Kaverit eivät maksa yhteislahjaa, mitä tehdä?
Ostimme pyöreille synttäreille 4 kaveruksen yhteislahjan, jonka minä ostin. Kunkin osuus oli 40 euroa. Yksi kaveriporukasta maksoi heti parin päivän kuluttua, kaksi muuta ei ole maksanut vieläkään, aikaa mennyt reilut 2 kk. Olen muistuttanut heitä kaksi kertaa ja reaktio oli: ai joo, tosiaan, hoidan asian!
80 euron takia en ystävyyttä halua pilata. Ideoita? Vai unohdanko, kuten hekin?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
No mitäs menit ostamaan. Olisit kysynyt rahat ensin ja ostanut vasta sitten. Sinä se tässä aasi olet.
Tämä! Olivatko kaverisi edes suostuneet yhteislahjaan?
Mobilepay ja rahat ovat tilillä. Muuten kerrot lahjan saajalle, että lahja on vain sinulta ja siltä toiselta, koska X ja X ei ole maksanut osuuttaan. Odotat vieressä, kun maksu suoritetaan.
Vierailija kirjoitti:
Uusi ukaasi, että mitä helvettiä, nyt ne rahat tilille heti. Soitat tiukan puhelun.
Menet heidän puheilleen ja ilmoitat, että maksat NYT. Myös käteinen käy ja jos ei ole tilillä 40€ , ottavat vaikka pikavipin jostakin.
Ja kerro myös, että tämä oli sitten viimeinen kerta, kun sinä jotain yhteistä kustansit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin viime syksynä työpaikalla kimppalahjan, hintaa tuli 5€ per naama. Lahja maksoi 80. Osa työkavereista hoiti asian heti, osa ei huomautuksista huolimatta ikinä.
Kysyin heiltä kaikilta ENNEN lahjan ostamista, haluavatko osallistua, kaikki halusivat. Lopputulos oli että minä maksoin kimppalahjasta 30€ ja osa 5€ ja osa 0€.
En osta enää mitään mistä joutuu perimään rahaa jälkikäteen, nimittäin ihmiset eivät maksa. Pari kertaa huomautin näille lokeille että voivat laittaa mobilepaylla minulle osuutensa lahjasta tai antaa käteistä, kuinka vaan. Lupasivat hoitaa asian, mutta toisin kävi.Maksan tuollaiset itse aina heti pois tai muistan velan aina kun näen kyseisen ihmisen ja minua hävettäisi se etten ole hoitanut asiaa.
Työpaikan lahjan korttiin kerätään nimet vain niiltä, jotka antavat sen 5e ennen lahjan maksamista.
Mutta yleisesti ottaen työpaikan lahjat pitäisi työnantajan maksaa. Jos lähtevää halutaan muistaa, niin se on työnantajan tehtävä, ei sosiaalisesti maksamaan pakotettujen työkavereiden. Olen kunnanvirastossa töissä sijaisena, ja heti kun tulin taloon, minulta kinuttiin 10e jonkun täysin tuntemattoman toisessa tiimissä työskentelevän läksiäislahjaan. Ei edes kysytty haluanko osallistua, vaan lahjan arvo (200e) oli etukäteen päätetty ja kaikille työntekijöille vaan sähköposti että maksakaa Ritvalle mobilepayllä. Pakkohan se oli koska uutena ihmisenä halusin sopeutua työyhteisöön, mutta periaatteellisesti ei mennyt ihan oikein.
Kysyttiinkö sinulta ENNEN lahjan hankkimista, haluatko osallistua? Jos ei, niin asia on eri kuin lainaamassasi tapauksessa. Työyhteisössä voi vapaaehtoisten kesken tietenkin ostaa kimppalahjan. Jos ei kysyttäessä osaa sanoa, että jätän väliin, on osallistunut omasta vapaasta tahdosta ja velvollinen hoitamaan silloin oman osuutensa.
Päiväkodissa esimerkiksi ei työnantaja maksa mitään lahjoja kenellekään, minkään syyn takia, koska palvelu tuotetaan verovaroin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostavat naispuolisilta. Sellaiset harvemmin pärjäävät kovapalkkaisissa töissä.
Meillä kävi päinvastoin. Ostimme yhteislahjaa täysiä vuosia täyttäneelle äidille. Lahjatoive tuli äidiltä. Sovimme asiasta lasten Whatsup-ryhmässä ja kaikki olivat yksimielisiä lahjasta. Lupasin ostaa lahjan koska asuin lähellä liikettä josta lahjan pystyi ostamaan. Ostin lahjan ja lähetin kuitin ja tiedon ryhmässä sekä oman tilinumeron. Jokaisen osuus oli 50 e. En odottanutkaan että sisaruset maksaisivat osuutensa ennen juhlia ja lahjan luovutusta. Sisko maksoi osuutensa nopeasti mutta kolme veljeä unohti koko asian. Odotin pari viikkoa kunnes lähetin muistutuksen. Maksoivat kyllä sitten mutta hieman omituiselta kyllä tuntui että suhtautuivat asiaan niin välinpitämättömästi vaikka yhdessä oli asia sovittu. Päätin että en enää lähde yhteislahjojen vastuulliseksi.
Tee velasta viivakoodi-lasku ja lähetä se heille. Siinä on suoraan korko ja viivästymiskulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin viime syksynä työpaikalla kimppalahjan, hintaa tuli 5€ per naama. Lahja maksoi 80. Osa työkavereista hoiti asian heti, osa ei huomautuksista huolimatta ikinä.
Kysyin heiltä kaikilta ENNEN lahjan ostamista, haluavatko osallistua, kaikki halusivat. Lopputulos oli että minä maksoin kimppalahjasta 30€ ja osa 5€ ja osa 0€.
En osta enää mitään mistä joutuu perimään rahaa jälkikäteen, nimittäin ihmiset eivät maksa. Pari kertaa huomautin näille lokeille että voivat laittaa mobilepaylla minulle osuutensa lahjasta tai antaa käteistä, kuinka vaan. Lupasivat hoitaa asian, mutta toisin kävi.Maksan tuollaiset itse aina heti pois tai muistan velan aina kun näen kyseisen ihmisen ja minua hävettäisi se etten ole hoitanut asiaa.
Työpaikan lahjan korttiin kerätään nimet vain niiltä, jotka antavat sen 5e ennen lahjan maksamista.
Mutta yleisesti ottaen työpaikan lahjat pitäisi työnantajan maksaa. Jos lähtevää halutaan muistaa, niin se on työnantajan tehtävä, ei sosiaalisesti maksamaan pakotettujen työkavereiden. Olen kunnanvirastossa töissä sijaisena, ja heti kun tulin taloon, minulta kinuttiin 10e jonkun täysin tuntemattoman toisessa tiimissä työskentelevän läksiäislahjaan. Ei edes kysytty haluanko osallistua, vaan lahjan arvo (200e) oli etukäteen päätetty ja kaikille työntekijöille vaan sähköposti että maksakaa Ritvalle mobilepayllä. Pakkohan se oli koska uutena ihmisenä halusin sopeutua työyhteisöön, mutta periaatteellisesti ei mennyt ihan oikein.
Meillä kerätään rahat ensin eikä ole pakko osallistua. Olen osallistunut vain lähiempien työkavereiden lahjaan. Rahaa laittaa omalle kukkarolle sopivasti.
Sen muutaman kerran mitä olen ollut vastaavassa tilanteessa jossa muiden on tarkoitus kuitata mulle osuutensa jälkikäteen, oon asiasta sovittaessa sanonut että mulla ei sitten ole mitään pidäkkeitä häpäistä julkisesti ja isoon ääneen niitä jotka vitkuttelee maksamisessa ja jos mun pitää periä useamman kerran, niin se ei todellakaan tule olemaan hienotunteista eikä kahdenkeskistä.
Tämän kun sanoo hyväntuulisesti ikään kuin vitsillä, kaikki nauravat mutta kukaan ei ole vielä uskaltanut ottaa riskiä että toteutan tämän uhkauksen. Ja olen muuten täysin valmis toteuttamaan sen. Eli joka mahdollisessa tilanteessa jossa on läsnä muitakin kuin sä ja velallinen, niin isoon ääneen muistutus että niin nyt voisit alkaa kaivamaan kuvetta. Varsinkin jos seurassa on yhteislahjan saaja, se tekee tilanteesta erityisen nolon vitkuttelijalle että lahjan saaja saa tietää ketkä osallistui oikeasti ja ketkä yrittää vältellä osuutensa maksamista.
Laitat Natural born billers - miehet asialle.
Vierailija kirjoitti:
Unohda koko juttu, ja ota opiksi. Jatkossa et osta yhteislahjaa ennen kuin kaikki ovat maksaneet osuutensa.
En osallistu enää yhteislahjoihin, vain yksin. Vaikka on 5 henkilöä, niin jostain syystä lasketaan niin että minun osuuteni on puolet koko summasta. Varmaan olen huono matikassa, mutta ei vain mahdu minun oikeustajuuni.
Vierailija kirjoitti:
Oliko lahjasta ja sen hinnasta sovittu jo ennen kuin ostit lahjan? Kysyn, koska mulla on yksi tuttava, joka ostaa kimppalahjoja oma-aloitteisesti. Varsin kalliita sellaisia.
Tuo on vähän eri asia. Tällaistakin on nähty, että ostavat jonkun tuotteen tarjouksesta tai saavat sen jotenkin verovapaasti ja pyytävät sitten täyttä kaupan arvonlisäverollista hintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin viime syksynä työpaikalla kimppalahjan, hintaa tuli 5€ per naama. Lahja maksoi 80. Osa työkavereista hoiti asian heti, osa ei huomautuksista huolimatta ikinä.
Kysyin heiltä kaikilta ENNEN lahjan ostamista, haluavatko osallistua, kaikki halusivat. Lopputulos oli että minä maksoin kimppalahjasta 30€ ja osa 5€ ja osa 0€.
En osta enää mitään mistä joutuu perimään rahaa jälkikäteen, nimittäin ihmiset eivät maksa. Pari kertaa huomautin näille lokeille että voivat laittaa mobilepaylla minulle osuutensa lahjasta tai antaa käteistä, kuinka vaan. Lupasivat hoitaa asian, mutta toisin kävi.Maksan tuollaiset itse aina heti pois tai muistan velan aina kun näen kyseisen ihmisen ja minua hävettäisi se etten ole hoitanut asiaa.
Työpaikan lahjan korttiin kerätään nimet vain niiltä, jotka antavat sen 5e ennen lahjan maksamista.
Mutta yleisesti ottaen työpaikan lahjat pitäisi työnantajan maksaa. Jos lähtevää halutaan muistaa, niin se on työnantajan tehtävä, ei sosiaalisesti maksamaan pakotettujen työkavereiden. Olen kunnanvirastossa töissä sijaisena, ja heti kun tulin taloon, minulta kinuttiin 10e jonkun täysin tuntemattoman toisessa tiimissä työskentelevän läksiäislahjaan. Ei edes kysytty haluanko osallistua, vaan lahjan arvo (200e) oli etukäteen päätetty ja kaikille työntekijöille vaan sähköposti että maksakaa Ritvalle mobilepayllä. Pakkohan se oli koska uutena ihmisenä halusin sopeutua työyhteisöön, mutta periaatteellisesti ei mennyt ihan oikein.Kysyttiinkö sinulta ENNEN lahjan hankkimista, haluatko osallistua? Jos ei, niin asia on eri kuin lainaamassasi tapauksessa. Työyhteisössä voi vapaaehtoisten kesken tietenkin ostaa kimppalahjan. Jos ei kysyttäessä osaa sanoa, että jätän väliin, on osallistunut omasta vapaasta tahdosta ja velvollinen hoitamaan silloin oman osuutensa.
Päiväkodissa esimerkiksi ei työnantaja maksa mitään lahjoja kenellekään, minkään syyn takia, koska palvelu tuotetaan verovaroin.
Ei kysytty ennakolta, en edes tiennyt asiasta mitään ennen kuin tuli sähköposti että kaikkien pitää laittaa Ritvalle 10e.
Menet maksamatta jättäneen kotiin ja katselet sieltä mikä esine voisi olla sinulle 40 € arvoinen. Tai torissa saa iittalan astioista 5 € kpl. Tai aaltomaljakon jos myyt 40 €, niin varmasti menee kaupaksi.
Tiedätkö tai arvaatko syyn, mikseivät maksa? Rahapula?
Kimppalahjaan kerätään ensin rahat ja sitten katsotaan, mihin ne riittää. Oliko yhteislahja sinun ideasi? Olitko valinnut sen itse? Muille voi silloin jäädä nihkeä kuva, että pakotit heidät mukaan. Ei oikeuta maksamattomuutta, mutta selittää vetkuttelua.
Tapaatteko livenä vain harvoin? Silloinhan voi muistuttaa, pankkiautomaatin läheisyydessä.
Voit myös sanoa, ettet enää houkuttele mukaan yhteislahjojen ostoon, kun ei koskaan tiedä kuka suostuu vain pitkin hampain.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain yhden duunikaverin oikean pihistäjän maksamaan lainaamansa, kun sanoin, että laitan nimensä työpaikan ilmoitustaululle niin, että tietävät muutkin olla hälle lainaamatta.
Pitkin hampain maksoi.
Just noin. Se on oikein, että koiralle on luu kovaa.
Ei näin! Lahjan saajalla ei ole osaa eikä arpaa muiden antamaan yhteislahjaan, joten onko pakko pilata hänen juhlapäivä tällä tavoin, tai antaa hänen joutua kokemaan syyllisyyttä muiden riidasta, joka johtaa häneen?