikeasti on koska lisäksi ovat aina käyttäneet myös englantia) lasten kohdalla ois tätä asiaa juuri missään kysytty.
Joka tapauksessa pikkulapsihan oppii kielet ihan luonnostaan, opiskelematta, joten monikielisiä ihmisiä on ihan sitä kautta aika paljon.
Eikä kielen osaamisella tietenkään juuri missään yhteydessä tarkoiteta täydellistä osaamista. Ihmiset harvemmin osaa äidinkieltäänkään täydellisesti.
Tutkimalla vanhempien kansalaisuutta tai naturalisoidun kansalaisen kohdalla alkuperäistä kansalaisuutta. Tosin sekään ei sinänsä takaa, että se vieraskielinen olisi paikalla kasvattamassa lasta ja puhumassa omaa kieltään tälle.
Samoin jossain kaksikielisissä perheissä vanhemmat tarkoituksella valitsevat pelkän suomen puhumisen lapselle, joten lukema voi olla pienempikin kuin tuon kirjoittajan mainitsema 2%.
En osaa täydellisesti muita kieliä kuin äidinkieleni, ja tarkemmin ajatellen en kyllä osaa sitäkään, koska olen asunut niin kauan pois Suomesta, että kieli on osin unohtunut, osin se on muuttunut.
Mutta on kyllä hienoa puhua seitsemää kieltä sillä tasolla, että tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itse. Se pitää aivot vireänä ja mielen virkeänä. Toivottavasti myös ehkäisee dementiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei hallitse kunnolla kuin yhden luonnollisen kielen, äidinkielen, ja hyvin harva hallitsee itse asiassa erinomaisesti edes sitä. On hyvin harhaanjohtavaa yrittää väittää, että ihminen esimerkiksi osaisi kirjoittaa syntaksiltaan virheetöntä kieltä muutoin kuin omalla äidinkielellään.
Kyllä erittäin pieni osa väestöstä eli savantit sekä polyglotit kykenevät kuten joku kirjoitti ylle. Nämä kuitenkin ovat epäneurotyypillisiä poikkeuslahjakkuuksia.
En yksinkertaisesti usko tuohon. Kaikin puolin virheetön kielen hallinta edellyttää, että ihminen on kasvanut osana sitä kulttuuria, jonka äidinkieltä synnynnäisesti käyttää. Kirjoittamisen kaikki nyanssit vaativat tätä. Ymmärtää voi useampaa kieltä erinomaisesti, mutta kirjan kirjoittaminen täysin virheettömästi muulla kuin omalla äidinkielellään, on mielestäni mahdotonta.
Ihan absurdia ottaa esimerkiksi täysin virheetön kirjoitettu kieli. Suurin osa ihmisistä ei osaisi kirjoittaa kirjaa täysin virheettömästi omalla äidinkielellään.
Kyllähän pitäisi pystyä omalla äidinkielellään virheettömästi kirjoittamaan. Olen itse lukenut aikuisiällä enimmäkseen vain englanninkielisiä tiedekirjoja, ja itse olen kirjoittanut 7 tiedekirjaa englanniksi, ja luonnollisesti tämä on vaatinut, että joku natiivibritti tarkistaa kirjani kieliasun virheettömäksi. Suomeksi en ole kirjoittanut kuin yhden kirjan, mutta sen kieliasun tarkistamiseen ei ole tarvittu ulkopuolista apua.
Olet poikkeustapaus. Valtaosa suomalaisista ei pystyisi kirjoittamaan tietokirjaa edes suomeksi ilman jotain mittavaa oikolukua tai tekoälyn käyttöä. En itse ylipäätään pystyisi kirjoittamaan edes koherenttia kirjaa vaikka olen maisteri. 45 sivun gradun sain kyllä kasaan.
Siis miksi kieltä pitäisi osata täydellisesti? Jokainen joka aktiivisesti käyttää vierasta kieltä arjessaan pidempiä aikoja huomaa varmasti, että kielessä kehittyy ja jos jossain asiassa kehittyy, niin kyllähän aivot ovat silloin virkettä saaneet, vaikka tekisi niin joka toisessa lauseessa jonkun virheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Tuossa uutisessahan ei puhuttu yhtään mitään tuollaisesta kielitasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei hallitse kunnolla kuin yhden luonnollisen kielen, äidinkielen, ja hyvin harva hallitsee itse asiassa erinomaisesti edes sitä. On hyvin harhaanjohtavaa yrittää väittää, että ihminen esimerkiksi osaisi kirjoittaa syntaksiltaan virheetöntä kieltä muutoin kuin omalla äidinkielellään.
Kyllä erittäin pieni osa väestöstä eli savantit sekä polyglotit kykenevät kuten joku kirjoitti ylle. Nämä kuitenkin ovat epäneurotyypillisiä poikkeuslahjakkuuksia.
En yksinkertaisesti usko tuohon. Kaikin puolin virheetön kielen hallinta edellyttää, että ihminen on kasvanut osana sitä kulttuuria, jonka äidinkieltä synnynnäisesti käyttää. Kirjoittamisen kaikki nyanssit vaativat tätä. Ymmärtää voi useampaa kieltä erinomaisesti, mutta kirjan kirjoittaminen täysin virheettömästi muulla kuin omalla äidinkielellään, on mielestäni mahdotonta.
Ihan absurdia ottaa esimerkiksi täysin virheetön kirjoitettu kieli. Suurin osa ihmisistä ei osaisi kirjoittaa kirjaa täysin virheettömästi omalla äidinkielellään.
Kyllähän pitäisi pystyä omalla äidinkielellään virheettömästi kirjoittamaan. Olen itse lukenut aikuisiällä enimmäkseen vain englanninkielisiä tiedekirjoja, ja itse olen kirjoittanut 7 tiedekirjaa englanniksi, ja luonnollisesti tämä on vaatinut, että joku natiivibritti tarkistaa kirjani kieliasun virheettömäksi. Suomeksi en ole kirjoittanut kuin yhden kirjan, mutta sen kieliasun tarkistamiseen ei ole tarvittu ulkopuolista apua.
Virheettömyys ei ehkä ole ainoa tavoite kirjailijalle, joka varmaankin joutuu miettimään mieluumminkin tyyli- ja sanavalintojaan. Ja kustannustoimittajankin pitäisi lukea julkaisut, joten jos virheet menevät myös hänelle täydestä, tuskin ne sitten ovat virheitä.
Tämä on mielestäni kyllä aika akateeminen ongelma, useimmat monikieliset kun tuskin mittaavat omaa kielitaitoaan erikielisten julkaisujen määrällä. Itse tuntemani monikieliset ihmiset puhuvat ja kirjoittavat osaamiaan kieliä sillä tasolla kuin heidän normaalielämänsä edellyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei hallitse kunnolla kuin yhden luonnollisen kielen, äidinkielen, ja hyvin harva hallitsee itse asiassa erinomaisesti edes sitä. On hyvin harhaanjohtavaa yrittää väittää, että ihminen esimerkiksi osaisi kirjoittaa syntaksiltaan virheetöntä kieltä muutoin kuin omalla äidinkielellään.
Kyllä erittäin pieni osa väestöstä eli savantit sekä polyglotit kykenevät kuten joku kirjoitti ylle. Nämä kuitenkin ovat epäneurotyypillisiä poikkeuslahjakkuuksia.
En yksinkertaisesti usko tuohon. Kaikin puolin virheetön kielen hallinta edellyttää, että ihminen on kasvanut osana sitä kulttuuria, jonka äidinkieltä synnynnäisesti käyttää. Kirjoittamisen kaikki nyanssit vaativat tätä. Ymmärtää voi useampaa kieltä erinomaisesti, mutta kirjan kirjoittaminen täysin virheettömästi muulla kuin omalla äidinkielellään, on mielestäni mahdotonta.
Ihan absurdia ottaa esimerkiksi täysin virheetön kirjoitettu kieli. Suurin osa ihmisistä ei osaisi kirjoittaa kirjaa täysin virheettömästi omalla äidinkielellään.
Kyllähän pitäisi pystyä omalla äidinkielellään virheettömästi kirjoittamaan. Olen itse lukenut aikuisiällä enimmäkseen vain englanninkielisiä tiedekirjoja, ja itse olen kirjoittanut 7 tiedekirjaa englanniksi, ja luonnollisesti tämä on vaatinut, että joku natiivibritti tarkistaa kirjani kieliasun virheettömäksi. Suomeksi en ole kirjoittanut kuin yhden kirjan, mutta sen kieliasun tarkistamiseen ei ole tarvittu ulkopuolista apua.
No, suurin osa ihmisistä ei pysty. Väitätkö tosissaan, ettet tätä tiennyt? Vähän vaikea uskoa, että pystyisi kirjoittamaan useita tiedekirjoja, mutta olisi noin vähän tietoa tällaisista asioista.
Kun tutkijat vertasivat ihmisten todellista ikää heidän aivojensa ikään, he havaitsivat, että kahta kieltä puhuvien aivot vaikuttivat noin kuusi vuotta nuoremmilta kuin vain yhtä kieltä puhuvien.
Kolmea kieltä puhuvien aivot olivat noin seitsemän vuotta nuoremmat ja neljää kieltä puhuvien noin 13 vuotta nuoremmat.
”Yksinkertaisesti ilmaistuna useampaa kieltä puhuvien ihmisten aivot näyttivät yleensä nuoremmilta kuin heidän todellisen ikänsä perusteella olisi odotettavissa. Vaikutus ei liittynyt pelkästään puhuttujen kielten määrään. Myös parempi kielitaito ja toisen kielen oppiminen varhaisemmassa iässä olivat yhteydessä hitaampaan aivojen ikääntymiseen. Tämä viittaa siihen, että monikielisyyden vaikutus muodostaa jatkumon: kyse ei ole vain siitä, onko ihminen kaksikielinen vai ei, vaan kielikokemuksen syvyydestä ja kestosta”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Mielenkiintoista, että asetat riman väitöskirjan kirjoittamiseen. Tällä logiikalla suuri osa äidinkielisistä suomalaisistakaan ei osaisi suomea, koska he eivät kykenisi kirjoittamaan gradua tai väitöskirjaa suomeksi. Kielitaito ei ole sama asia kuin akateeminen kirjoitustaito.
Lisäksi maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka työskentelevät, opiskelevat yliopistossa ja elävät arkeaan toisella tai kolmannella kielellä ilman natiivitason osaamista. Jos he "eivät osaa" kyseistä kieltä, sanaa osata käytetään aika erikoisella tavalla.
Polyglottien vähäisyys johtuu ennen kaikkea siitä, että harva tarvitsee montaa kieltä, ei siitä, että useamman kielen oppiminen olisi mahdotonta. Jos vaatimuksena on neljä äidinkielen tasoista kieltä, silloin toki lähes kukaan ei täytä määritelmää — mutta silloin keskustellaan jo enemmän semantiikasta kuin kielitaidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei hallitse kunnolla kuin yhden luonnollisen kielen, äidinkielen, ja hyvin harva hallitsee itse asiassa erinomaisesti edes sitä. On hyvin harhaanjohtavaa yrittää väittää, että ihminen esimerkiksi osaisi kirjoittaa syntaksiltaan virheetöntä kieltä muutoin kuin omalla äidinkielellään.
Kyllä erittäin pieni osa väestöstä eli savantit sekä polyglotit kykenevät kuten joku kirjoitti ylle. Nämä kuitenkin ovat epäneurotyypillisiä poikkeuslahjakkuuksia.
En yksinkertaisesti usko tuohon. Kaikin puolin virheetön kielen hallinta edellyttää, että ihminen on kasvanut osana sitä kulttuuria, jonka äidinkieltä synnynnäisesti käyttää. Kirjoittamisen kaikki nyanssit vaativat tätä. Ymmärtää voi useampaa kieltä erinomaisesti, mutta kirjan kirjoittaminen täysin virheettömästi muulla kuin omalla äidinkielellään, on mielestäni mahdotonta.
Ihan absurdia ottaa esimerkiksi täysin virheetön kirjoitettu kieli. Suurin osa ihmisistä ei osaisi kirjoittaa kirjaa täysin virheettömästi omalla äidinkielellään.
Kyllähän pitäisi pystyä omalla äidinkielellään virheettömästi kirjoittamaan. Olen itse lukenut aikuisiällä enimmäkseen vain englanninkielisiä tiedekirjoja, ja itse olen kirjoittanut 7 tiedekirjaa englanniksi, ja luonnollisesti tämä on vaatinut, että joku natiivibritti tarkistaa kirjani kieliasun virheettömäksi. Suomeksi en ole kirjoittanut kuin yhden kirjan, mutta sen kieliasun tarkistamiseen ei ole tarvittu ulkopuolista apua.
Mielestäni tämän viestisi kieliasu ei oikein tue väitteitäsi? 🤔
Kiinalaisen työkaverini poika puhuu hyvää mandariinin kiinaa, koska vanhemmat puhuvat vain sitä ja englantia. Hän puhuu myös hyvää suomen kieltä, koska pihalla ja tarhassa oppii hyvin ja luontevasti. Näitä on aina vain enemmän, yhtälailla minkä tahansa maahanmuuttajan lapset oppivat helposti kaksi kieltä ja kun käyvät koulua, siinä rinnalla vielä englannin, jos ovat aktiivisia.
Oma poikani taas tekee työtä ja pitää paljon puheyhteyksiä netin kautta englanniksi - kun hänen kanssaan keskustelee syvällisesti, hänellä on ajoittain ongelmia löytää suomalaista sanaa asiaan liittyen. Tosin sama ilmiö myös minulla, koska olen työskennellyt yli 20 vuotta englanninkielisessä työympäristössä.
Minä en ikinä opi natiivin tasoiseksi, mutta nuo nuoremmat, jotka elävät kahden tai useamman kielen kanssa koko elämänsä - niillä tilanne on toinen.
Pojalleni moni on sanonut/ihmetellyt, koska hän puhuu "kuulemma" parempaa englantia kuin useimmat paikalliset. Vastaava ilmiö esiintyi erään unkarilaisen (muusikko) kanssa, joka oli asunut Suomessa vain vajaan 2 vuotta - hän puhui parempaa suomea kuin suurin osa suomalaisista. Myös musiikki on kieli, näin itse vaittäisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Mielenkiintoista, että asetat riman väitöskirjan kirjoittamiseen. Tällä logiikalla suuri osa äidinkielisistä suomalaisistakaan ei osaisi suomea, koska he eivät kykenisi kirjoittamaan gradua tai väitöskirjaa suomeksi. Kielitaito ei ole sama asia kuin akateeminen kirjoitustaito.
Lisäksi maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka työskentelevät, opiskelevat yliopistossa ja elävät arkeaan toisella tai kolmannella kielellä ilman natiivitason osaamista. Jos he "eivät osaa" kyseistä kieltä, sanaa osata käytetään aika erikoisella tavalla.
Polyglottien vähäisyys johtuu ennen kaikkea siitä, että harva tarvitsee montaa kieltä, ei siitä, että useamman kielen oppiminen olisi mahdotonta. Jos vaatimuksena on neljä äidinkielen tasoista kieltä, silloin toki lähes kukaan ei täytä määritelmää — mutta silloin keskustellaan jo enemmän semantiikasta kuin kielitaidosta.
Jossain ne geneettiset rajatkin kulkevat. Esim. hyperpolyglotti puhuu ja kirjoittaa virheettömästi neljää tai useampaa kieltä natiivitasoisesti. Minä en 80 vuoden harjoittelulla pääse tuolle tasolleni, ihan vaan siksi koska aivorakenteeni ei tuollaista oppimista mahdollista.
Tuurilla saattaisin saada suomen kielestä täydellisen otteen ja ehkä mahdollisesti ruotsista. Ranskaa opiskelleena kieli on aivan liian moniulotteinen ja kompleksi jotta voin ikinä tämän elämän aikana puhua sitä täydellisesti, saatika sitten kirjoittaa korkealla tasolla.
Mikä tärkeintä - nuo superlahjakkuudet ovat saaneet alkeet päähänsä silloin kun aivot ovat kaikista plastisimmat eli 0-8 ikävuosina. Mikään määrä opiskelua kolmekymppisenä ei tuota samanlaisia tuloksia kuin se mitä joku kolmivuotias saa yhden vuoden aikana kielen opettelussa. Se palaa kiinni tämän alitajuntaan kuin polttomerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Eivät kaikki kykene tekemään gradua eikä väitöskirjaa omalla kielelläänkään. En käyttäisi sitä kriteerinä vaan kykyä käydä jokseenkin sujuvaa keskustelua, jossa ymmärtää ja tulee ymmärretyksi.
Siinäkin on eri tasoja. Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaaditaan nykyään kielikoe joka pitää läpäistä korkeahkolla B2-tasolla. Siihen ei riitä tavanomaisen jutustelun taitaminen.
Itse sanoisin, että korkeahko B ON vielä aika lailla tavallista jutustelua. Muistan, kun olin sillä tasolla italiassa, ennen kuin nousin C-tasoille, ja B:n erotti C:stä mielestäni juuri se, että osasin puhua tavallisista asioista mutten todella korkealentoisista tai tieteellisistä.
Minä olen tehnyt viime aikoina huvikseni italian B2-tason käännöksiä ja hyvin sujuu, vaikka en ole koskaan opiskellut italiaa enkä osaa sitä puhua ollenkaan. B2-taso on ihan sitä perushöpinää tyyliin "Mikko käy usein kirjastossa lukemassa lehtiä. Tänään hän meni kirjastoon bussilla."
Höpö höpö. En usko sanaakaan. Sitä paitsi B2-taso on jotain ihan muuta, kuin että Mikko käy usein kirjastossa lukemassa lehtiä ja tänään hän meni kirjastoon bussilla. Tuo on A1-tasoa kylläkin. Itse olen opiskellut erästä kieltä tässä tänä vuonna ja viime vuonnakin ja eka oppikirja on taso A1 ja siellä on just noi esimerkkilauseet, mitkä sanoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ajatellut että neljä kieltä olisi jotenkin valtaisa kielitaito😂 Omat lapseni laitoin kielikylpyyn ja vieraskieliseen kouluun ja sain siitä anopilta hirveän huudon, miten hirvittävän raskasta ja turhaa sellainen on…
Jos suomenruotsalaisia ei lasketa, 95-99% suomalaisista ei osaa puhua ja kirjoittaa suomen lisäksi mitään kieltä natiivitasolla siten että voisi vaikka tehdä gradun tai väitöskirjan kyseisellä kielellä.
Se että osaa keskustelutason, alkeet tai edes ymmärrettävän kirjallisen tason ei tarkoita että "osaa" kyseistä kieltä.
Englantiakin valtaosa englantia "osaavista" suomalaisista osaa hyvin rallienglantimaisella tasolla jota ei hyväksyttäisi anglomaiden työelämässä.
On äärimmäisen harvinaista, että joku oikeasti osaisi kolmea saatika neljää kieltä äidinkielen tasoisesti. Polyglotteja on alle 0,1% väestöstä.
Samaa mieltä. Melkein olisin voinut kutsua itseäni saksan taidon takia kaksikieliseksi nuorempana kun sitä opiskeli lukiotasolla, mutta sekin on unohtunut ja rapistunut jonnekin kouluruotsin tasolle koska en käytä kumpaakaan arjessa käytännössä koskaan.
En siis koskaan laittaisi työhakemukseen että osaan saksaa, varsinkaan jos kyseisessä tehtävässä pitäisi keskustella natiivien Saksan kansalaisten kanssa.
Joo mut ei lukiosaksa oikeasti ole vielä mitään kaksikielisyyttä nähnytkään.
Miten noita tilastoidaan? En muista, että mun kaksikielisten (tai kolmekielisiähän ne oikeasti on koska lisäksi ovat aina käyttäneet myös englantia) lasten kohdalla ois tätä asiaa juuri missään kysytty.
Joka tapauksessa pikkulapsihan oppii kielet ihan luonnostaan, opiskelematta, joten monikielisiä ihmisiä on ihan sitä kautta aika paljon.
Eikä kielen osaamisella tietenkään juuri missään yhteydessä tarkoiteta täydellistä osaamista. Ihmiset harvemmin osaa äidinkieltäänkään täydellisesti.