Naismaalarit, kuinka vanhoiksi luulette jaksavanne työssänne?
Itse olen nyt himpun alle 40 ja alalla ollut yli 20 vuotta. Huomaan ainakin niska-hartiaseudun olevan kovilla. Hurjaa ajatella, että melkein seitsemänkymppisenä näitä hommia enää jaksaisin. Alan vaihtoa mietin.
Kommentit (11)
Aion maalata kirkkovene graffiteja koko elämäni muiden taloihin. Olenhan vassari.
Ei kiinnosta nokkahommat. Siinä on niinkuin puun ja kuoren välissä, enkä ole mitään pomoainesta. Suurimmalla osalla niistä tyypeistä jotka alkaa nokaksi nousee kusi päähän
Entisen kollegan vaimo oli ainakin vielä viisikymppisenä maalari. Häpeili kovasti ammattiaan kun ei mielestään ollut duunari.
Kaverini on naismaalari, ja ainakin nyt vielä kolmikymppisenä jaksaa hienosti. Kovakuntoinen Mimmi muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Entisen kollegan vaimo oli ainakin vielä viisikymppisenä maalari. Häpeili kovasti ammattiaan kun ei mielestään ollut duunari.
Akateeminenko sitten luuli olevansa?
Naismaalareilla on aina hyvät perseet.
Jakkaralle ja alas. jakkaralle ja ylös. Kyykkyyn ylös kyykkyyn ylös...
Raja menee siinä 55 v hujakoilla. Niska on silloin jo niin sökö että on pakko hakeutua työkyvyttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Raja menee siinä 55 v hujakoilla. Niska on silloin jo niin sökö että on pakko hakeutua työkyvyttömäksi.
Ja eläkeikä sama kuin Toimistossa istuskelijalla.
Alkoholismi on maalareiden tauti. Ehkä myös naismaalareiden? Vaikuttaisko
Tuolla kokemuksella pitäisi jo päästä porukan nokaksi. Silloin puolet työajasta menisi asioiden järjestelyissä ja työmaakokouksissa istumisessa yms. vähemmän kroppaa kuormittavissa jutuissa.