Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa on niin vähän luonnonkivirakennuksia verrattuna esim. Keski-Eurooppaan ja Britanniaan?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi riisti meitä niin paljon, että edes rikkailla ei ollut varaa kiveen. Kaikki rakennettiin puusta. Meillä ei ole mitään historiallista jäänyt tämän takia Ruotsin vallan ajoilta. Meillä ei ole vanhaa kaupunkia kuten Tallinnassa Tukholmassa Riiassa ym. Ruotsin sorto ja riisto piti meidät köyhinä.
Ja sitten vuorostaan astui Venäjä remmiin. Ja taas riistettiin ja hyväksikäytettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi riisti meitä niin paljon, että edes rikkailla ei ollut varaa kiveen. Kaikki rakennettiin puusta. Meillä ei ole mitään historiallista jäänyt tämän takia Ruotsin vallan ajoilta. Meillä ei ole vanhaa kaupunkia kuten Tallinnassa Tukholmassa Riiassa ym. Ruotsin sorto ja riisto piti meidät köyhinä.
On sitten miltä ajoilta tahansa mutta historiallisia rakennuksia kyllä löytyy kuten linnat ja kirkkoja.
Ruotsin ajalta on linnat ja kirkot, lisäksi jokunen muukin rakennus.
Onhan täällä eduskuntatalo ja päärautatieasema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi riisti meitä niin paljon, että edes rikkailla ei ollut varaa kiveen. Kaikki rakennettiin puusta. Meillä ei ole mitään historiallista jäänyt tämän takia Ruotsin vallan ajoilta. Meillä ei ole vanhaa kaupunkia kuten Tallinnassa Tukholmassa Riiassa ym. Ruotsin sorto ja riisto piti meidät köyhinä.
Ja sitten vuorostaan astui Venäjä remmiin. Ja taas riistettiin ja hyväksikäytettiin.
Ihan objektiivisesti katsottuna autonomian ajassa oli paljon hyvääkin.
Onhan täällä vaikuttavia vuorirakennelmia ja luolakaupunkeja kivestä. Nykyisillä siperialaisilla ja muilla vast., edes arkeologeilla ei vaan ole mitään käsitystä tämän alkuperäisen EHG finnougrikansan ja heimojen monipuolisesta kivenkäytöstä jo mesoliittiselta ajalta. Luomsksupungit vastaavat esim. Derinkuyu, millä on myös finnougrinen nimi Terin kuju.
Sitten on linnavuoria, joissain niissä massiivisia kallioleikkauksia ja rakennelmia, muureja jne. Osa hävitetty ja hajotettu. Täällä on paljonkin. Kaikki kuningaskuntien psikallushalmuntopaikst tutkimatta. Joissain niissä näkyy holvattuja kammioita jne.
Yksi syy kivirakentamisen vähyyteen esim. rauta-ajalla on, että puu ja savitiivistepunosseinät olivat ehkä lämpimämpiä talvella kuin kivirakennus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi riisti meitä niin paljon, että edes rikkailla ei ollut varaa kiveen. Kaikki rakennettiin puusta. Meillä ei ole mitään historiallista jäänyt tämän takia Ruotsin vallan ajoilta. Meillä ei ole vanhaa kaupunkia kuten Tallinnassa Tukholmassa Riiassa ym. Ruotsin sorto ja riisto piti meidät köyhinä.
Ja sitten vuorostaan astui Venäjä remmiin. Ja taas riistettiin ja hyväksikäytettiin.
Ihan objektiivisesti katsottuna autonomian ajassa oli paljon hyvääkin.
Objektiivisesti 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi riisti meitä niin paljon, että edes rikkailla ei ollut varaa kiveen. Kaikki rakennettiin puusta. Meillä ei ole mitään historiallista jäänyt tämän takia Ruotsin vallan ajoilta. Meillä ei ole vanhaa kaupunkia kuten Tallinnassa Tukholmassa Riiassa ym. Ruotsin sorto ja riisto piti meidät köyhinä.
On sitten miltä ajoilta tahansa mutta historiallisia rakennuksia kyllä löytyy kuten linnat ja kirkkoja.
Ruotsin ajalta on linnat ja kirkot, lisäksi jokunen muukin rakennus.
Onhan täällä eduskuntatalo ja päärautatieasema.
En oikein osaa pitää mitään 1900-luvulla rakennettua historiallisena rakennuksena. 1800-luvulta on kyllä paljon, mutta Ruotsin vallan ajalta muita kuin kirkkoja ja linnoja on todella vähän, kartanoita tietysti jonkin verran mutta kaupungit ovat enimmäkseen palaneet.
Vierailija kirjoitti:
Onhan täällä vaikuttavia vuorirakennelmia ja luolakaupunkeja kivestä. Nykyisillä siperialaisilla ja muilla vast., edes arkeologeilla ei vaan ole mitään käsitystä tämän alkuperäisen EHG finnougrikansan ja heimojen monipuolisesta kivenkäytöstä jo mesoliittiselta ajalta. Luomsksupungit vastaavat esim. Derinkuyu, millä on myös finnougrinen nimi Terin kuju.
Sitten on linnavuoria, joissain niissä massiivisia kallioleikkauksia ja rakennelmia, muureja jne. Osa hävitetty ja hajotettu. Täällä on paljonkin. Kaikki kuningaskuntien psikallushalmuntopaikst tutkimatta. Joissain niissä näkyy holvattuja kammioita jne.
Yksi syy kivirakentamisen vähyyteen esim. rauta-ajalla on, että puu ja savitiivistepunosseinät olivat ehkä lämpimämpiä talvella kuin kivirakennus.
*paikallishallintopaikat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi riisti meitä niin paljon, että edes rikkailla ei ollut varaa kiveen. Kaikki rakennettiin puusta. Meillä ei ole mitään historiallista jäänyt tämän takia Ruotsin vallan ajoilta. Meillä ei ole vanhaa kaupunkia kuten Tallinnassa Tukholmassa Riiassa ym. Ruotsin sorto ja riisto piti meidät köyhinä.
Ja sitten vuorostaan astui Venäjä remmiin. Ja taas riistettiin ja hyväksikäytettiin.
Ihan objektiivisesti katsottuna autonomian ajassa oli paljon hyvääkin.
Objektiivisesti 😄
Ihan objektiivisesti suomalaissilmin katsottuna. Jos väittää että se oli kaikin puolin pahaa aikaa ja riistoa, ei ymmärrä historiasta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi riisti meitä niin paljon, että edes rikkailla ei ollut varaa kiveen. Kaikki rakennettiin puusta. Meillä ei ole mitään historiallista jäänyt tämän takia Ruotsin vallan ajoilta. Meillä ei ole vanhaa kaupunkia kuten Tallinnassa Tukholmassa Riiassa ym. Ruotsin sorto ja riisto piti meidät köyhinä.
On sitten miltä ajoilta tahansa mutta historiallisia rakennuksia kyllä löytyy kuten linnat ja kirkkoja.
Ruotsin ajalta on linnat ja kirkot, lisäksi jokunen muukin rakennus.
Onhan täällä eduskuntatalo ja päärautatieasema.
En oikein osaa pitää mitään 1900-luvulla rakennettua historiallisena rakennuksena. 1800-luvulta on kyllä paljon, mutta Ruotsin vallan ajalta muita kuin kirkkoja ja linnoja on todella vähän, kartanoita tietysti jonkin verran mutta kaupungit ovat enimmäkseen palaneet.
"Esimerkiksi Museovirasto linjaa, että rakennushistoriallisesti arvokkaiksi voidaan katsoa kohteet, jotka edustavat tietyn aikakauden rakennustapaa tai tyyliä ja ovat iältään yli 50 vuotta.
Rakennuksen historiallinen arvo perustuu sen rakennushistorialliseen, kulttuurihistorialliseen, taiteelliseen tai ympäristölliseen merkitykseen. Arvo voi kummuta myös sen suunnittelijasta, historiallisista tapahtumista tai siitä, että se on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivirakennus olisi vaatinut paljon enemmän lämmityspuuta talvella kuin hirsirakennus. Linnoja ja kartanoita rakennettiin kivestä, mutta ei niistäkään talvella lämmitetty kuin pientä osaa.
Miksi? Onko kivi vain yksinkertaisesti niin paljon massiivisempi materiaali kuin hirsi?
Pidä talvella ulkona toisessa kädessä puukapulaa ja toisessa kiveä. Kivi johtaa paljon paremmin lämpöä kuin puu, joten se tuntuu kylmemmältä. Materiaalin huokoisuudesta, sen sisältämästä ilmasta on lähinnä kyse.
Suomessa ei ole pehmeitä hiekkakiveä ja travertiinia vaan kovaa graniittia ja gneissiä. Toisekseen, Suomesta on puuttunut rikas yläluokka, joka olisi rakentanut palatseja, kirjastoja, kirkkoja, sairaaloita jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puu on pehmeä materiaali josta tykkään enemmän, kiveä voi kuitenkin käyttää tasoissa,osassa asunnon lattioista,pihalla,puutarhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan täällä vaikuttavia vuorirakennelmia ja luolakaupunkeja kivestä. Nykyisillä siperialaisilla ja muilla vast., edes arkeologeilla ei vaan ole mitään käsitystä tämän alkuperäisen EHG finnougrikansan ja heimojen monipuolisesta kivenkäytöstä jo mesoliittiselta ajalta. Luomsksupungit vastaavat esim. Derinkuyu, millä on myös finnougrinen nimi Terin kuju.
Sitten on linnavuoria, joissain niissä massiivisia kallioleikkauksia ja rakennelmia, muureja jne. Osa hävitetty ja hajotettu. Täällä on paljonkin. Kaikki kuningaskuntien psikallushalmuntopaikst tutkimatta. Joissain niissä näkyy holvattuja kammioita jne.
Yksi syy kivirakentamisen vähyyteen esim. rauta-ajalla on, että puu ja savitiivistepunosseinät olivat ehkä lämpimämpiä talvella kuin kivirakennus.
Suomessa luolakaupunkeja? Älä nyt houri.
Puusta on nopeampi ja helpompi rakentaa. Se on lämpimämpi materiaali asuinrakennukseen, kalsea ja kostea olisi luonnonkivitalo talvipakkasilla.
Itseasiassa Helsinki on art nouveua (jugend) arkkitehtuurin pääkapunki: Helsingissä on yli 600 jugend-rakennusta, mikä on enemmän kuin missään muualla. Onhan se tosin riisuttua ja pliisua keski-eurooppalaiseen verrattuna mutta silti.
Venäjän tsaarin kunniaksi kaikki Helsingin maamerkit on ylipäätään rakennettu. Keltainen väri oli 1800-luvun alussa venäläisten mieleen, ja siitä syystä Helsingin vanhimmat ja matalimmat kantakaupungin talot ovat yhä keltaisia, koska sillä osoitettiin koko kansakuntana alistumista Venäjän tsaarille.
Ehkä niitå kivirakennuksia ei enää tarvita, vaikka suomalaisen mulkun vaimo nolata itse itsensä kameran edessä.
Ruotsin ajalta on linnat ja kirkot, lisäksi jokunen muukin rakennus.