Lue keskustelun säännöt.
Elokuva Supergirl floppas!
28.06.2026 |
175miljoonan dollarin budjetilla 29miljoonaa dollaria lipputuloja maailmanlaajuisesti. Mikä elokuvassa oli vikana?
Kommentit (620)
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harkitsisin, jos kuulisin jotain hyvää ja mielenkiintoista leffasta.
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Mutta sinähän OLET katsonut valtavat määrät elokuvia joihin on valittu näyttelijä vain sukupuolen (mies), seksuaalisuuden (hetero) ja ihonvärin (valkoinen) mukaan.
Näin oli pitkälle 2000- luvun alkuun. Välillä toki annettiin joku sivurooli (tyttis, vaimo, uhri) tai jopa päärooli (!) naisille ja joskus harvoin joku sivurooli (miespäähenkilön kaveri) tummaihoisille.
Hetero taas oli pakko olla jos halusi ylipäätään mitään rooleja. Tai piti piilottaa jos ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Mutta sinähän OLET katsonut valtavat määrät elokuvia joihin on valittu näyttelijä vain sukupuolen (mies), seksuaalisuuden (hetero) ja ihonvärin (valkoinen) mukaan.
Näin oli pitkälle 2000- luvun alkuun. Välillä toki annettiin joku sivurooli (tyttis, vaimo, uhri) tai jopa päärooli (!) naisille ja joskus harvoin joku sivurooli (miespäähenkilön kaveri) tummaihoisille.
Hetero taas oli pakko olla jos halusi ylipäätään mitään rooleja. Tai piti piilottaa jos ei ollut.
Bechdel-testi on hauska ei-tieteellinen tapa mitata elokuvien naishenkilöiden edustusta:
1. elokuvassa pitää olla ainakin naishenkilöä joilla on nimi
2. henkilöiden pitää keskustella keskenään
3. henkilöiden pitää puhua muusta teemasta kuin miehestä
Tämä on siis todella matala aita ylitettäväksu mutta silti suuri osa leffoja (varsinkaan ennen 2000- lukua) ei pääse edes näin matalalle.
Huom testi ei mittaa leffan LAATUA, ainoastaan naisroolitusta.
Vierailija kirjoitti:
Harkitsisin, jos kuulisin jotain hyvää ja mielenkiintoista leffasta.
Musta se oli kiva supersankariseikkailu. Hauska kesäleffa. Popparit mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Mutta sinähän OLET katsonut valtavat määrät elokuvia joihin on valittu näyttelijä vain sukupuolen (mies), seksuaalisuuden (hetero) ja ihonvärin (valkoinen) mukaan.
Näin oli pitkälle 2000- luvun alkuun. Välillä toki annettiin joku sivurooli (tyttis, vaimo, uhri) tai jopa päärooli (!) naisille ja joskus harvoin joku sivurooli (miespäähenkilön kaveri) tummaihoisille.
Hetero taas oli pakko olla jos halusi ylipäätään mitään rooleja. Tai piti piilottaa jos ei ollut.Bechdel-testi on hauska ei-tieteellinen tapa mitata elokuvien naishenkilöiden edustusta:
1. elokuvassa pitää olla ainakin naishenkilöä joilla on nimi2. henkilöiden pitää keskustella keskenään
3. henkilöiden pitää puhua muusta teemasta kuin miehestä
Tämä on siis todella matala aita ylitettäväksu mutta silti suuri osa leffoja (varsinkaan ennen 2000- lukua) ei pääse edes näin matalalle.
Huom testi ei mittaa leffan LAATUA, ainoastaan naisroolitusta.
Ja siksipä mittari on täysin turha. Otetaan esimerkiksi vaikka Predator elokuva. Siinä on ainakin yksi naisroolitus, en tiedä onko sille nimeä, mutta ei kiinnosta vaikka olisikin. Elokuva on täyttä rautaa edelleen.
Samalta aikakaudelta löytyy myös elokuvia joissa on jopa naispääosa ilman että sitä on tehty jonkun identiteettipolitiikan ehdoilla. Silloin kun se naispääosa sopii tarinaan eikä tunnu päälle liimatulta niin ei mitään ongelmaa. Esimerkkinä nyt vaikka Aliens.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Mutta sinähän OLET katsonut valtavat määrät elokuvia joihin on valittu näyttelijä vain sukupuolen (mies), seksuaalisuuden (hetero) ja ihonvärin (valkoinen) mukaan.
Näin oli pitkälle 2000- luvun alkuun. Välillä toki annettiin joku sivurooli (tyttis, vaimo, uhri) tai jopa päärooli (!) naisille ja joskus harvoin joku sivurooli (miespäähenkilön kaveri) tummaihoisille.
Hetero taas oli pakko olla jos halusi ylipäätään mitään rooleja. Tai piti piilottaa jos ei ollut.Bechdel-testi on hauska ei-tieteellinen tapa mitata elokuvien naishenkilöiden edustusta:
1. elokuvassa pitää olla ainakin naishenkilöä joilla on nimi2. henkilöiden pitää keskustella keskenään
3. henkilöiden pitää puhua muusta teemasta kuin miehestä
Tämä on siis todella matala aita ylitettäväksu mutta silti suuri osa leffoja (varsinkaan ennen 2000- lukua) ei pääse edes näin matalalle.
Huom testi ei mittaa leffan LAATUA, ainoastaan naisroolitusta.Ja siksipä mittari on täysin turha. Otetaan esimerkiksi vaikka Predator elokuva. Siinä on ainakin yksi naisroolitus, en tiedä onko sille nimeä, mutta ei kiinnosta vaikka olisikin. Elokuva on täyttä rautaa edelleen.
Samalta aikakaudelta löytyy myös elokuvia joissa on jopa naispääosa ilman että sitä on tehty jonkun identiteettipolitiikan ehdoilla. Silloin kun se naispääosa sopii tarinaan eikä tunnu päälle liimatulta niin ei mitään ongelmaa. Esimerkkinä nyt vaikka Aliens.
Testi on ihan hyvä. 70-luvulla edes puolet elokuvista eivät päässeet noin perustavaan, naurettavaan roolitukseen. Testin läpäisyynhän riittää että päähenkilöllä (mies) on vaimo ja äiti ja nämä puhuvat lauseen verran säästä.
Nykyään testin läpäisee paljon suurempi osa elokuvista. Ja saman kehityksen mukana on enemmän elokuvia jossa on naisia joilla on nimi, vuorosanoja ja (hui!) osa juonessa. Bechdel-testin läpäisyprosentti kertoo edelleen elokuvan tilasta.
Ajatteleppa itse jos suurimmassa osaa leffoista ei olisi miesrooleja ollenkaan. Kaikissa leffoissa Pelkkiä naisia. Olisiko kivaa? No ei.
Tottakai kuka vaan voi samaistua keheen vaan mutta itse ainakin väsyin nuorena samaistumaan aina valkoisiin heteromiehiin (jotka päähenkilöitä). Vaihtelu virkistää. Siksipä tykkään kun on Wonder Woman, Supergirl ja muita vastaavia.
Ja onhan se kivaa ettei Leia Organa ole enää ainoa nainen koko galaksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa leffan pääosassa nainen tai mies, tekijöiden kannattaa miettiä, että tykittääkö tämä tuotanto katsojien mielet täyteen ennennäkemättömiä, visionäärisiä ja legendaarisia tapahtumia, hahmoja, näkymiä, tunteita jne. Tehtävä toki vaikeutuu mitä enemmän aikaa kuluu, ja nykyään pelkkää efektimättöä saa yhtä hyvin videopeleistäkin, mutta jos vastaus edellämainittuihin on kyllä, menestys ei ole varma mutta todennäköisempi. Nuo jotain uutta tarjoavat uudet kauhuleffat ovat menestyneet hyvinkin, eikä ihme, vaikkeivät pakosta omia suosikkejani olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Mutta sinähän OLET katsonut valtavat määrät elokuvia joihin on valittu näyttelijä vain sukupuolen (mies), seksuaalisuuden (hetero) ja ihonvärin (valkoinen) mukaan.
Näin oli pitkälle 2000- luvun alkuun. Välillä toki annettiin joku sivurooli (tyttis, vaimo, uhri) tai jopa päärooli (!) naisille ja joskus harvoin joku sivurooli (miespäähenkilön kaveri) tummaihoisille.
Hetero taas oli pakko olla jos halusi ylipäätään mitään rooleja. Tai piti piilottaa jos ei ollut.Bechdel-testi on hauska ei-tieteellinen tapa mitata elokuvien naishenkilöiden edustusta:
1. elokuvassa pitää olla ainakin naishenkilöä joilla on nimi2. henkilöiden pitää keskustella keskenään
3. henkilöiden pitää puhua muusta teemasta kuin miehestä
Tämä on siis todella matala aita ylitettäväksu mutta silti suuri osa leffoja (varsinkaan ennen 2000- lukua) ei pääse edes näin matalalle.
Huom testi ei mittaa leffan LAATUA, ainoastaan naisroolitusta.Ja siksipä mittari on täysin turha. Otetaan esimerkiksi vaikka Predator elokuva. Siinä on ainakin yksi naisroolitus, en tiedä onko sille nimeä, mutta ei kiinnosta vaikka olisikin. Elokuva on täyttä rautaa edelleen.
Samalta aikakaudelta löytyy myös elokuvia joissa on jopa naispääosa ilman että sitä on tehty jonkun identiteettipolitiikan ehdoilla. Silloin kun se naispääosa sopii tarinaan eikä tunnu päälle liimatulta niin ei mitään ongelmaa. Esimerkkinä nyt vaikka Aliens.
Testi on ihan hyvä. 70-luvulla edes puolet elokuvista eivät päässeet noin perustavaan, naurettavaan roolitukseen. Testin läpäisyynhän riittää että päähenkilöllä (mies) on vaimo ja äiti ja nämä puhuvat lauseen verran säästä.
Nykyään testin läpäisee paljon suurempi osa elokuvista. Ja saman kehityksen mukana on enemmän elokuvia jossa on naisia joilla on nimi, vuorosanoja ja (hui!) osa juonessa. Bechdel-testin läpäisyprosentti kertoo edelleen elokuvan tilasta.
Ajatteleppa itse jos suurimmassa osaa leffoista ei olisi miesrooleja ollenkaan. Kaikissa leffoissa Pelkkiä naisia. Olisiko kivaa? No ei.
Tottakai kuka vaan voi samaistua keheen vaan mutta itse ainakin väsyin nuorena samaistumaan aina valkoisiin heteromiehiin (jotka päähenkilöitä). Vaihtelu virkistää. Siksipä tykkään kun on Wonder Woman, Supergirl ja muita vastaavia.
Ja onhan se kivaa ettei Leia Organa ole enää ainoa nainen koko galaksissa.
No tuon testin varmasti läpäisee useampi elokuva mutta läpäiseekö se sitten uskottavuuden on toinen asia. Sopii hyvin virkkaus elokuviin ja sen sellaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Mutta sinähän OLET katsonut valtavat määrät elokuvia joihin on valittu näyttelijä vain sukupuolen (mies), seksuaalisuuden (hetero) ja ihonvärin (valkoinen) mukaan.
Näin oli pitkälle 2000- luvun alkuun. Välillä toki annettiin joku sivurooli (tyttis, vaimo, uhri) tai jopa päärooli (!) naisille ja joskus harvoin joku sivurooli (miespäähenkilön kaveri) tummaihoisille.
Hetero taas oli pakko olla jos halusi ylipäätään mitään rooleja. Tai piti piilottaa jos ei ollut.Bechdel-testi on hauska ei-tieteellinen tapa mitata elokuvien naishenkilöiden edustusta:
1. elokuvassa pitää olla ainakin naishenkilöä joilla on nimi2. henkilöiden pitää keskustella keskenään
3. henkilöiden pitää puhua muusta teemasta kuin miehestä
Tämä on siis todella matala aita ylitettäväksu mutta silti suuri osa leffoja (varsinkaan ennen 2000- lukua) ei pääse edes näin matalalle.
Huom testi ei mittaa leffan LAATUA, ainoastaan naisroolitusta.Ja siksipä mittari on täysin turha. Otetaan esimerkiksi vaikka Predator elokuva. Siinä on ainakin yksi naisroolitus, en tiedä onko sille nimeä, mutta ei kiinnosta vaikka olisikin. Elokuva on täyttä rautaa edelleen.
Samalta aikakaudelta löytyy myös elokuvia joissa on jopa naispääosa ilman että sitä on tehty jonkun identiteettipolitiikan ehdoilla. Silloin kun se naispääosa sopii tarinaan eikä tunnu päälle liimatulta niin ei mitään ongelmaa. Esimerkkinä nyt vaikka Aliens.
Testi on ihan hyvä. 70-luvulla edes puolet elokuvista eivät päässeet noin perustavaan, naurettavaan roolitukseen. Testin läpäisyynhän riittää että päähenkilöllä (mies) on vaimo ja äiti ja nämä puhuvat lauseen verran säästä.
Nykyään testin läpäisee paljon suurempi osa elokuvista. Ja saman kehityksen mukana on enemmän elokuvia jossa on naisia joilla on nimi, vuorosanoja ja (hui!) osa juonessa. Bechdel-testin läpäisyprosentti kertoo edelleen elokuvan tilasta.
Ajatteleppa itse jos suurimmassa osaa leffoista ei olisi miesrooleja ollenkaan. Kaikissa leffoissa Pelkkiä naisia. Olisiko kivaa? No ei.
Tottakai kuka vaan voi samaistua keheen vaan mutta itse ainakin väsyin nuorena samaistumaan aina valkoisiin heteromiehiin (jotka päähenkilöitä). Vaihtelu virkistää. Siksipä tykkään kun on Wonder Woman, Supergirl ja muita vastaavia.
Ja onhan se kivaa ettei Leia Organa ole enää ainoa nainen koko galaksissa.No tuon testin varmasti läpäisee useampi elokuva mutta läpäiseekö se sitten uskottavuuden on toinen asia. Sopii hyvin virkkaus elokuviin ja sen sellaisiin.
Ai naiset voi vaan virkata🤣
Yhtä hyvin vois sanoa että miehet voi vaan hakata halkoja. Kiinnostavaa elokuvailtaa.
Mulla ei oo rahaa mennä leffaan. Leffaliput on niin kalliita, ettei näköjään kukaan muukaan mene sinne. Ja lääkkeeksi sitten nostetaan vaan lisää lipun hintaa niiltä harvoilta, jotka menee. Menee varmaan jollain e-passeilla työnantajan piikkiin...
Ja mulla on vieläkin hampaankolossa, kun leffateatterit ei päästäneet sisään korona-aikaan, ne oli suljettuna, mutta sarjaliput vanheni. Niiden käyttöaikaa olisi pitänyt pidentää tuossa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Mutta sinähän OLET katsonut valtavat määrät elokuvia joihin on valittu näyttelijä vain sukupuolen (mies), seksuaalisuuden (hetero) ja ihonvärin (valkoinen) mukaan.
Näin oli pitkälle 2000- luvun alkuun. Välillä toki annettiin joku sivurooli (tyttis, vaimo, uhri) tai jopa päärooli (!) naisille ja joskus harvoin joku sivurooli (miespäähenkilön kaveri) tummaihoisille.
Hetero taas oli pakko olla jos halusi ylipäätään mitään rooleja. Tai piti piilottaa jos ei ollut.Bechdel-testi on hauska ei-tieteellinen tapa mitata elokuvien naishenkilöiden edustusta:
1. elokuvassa pitää olla ainakin naishenkilöä joilla on nimi2. henkilöiden pitää keskustella keskenään
3. henkilöiden pitää puhua muusta teemasta kuin miehestä
Tämä on siis todella matala aita ylitettäväksu mutta silti suuri osa leffoja (varsinkaan ennen 2000- lukua) ei pääse edes näin matalalle.
Huom testi ei mittaa leffan LAATUA, ainoastaan naisroolitusta.Ja siksipä mittari on täysin turha. Otetaan esimerkiksi vaikka Predator elokuva. Siinä on ainakin yksi naisroolitus, en tiedä onko sille nimeä, mutta ei kiinnosta vaikka olisikin. Elokuva on täyttä rautaa edelleen.
Samalta aikakaudelta löytyy myös elokuvia joissa on jopa naispääosa ilman että sitä on tehty jonkun identiteettipolitiikan ehdoilla. Silloin kun se naispääosa sopii tarinaan eikä tunnu päälle liimatulta niin ei mitään ongelmaa. Esimerkkinä nyt vaikka Aliens.
Hmm. Et tainnut ymmärtää konseptia.
Ei ole kyse siitä, ettei saisi tehdä enää elokuvia tyyliin X (2 miestä yrittää hoitaa toisensa päiviltä. Tai vaikka 1 nainen ja 1 predator yrittää hoitaa jonkun päiviltä).
Vaan että olis kiva jos KAIKKI elokuvat ei ole vain miehiltä miehille- leffoja. Että olisi muunkinlaisia elokuvia. Että myös naisista olisi kiva katsoa elokuvia. Ja muunväristen (joita maailmassa on enemmän). Tai muulla tavalla s. Suuntautuneiden.
Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Tuossa valintametodissa on se ongelma, että sinä et voi tietää, että millä perusteella se on tehty.
Sinä vaan joko itse saat mutu:n, tai sitten netin lumihiutaleet päättävät niin, ja sinä menet lauman mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole inceli enkä naisvihaaja mutta en katso mitään elokuvaa jonka näyttelijät on valittu rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muun tarinalle irrelevantin ominaisuuden perusteella. Jos hahmot ei ole uskottavia niin se pilaa hyvänkin tarinan.
Tuossa valintametodissa on se ongelma, että sinä et voi tietää, että millä perusteella se on tehty.
Sinä vaan joko itse saat mutu:n, tai sitten netin lumihiutaleet päättävät niin, ja sinä menet lauman mukana.
Niinpä. Mistä tiedät, ettei suosikkielokuvasi päänäyttelijää valittu vaikka koska hän on mies ja vaalee ja ohjaajan paras kaveri? Ei voi tietää!
Netti räjähtelee tällä hetkellä sen takia, kun Nolan valitsi Ellen/Elliot Pagen Odyssey-leffaan esittämään miestä.
Ei luultavasti ole sopivin siihen rooliin, mutta ohjaajat valitsevat usein näyttelijät ihan vain sillä perusteella, että niiden kanssa on kiva tehdä töitä ja Christopher Nolan on juuri niitä, jotka valitsevat usein samoja.
Jotenkin älytöntä, että ohjaajalla ei saisi olla valta valita omat työkaverinsa pitkään projektiin.
Vierailija kirjoitti:
Netti räjähtelee tällä hetkellä sen takia, kun Nolan valitsi Ellen/Elliot Pagen Odyssey-leffaan esittämään miestä.
Ei luultavasti ole sopivin siihen rooliin, mutta ohjaajat valitsevat usein näyttelijät ihan vain sillä perusteella, että niiden kanssa on kiva tehdä töitä ja Christopher Nolan on juuri niitä, jotka valitsevat usein samoja.
Jotenkin älytöntä, että ohjaajalla ei saisi olla valta valita omat työkaverinsa pitkään projektiin.
Tämä.
Nolan saa mun puolesta tehdä mitä huvittaa, leffathan ovat loistavia.
Nolanista puheenollen: ikävää miten nyjyään kaikki leffat yritetään dissata ennen kuin ne tulevat teatteriin. Tietyille henkilöille ei näytä kelpaavan mikään ja elokuvia ei näköjään saisi enää edes tehdä. Välillä näillä nega-kampanjoilla tuntuu olevan enemmänkin vaikutusta.
Itse pidän elokuvista ja menen mielelläni niitä katsomaan. Joskus petyn mutta pidän aika laajasti eri tyyleistä joten vähintään saan perusviihdettä parin tunnin edestä.
Ikävää jos elokuvateatterit sulkevat ja istumme vain kotona ruutujemme kanssa.
Mitä väliä näyttelijän seksuaalisella suuntautumisella oikeassa elämäässä on? Olen menossa katsomaan elokuvaa, tarinaa jostain muusta kuin näyttelijän elämästä.
Rupert Everett, Rock Hudson, Neil Patrick..
Supergirlin box office tällä hetkellä n.110 miljoonaa. Budjetti oli joku +170 miljoonaa eli miinukselle jäi. Ei tämä nyt kuitenkaan mikään täysi pommi ollut, ainakin jos vertaa Marvelin vastaaviin.
DC on luvannut jatkaa elokuvia mutta saas nähdä milloin ja mitä. Harmillista. Takuulla meni monta projektia nyt jäihin
Tai sitten nuo vaan toimii leffoinakin. Titanic nyt on hyvin kaukana omaperäisestä tarinasta. Endgame on parinkymmen leffan sarjan päätös. Ne Zha on animaatio ja avatarejakin voi melkein kutsua animaatioiksi.
Eniten tienaavissa näyttää olevan iso lista jatko-osia tai tunnettujen sarjojen osia. Vain joku titanic, ensimmäinen avatar, leijonakuningas ja barbie + super mario bros ei ole jatko-osia. Noistakin tarina on tunnettu titanicissä ja hahmot ainakin barbiessa ja super mariossa.
Tuossa se syy on miksi tuotantoyhtiöt puskee jatkuvasti jatko-osaa vaikkei kansaa enää ihan mikä tahansa innosta.