Pride tekopenis-kurssi lapsille
Vihervasemmistolainen sukupuolisekavuutta levittävä Pride opettaa tekopenisten tekoa 13 vuotiaille lapsille suunnatulla kurssilla.
Luulin jo nähneeni kaiken mutta erehdyin.
https://pride.fi/tapahtuma/packer-ja-packer-pussin-ompelutyopaja-nuoril…
Kommentit (5428)
Transseksuaalisuuden mekanismi ei vaadi uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Transgender-ideologiasta tulee se väite, että ihmisellä voisi olla jonkun eri olennon identiteetti tai sielu, kuin mitä hän on fyysisesti kehossaan voinut oikeasti kokea. Transseksuaalit eivät tarvitse sitä tarinaa ja "genderin" käsitettä.
Tuollaisen yliluonnollisen selityksen pyrkimys on lähinnä ollut tehdä siitä jotain niin mystistä, ettei asiasta voisi keskustella, eikä sitä saisi tutkia. Silloin nimittäin transseksuaalien nimissä keppihevostelevat transvestiitit pääsevät "identifioitumaan" transsukupuolisuuteen ilman että heidän todellisia motiivejaan tutkitaan ja kyseenalaistetaan. Siitähän he eivät pidä.
Ja koska he tietävät että taustalla on jotakin aivan muuta, myös siitä johtuu heidän äärimmäisen vahva vastustuksensa kaikkea mielenterveyshäiriöön viittaavaa kohtaan, ja miksi he väittävät että transsukupuolisuus olisi "vain normaalia sukupuolen moninaisuutta". He siis oikeasti vain yrittävät piilottaa omaa kipupistettään jota häpeävät (todellista pohjalla olevaa mielenterveysongelmaa josta yrittävät Harry Potter -taikatempulla paeta fantasiamaailman vaihtoehtoidentiteettiin), ja estää sen ettei heidän mielenterveyttään arvioitaisi laisinkaan.
Transseksuaalille puolestaan tutkimuksissa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, koska meidän ei tarvitse mennä transpolille esittämään jotakin muuta, vaan voimme yksinkertaisesti kertoa omista kokemuksistamme.
Vierailija kirjoitti:
Transseksuaalisuuden mekanismi ei vaadi uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Transgender-ideologiasta tulee se väite, että ihmisellä voisi olla jonkun eri olennon identiteetti tai sielu, kuin mitä hän on fyysisesti kehossaan voinut oikeasti kokea. Transseksuaalit eivät tarvitse sitä tarinaa ja "genderin" käsitettä.
Tuollaisen yliluonnollisen selityksen pyrkimys on lähinnä ollut tehdä siitä jotain niin mystistä, ettei asiasta voisi keskustella, eikä sitä saisi tutkia. Silloin nimittäin transseksuaalien nimissä keppihevostelevat transvestiitit pääsevät "identifioitumaan" transsukupuolisuuteen ilman että heidän todellisia motiivejaan tutkitaan ja kyseenalaistetaan. Siitähän he eivät pidä.
Ja koska he tietävät että taustalla on jotakin aivan muuta, myös siitä johtuu heidän äärimmäisen vahva vastustuksensa kaikkea mielenterveyshäiriöön viittaavaa kohtaan, ja miksi he väittävät että transsukupuolisuus olisi "vain normaalia sukupuolen moninaisuutta". He siis oikeasti vain yrittävät piilottaa omaa kipupistettään jota häpeävät (todellista pohjalla olevaa mielenterveysongelmaa josta yrittävät Harry Potter -taikatempulla paeta fantasiamaailman vaihtoehtoidentiteettiin), ja estää sen ettei heidän mielenterveyttään arvioitaisi laisinkaan.
Transseksuaalille puolestaan tutkimuksissa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, koska meidän ei tarvitse mennä transpolille esittämään jotakin muuta, vaan voimme yksinkertaisesti kertoa omista kokemuksistamme.
Ideologisen vaikuttamisen takia nämä autistiset transvestiittipotilaat alkoivat vaatimaan, että kenen tahansa pitäisi saada olla mitä tahansa. Että ei tarvitse olla millään tavalla miehekäs tai kiinnostunut miesten kulttuurista ja elämäntyylistä ollakseen mies. Että miehelläkin voi olla pitkät hiukset, kynsilakkaa, hame, sateenkaaren väriset vulvakorvikset, ja oma feministijengi. Koska taustalla vaikuttaa feministinen queer-ideologia, näille kaikki naiseuteen, miehuuteen tai seksuaalisuuteen liittyvät normit ovat punainen vaate, jota täytyy vastustaa kaikin keinoin. He tekivät juuri tuota anti-transseksuaalista aktivismia ja kaikkien käsitteiden purkua mediassa jo silloin kun porukka ei ollut vielä havahtunut siihen.
Sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen "identifioituminen" on sama kuin minun pitäisi saada pyörätuoli, henkilökohtainen avustaja, vammaisetuuksia ja vammaisen ihmisen asema vaikka kehoni ei ole vammainen, vaan olen päättänyt ”identifioitua vammaiseksi” koska minulla on ”tunne”. Sitten puhuisin mediassa oikeiden vammaisten puolesta, valtaisin heidän tukijärjestönsä, muuttaisin vammaisen määritelmän ja ihmisten käsitykset siitä mitä vammaisuus on.
Alkaisin ajaa politiikkaa ja lakeja jolla muutetaan vammaisten oikeudet palvelemaan vammaisuutta teeskenteleviä, mutta ei niitä jotka oikeasti elävät kehollisen ja konkreettisesti elämää rajoittavan vammaisuuden kanssa. Jos tämä ei käy, se on "ihmisoikeusrikkomus", ja kaikenlainen seulominen on "nöyryyttävää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko, että kenelläkään olisi mitään transsuja vastaan, jos eivät tunkisi itseään sinne minne eivät kuulu ja väittäisi olevansa naisia. Ei kiinnosta heidän asiansa tippaakaan, kunhan käyttäytyvät kuten muutkin, eivätkä tee tuollaista, minkä laki nyt heille sallii. Ja se on väärin!
Aika harvalla on ongelmia käyttää transin toivomaa nimeä ja hyväksyä trans ystävänä, työkaverina tai kaupan kassana, mutta kyllä se transnaisen naiseus loppuu pukkarissa, makkarissa ja kilpaurheilussa. Myös lapset pitäisi jättää rauhaan litteän maan sukupuoliteorioilta, penisefektityöpajoilta, seksikeinuilta ja muulta groomaukselta.
Samaa mieltä tästä. Enemmistö Suomessa on ollut todella suvaitsevaista kaikkia vähemmistöjä kohtaan myös historiallisesti (juutalaiset, romanit) ja sitä pidetään hyvin loukkaavana, että nyt tavallista naista, äitiä, syytetään syrjijäksi, kun hän ei hyväksy miestä naisten tiloihin. Sitä ei suuri enemmistö tule milloinkaan hyväksymään, että miehen näköistä pitäisi kutsua naiseksi tai edes transnaiseksi, jos penistä ei ole poistettu. Hän ei kuulu naisten tiloihin.
Ai Suomessa on historiallisesti oltu todella suvaitsevaisia romaneja kohtaan? Nyt hei perehdy vähän paremmin historiaan.
Suuri enemmistö on jo nämä asiat hyväksynyt. Uusi translaki ei ole kohdannut mitään laajaa vastustusta, sitä vastustava kansalaisaloite sai alle 4000 allekirjoitusta. Suurimman osan ihmisistä elämään nämä asiat ei vaikuta mitenkään. Se peniksellinenkin transnainen on voinut päästä sinne naisten pukkariin jo vanhan lain aikaa. Jännästi en tunne ketään, joka olis ikinä törmännyt penikseen naisten pukutiloissa.
Suurelle yleisölle jätettiin tarkoituksella kertomatta nämä faktat:
- Suomessa ei pakkosteriloitu transeja, vaan steriliteetti on itse haluttujen hoitojen lopputulos
- subjektiivinen juridinen sukupuolitieto ei ole ihmisoikeus missään Suomea velvoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa
- itsemäärittely mahdollistaa kaikkien miesten pääsyn naisten tiloihin
- muiden itsemäärittelymaiden huonot kokemukset
- esitettiin lakiuudistus transien toiveena, vaikka aitojen transien asiat olivat jo kunnossa: henkilötodistuksen sai vaihtaa transprosessin aikana ja käyttää sen mukaisia tiloja
Asiasta ei muutenkaan käyty moniäänistä ja rehellistä kansalaiskeskustelua, vaan valtamedia ja punavihreät puolueet keskittyivät tuuttaamaan aktivistien valheita ja propagandaa. Vastustavalle aloitteelle ei annettu minkäänlaista näkyvyyttä valtamediassa. Yhteiskunnallisen sukupuolikäsityksen muuttaminen biologisesta identiteettipohjaiseksi vaikuttaa ihan kaikkien elämään, erityisesti naisten.
Olen eri, mutta myös omasta mielestäni kyse oli huijauksesta, jossa käytettiin hyväksi enemmistön halua olla syrjimättä ketään. Kerroin tämän jo alussa eli itse varta vasten kysyin ehdokkaaltani kannattaako hän translakia ja olin uskonut sen, kun oli väitetty, että transition edellytys on lisääntymiskyvyttömyys eli pakkosterilointi. Tietenkin vastustan isoa ja turhaa lääketieteellistä toimenpidettä. Enkä pidä sitä vaarallisena, jos "mies" (miehen roolissa elävä transmies) saa lapsen.
Kyllähän transition edellytys vanhassa laissa oli lisääntymiskyvyttömyys, siihen vaan ei vaadittu sterilisaatiota, vaan katsottiin hormonihoitojen riittävän. Minusta on ihan hyvä kuitenkin, että tuo vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistettiin laista.
Muuten katson, että politiikan tekeminen transsukupuolisten asioilla on vähän sellaista helppoa huomion ohjaamista pois isoista asioista.
Kyllä se oli hyvä, mutta itsemäärittely huono asia. Onnistunutta lobbaustahan se oli transjärjestöiltä, kun kaikki tavoitteet saatiin läpi.
Suomessa porvaripuolueet eivätkä edes populistipuolueet ole tehneet helppoa huomion ohjausta pois isoista asioista, vaan translaki on ollut puhtaasti vasemmiston ja vihreiden sydänkäpynen. Tässäkin keskustelussa näkyy, miten sen avulla koetetaan jakaa ihmisiä vuohiin ja lampaisiin. Miltä politiikan isolta asialta transpolitiikka vasemmistossa ja vihreissä on vienyt tilaa mielestäsi? Taloustilanteelta nyt ainakin. Vassarivihreähallitushan otti isosti velkaa pysyviä menoja varten ja meistä tuli Euroopan Titanic, joka seilaa kohti jäävuorta drag-naisten kippistellessä kannella - oikeistopuolueet eivät ole juuri käyttäneet tilaisuutta tällaisten metaforien viljelyyn vai tuleeko vastaavia mieleen?
Tässä tehtiin lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta se Troijan hevonen, jolla rysäytettiin totaalinen itsemäärittely läpi.
Pelkkä lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminenhan ei olisi muuttanut silloista tilannetta mitenkään, sillä sen noudattamista ei valvottu ja sen täyttämiseksi riitti itse haluttu hormonihoito tai ehkäisytuoteresepti.
Transdiagnoosiedellyksestä sukupuolitiedon vaihtamisen ehtona ei ollut mitään perustetta luopua.
Kertauksena: Suomessa ei pakkosteriloitu transeja, vaan steriliteetti on itse haluttujen hoitojen seuraus. Transeilla oli jo oikeus vaihtaa sukupuolitieto ja käyttää sen mukaisia tiloja.
Ei ole mitään perusteltua syytä mahdollistaa muuta yhteiskuntaa velvoittavan sukupuolitiedon vaihtaminen ilmoitusasiana ilman transdiagnoosia. Kyse on täysin transvestiittilaista, joka mahdollistaa fetissien toteuttamisen ja opportunismin ei-transeille yksilöille.
"Ihmisoikeusaktivisti Sakris Kupila on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun.
– Aika usein käy niin että hormonihoidot johtavat hedelmättömyyteen, mutta minulla ei. Minun siis täytyisi mennä sterilisoivaan leikkaukseen, johon en suostu menemään, Kupila sanoi ja jatkoi:
– Koen, että se olisi aivan järjettömän iso rikos omaa kehollista koskemattomuuttani vastaan."
Miksi kukaan hakee transdiagnoosia, jos tarkoitus ei ole nimenomaan muuttaa olemus näyttämään vastakkaiselta sukupuolelta, koska ei halua hormonihoitoa? Mitä ihmeen logiikkaa tällainen on, että itse hakeudutaan kaksi vuotta kesteävään diagnoosiprosessiin ja sitten uhriudutaan että "yhyy minut pakotetaan hormonihoitoon"?
Jokainen ihminen on itse hakenut klinikalle diagnosoitavaksi, jonka jälkeen määrätään sitten endokrinologin kautta aloittamaan hormonihoito pienellä annoksella. Hormonien aiheuttama muutos on vastakkaisen sukupuolen edustajana läpi menemisen kannalta kaikkein oleellisin ja dramaattisin muutos, koska se on niin kokonaisvaltainen. Ilman sitä siviilissä "transmies" näyttäisi vain naiselta jolla ei ole rintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.
Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.
Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko, että kenelläkään olisi mitään transsuja vastaan, jos eivät tunkisi itseään sinne minne eivät kuulu ja väittäisi olevansa naisia. Ei kiinnosta heidän asiansa tippaakaan, kunhan käyttäytyvät kuten muutkin, eivätkä tee tuollaista, minkä laki nyt heille sallii. Ja se on väärin!
Aika harvalla on ongelmia käyttää transin toivomaa nimeä ja hyväksyä trans ystävänä, työkaverina tai kaupan kassana, mutta kyllä se transnaisen naiseus loppuu pukkarissa, makkarissa ja kilpaurheilussa. Myös lapset pitäisi jättää rauhaan litteän maan sukupuoliteorioilta, penisefektityöpajoilta, seksikeinuilta ja muulta groomaukselta.
Samaa mieltä tästä. Enemmistö Suomessa on ollut todella suvaitsevaista kaikkia vähemmistöjä kohtaan myös historiallisesti (juutalaiset, romanit) ja sitä pidetään hyvin loukkaavana, että nyt tavallista naista, äitiä, syytetään syrjijäksi, kun hän ei hyväksy miestä naisten tiloihin. Sitä ei suuri enemmistö tule milloinkaan hyväksymään, että miehen näköistä pitäisi kutsua naiseksi tai edes transnaiseksi, jos penistä ei ole poistettu. Hän ei kuulu naisten tiloihin.
Ai Suomessa on historiallisesti oltu todella suvaitsevaisia romaneja kohtaan? Nyt hei perehdy vähän paremmin historiaan.
Suuri enemmistö on jo nämä asiat hyväksynyt. Uusi translaki ei ole kohdannut mitään laajaa vastustusta, sitä vastustava kansalaisaloite sai alle 4000 allekirjoitusta. Suurimman osan ihmisistä elämään nämä asiat ei vaikuta mitenkään. Se peniksellinenkin transnainen on voinut päästä sinne naisten pukkariin jo vanhan lain aikaa. Jännästi en tunne ketään, joka olis ikinä törmännyt penikseen naisten pukutiloissa.
Suurelle yleisölle jätettiin tarkoituksella kertomatta nämä faktat:
- Suomessa ei pakkosteriloitu transeja, vaan steriliteetti on itse haluttujen hoitojen lopputulos
- subjektiivinen juridinen sukupuolitieto ei ole ihmisoikeus missään Suomea velvoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa
- itsemäärittely mahdollistaa kaikkien miesten pääsyn naisten tiloihin
- muiden itsemäärittelymaiden huonot kokemukset
- esitettiin lakiuudistus transien toiveena, vaikka aitojen transien asiat olivat jo kunnossa: henkilötodistuksen sai vaihtaa transprosessin aikana ja käyttää sen mukaisia tiloja
Asiasta ei muutenkaan käyty moniäänistä ja rehellistä kansalaiskeskustelua, vaan valtamedia ja punavihreät puolueet keskittyivät tuuttaamaan aktivistien valheita ja propagandaa. Vastustavalle aloitteelle ei annettu minkäänlaista näkyvyyttä valtamediassa. Yhteiskunnallisen sukupuolikäsityksen muuttaminen biologisesta identiteettipohjaiseksi vaikuttaa ihan kaikkien elämään, erityisesti naisten.
Olen eri, mutta myös omasta mielestäni kyse oli huijauksesta, jossa käytettiin hyväksi enemmistön halua olla syrjimättä ketään. Kerroin tämän jo alussa eli itse varta vasten kysyin ehdokkaaltani kannattaako hän translakia ja olin uskonut sen, kun oli väitetty, että transition edellytys on lisääntymiskyvyttömyys eli pakkosterilointi. Tietenkin vastustan isoa ja turhaa lääketieteellistä toimenpidettä. Enkä pidä sitä vaarallisena, jos "mies" (miehen roolissa elävä transmies) saa lapsen.
Kyllähän transition edellytys vanhassa laissa oli lisääntymiskyvyttömyys, siihen vaan ei vaadittu sterilisaatiota, vaan katsottiin hormonihoitojen riittävän. Minusta on ihan hyvä kuitenkin, että tuo vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistettiin laista.
Muuten katson, että politiikan tekeminen transsukupuolisten asioilla on vähän sellaista helppoa huomion ohjaamista pois isoista asioista.
Kyllä se oli hyvä, mutta itsemäärittely huono asia. Onnistunutta lobbaustahan se oli transjärjestöiltä, kun kaikki tavoitteet saatiin läpi.
Suomessa porvaripuolueet eivätkä edes populistipuolueet ole tehneet helppoa huomion ohjausta pois isoista asioista, vaan translaki on ollut puhtaasti vasemmiston ja vihreiden sydänkäpynen. Tässäkin keskustelussa näkyy, miten sen avulla koetetaan jakaa ihmisiä vuohiin ja lampaisiin. Miltä politiikan isolta asialta transpolitiikka vasemmistossa ja vihreissä on vienyt tilaa mielestäsi? Taloustilanteelta nyt ainakin. Vassarivihreähallitushan otti isosti velkaa pysyviä menoja varten ja meistä tuli Euroopan Titanic, joka seilaa kohti jäävuorta drag-naisten kippistellessä kannella - oikeistopuolueet eivät ole juuri käyttäneet tilaisuutta tällaisten metaforien viljelyyn vai tuleeko vastaavia mieleen?
Tässä tehtiin lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta se Troijan hevonen, jolla rysäytettiin totaalinen itsemäärittely läpi.
Pelkkä lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminenhan ei olisi muuttanut silloista tilannetta mitenkään, sillä sen noudattamista ei valvottu ja sen täyttämiseksi riitti itse haluttu hormonihoito tai ehkäisytuoteresepti.
Transdiagnoosiedellyksestä sukupuolitiedon vaihtamisen ehtona ei ollut mitään perustetta luopua.
Kertauksena: Suomessa ei pakkosteriloitu transeja, vaan steriliteetti on itse haluttujen hoitojen seuraus. Transeilla oli jo oikeus vaihtaa sukupuolitieto ja käyttää sen mukaisia tiloja.
Ei ole mitään perusteltua syytä mahdollistaa muuta yhteiskuntaa velvoittavan sukupuolitiedon vaihtaminen ilmoitusasiana ilman transdiagnoosia. Kyse on täysin transvestiittilaista, joka mahdollistaa fetissien toteuttamisen ja opportunismin ei-transeille yksilöille.
"Ihmisoikeusaktivisti Sakris Kupila on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun.
– Aika usein käy niin että hormonihoidot johtavat hedelmättömyyteen, mutta minulla ei. Minun siis täytyisi mennä sterilisoivaan leikkaukseen, johon en suostu menemään, Kupila sanoi ja jatkoi:
– Koen, että se olisi aivan järjettömän iso rikos omaa kehollista koskemattomuuttani vastaan."
Miksi kukaan hakee transdiagnoosia, jos tarkoitus ei ole nimenomaan muuttaa olemus näyttämään vastakkaiselta sukupuolelta, koska ei halua hormonihoitoa? Mitä ihmeen logiikkaa tällainen on, että itse hakeudutaan kaksi vuotta kesteävään diagnoosiprosessiin ja sitten uhriudutaan että "yhyy minut pakotetaan hormonihoitoon"?
Jokainen ihminen on itse hakenut klinikalle diagnosoitavaksi, jonka jälkeen määrätään sitten endokrinologin kautta aloittamaan hormonihoito pienellä annoksella. Hormonien aiheuttama muutos on vastakkaisen sukupuolen edustajana läpi menemisen kannalta kaikkein oleellisin ja dramaattisin muutos, koska se on niin kokonaisvaltainen. Ilman sitä siviilissä "transmies" näyttäisi vain naiselta jolla ei ole rintoja.
Tuota ovat monet transmiehet, minä mukaanlukien, ihmetelleet. Testosteronin käyttö ilman kohdun ja munasarjojen poistoa on myös terveysriski ja tulee aiheuttamaan todennäköisesti syövän ja varmuudella kohdun kivuliaan käpristymisen. Valitettavasti julkisuudessa on enemmän tietyntyyppisiä transmiehiä ja käsitys meistä on sitten sen mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.
Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.
Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.
Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.
Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.
Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.
Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D
Jos teillä on töpseli ja pistoke, niin heteroparihan te olette, vaikka kytkökset menevätkin ristiin vintillä. Seksuaalinen suuntautuminen kun määrittyy osapuolten biosukupuolen mukaisesti.
Jos viehätyt naisista, naiseudesta ja naiseuden presentaatiosta välittämättä kehon sukupuolesta ja värkeistä, niin käsite on gynefilia.
Hupaisaa seurata, kuinka sä joudut takomaan neliön muotoista palikkaan kolmion muotoiseen koloon, jotta kognitiivinen dissonanssi säilyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.
Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.
Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.
Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D
Jos kumppanin genitaaleilla ei ole sulle merkitystä, niin silloinhan sä olet biseksuaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Tsiisus. Lesbo olet itsekin (oletan, että olet toisen naisen kanssa suhteessa). Ja kun tuntuu, ettet osaisi käyttäytyä julkisissa tiloissa, vaan alkaisit väkivaltaiseksi, niin ehkäpä sitten pysyttelet kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.
Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.
Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.
Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D
Jos teillä on töpseli ja pistoke, niin heteroparihan te olette, vaikka kytkökset menevätkin ristiin vintillä. Seksuaalinen suuntautuminen kun määrittyy osapuolten biosukupuolen mukaisesti.
Jos viehätyt naisista, naiseudesta ja naiseuden presentaatiosta välittämättä kehon sukupuolesta ja värkeistä, niin käsite on gynefilia.
Hupaisaa seurata, kuinka sä joudut takomaan neliön muotoista palikkaan kolmion muotoiseen koloon, jotta kognitiivinen dissonanssi säilyisi.
🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Tsiisus. Lesbo olet itsekin (oletan, että olet toisen naisen kanssa suhteessa). Ja kun tuntuu, ettet osaisi käyttäytyä julkisissa tiloissa, vaan alkaisit väkivaltaiseksi, niin ehkäpä sitten pysyttelet kotona.
En ole suhteessa. Vain suhteessa olo tekee minusta lesbon, sinkkuna en sitä voi olla.
Ymmärrän että olet trolli enkä jaksaisi taistella tuulimyllyjä vastaan, mutta kun se vaan osuu ja uppoaa niin pahasti, se, etten valitettavasti ole lesbo, vaikken mitään muuta niin palavasti haluaisi. Lesbona mulla olisi nainen. Olisimme naispari ja tuntisimme syvää yhteyttä toisiimme. Ja mikä tärkeintä, harrastaisimme seksiä. Usein. Lesboseksiä, jossa näkisin pointin ja josta nauttisin. Ja tietysti sekin, ettei parhaat opiskeluvuodet olisi menneet prosessissa eikä nuorena olisi tarvinnut istua jälki-istunnossa, koska en kokenut asialliseksi mennä tyttöjen pukuhuoneeseen enkä pysty kilpailemaan tyttöjä vastaan, joten liikuntatunnit oli pakko lintsata.
Mutta kun on identiteetiltään mies. Ei minkäänlaista yhteyttä "toisiin" naisiin. Ei olisi minusta keskusteluihin siitä, kuinka naisilla menee ah, niin huonosti, kun näen miehet ihmisinä ja näen myös heidän/meidän aivan vastaavat ja pahemmatkin ongelmat. Ja olennaisimpana tietysti se, että lesboseksin salat aukeavat vain lesboille. Me muut jätämme rannalle ihmettelemään. Itselleni tärkein asia seksissä on penis. Ei kumppanin, vaan oma. Kun lesbot vastaavat kierrellen miksi käyttävät sträppäriä itse vastaisin rehellisesti, että siksi, koska se kuuluu kehonkuvaani. Lesbot kuulemma pukeutuvat miesten vaatteisiin käytännön syistä tms, mutta jos miehet olisivat alunperin käyttäneet hameita myös he käyttäisivät nyt niitä. Itse vastaan rehellisesti käyttäväni miesten vaatteita koska mieheksi identifioituvana minulle on tietenkin luontevaa pukeutua kuin kulttuurini miehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.
Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.
Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.
Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D
Jos kumppanin genitaaleilla ei ole sulle merkitystä, niin silloinhan sä olet biseksuaali.
En tainnut muistaa tuossa mainita, että olisi aivan hirveää, jos kumppanillani paljastuisi penis. Mutta rakkaus voittaisi. Ehkä emme sitten vaan harrastaisi seksiä?
Ymmärrän erittäin hyvin, että myös oma alapääni todellakin olisi pettymys potentiaaliselle kumppanilleni. Mutta maailma on jännä paikka. Kävin aikoinaan vertaisrukiryhmässä ja siellä näin paljon aivan tavismiehen oloisia miehiä - melkein taidan uskaltaa sanoa, ettei vaan oloisia vaan aivan tavismiehiä - joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä. Ymmärrän, että tämä tuntuu monista mahdottomalta ja ymmärrän myös, mikseivät nämä parit hakeudu julkisuuteen ainakaan tämän asian tiimoilta. Niin paljon on ennakkoluuloja... mutta miten ne koskaan murretaan, kun tavalliset transtaustaiset ovat syvällä stealth-kaapissa ja esillä ovat vain ne, joista muutenkin näkisi, että ovat trans?
Vierailija kirjoitti:
Sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen "identifioituminen" on sama kuin minun pitäisi saada pyörätuoli, henkilökohtainen avustaja, vammaisetuuksia ja vammaisen ihmisen asema vaikka kehoni ei ole vammainen, vaan olen päättänyt ”identifioitua vammaiseksi” koska minulla on ”tunne”. Sitten puhuisin mediassa oikeiden vammaisten puolesta, valtaisin heidän tukijärjestönsä, muuttaisin vammaisen määritelmän ja ihmisten käsitykset siitä mitä vammaisuus on.
Alkaisin ajaa politiikkaa ja lakeja jolla muutetaan vammaisten oikeudet palvelemaan vammaisuutta teeskenteleviä, mutta ei niitä jotka oikeasti elävät kehollisen ja konkreettisesti elämää rajoittavan vammaisuuden kanssa. Jos tämä ei käy, se on "ihmisoikeusrikkomus", ja kaikenlainen seulominen on "nöyryyttävää".
Hätkähdyttävän hyvin kuvaat ihmisoikeuksilla tapahtuvaa ilveilyä. Aivan kuin tämä olisi jokin pilkan aihe, mikä ei enteile hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.
Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.
Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.
Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D
Jos kumppanin genitaaleilla ei ole sulle merkitystä, niin silloinhan sä olet biseksuaali.
En tainnut muistaa tuossa mainita, että olisi aivan hirveää, jos kumppanillani paljastuisi penis. Mutta rakkaus voittaisi. Ehkä emme sitten vaan harrastaisi seksiä?
Ymmärrän erittäin hyvin, että myös oma alapääni todellakin olisi pettymys potentiaaliselle kumppanilleni. Mutta maailma on jännä paikka. Kävin aikoinaan vertaisrukiryhmässä ja siellä näin paljon aivan tavismiehen oloisia miehiä - melkein taidan uskaltaa sanoa, ettei vaan oloisia vaan aivan tavismiehiä - joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä. Ymmärrän, että tämä tuntuu monista mahdottomalta ja ymmärrän myös, mikseivät nämä parit hakeudu julkisuuteen ainakaan tämän asian tiimoilta. Niin paljon on ennakkoluuloja... mutta miten ne koskaan murretaan, kun tavalliset transtaustaiset ovat syvällä stealth-kaapissa ja esillä ovat vain ne, joista muutenkin näkisi, että ovat trans?
"...joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä."
Sori, saatoin ymmärtää jotakin väärin, mutta kuka ne lapset oli siittänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.
Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.
Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.
Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!
Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri
Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.
Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.
No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali.
Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.
En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.
Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia.
Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.
Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?
Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.
Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.
Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...
Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.
Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.
Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?
Make it make sense.
Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.
Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?
Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.
"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.
"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.
Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?
Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?
Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?
Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.
Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.
Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.
Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.
Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D
Jos kumppanin genitaaleilla ei ole sulle merkitystä, niin silloinhan sä olet biseksuaali.
En tainnut muistaa tuossa mainita, että olisi aivan hirveää, jos kumppanillani paljastuisi penis. Mutta rakkaus voittaisi. Ehkä emme sitten vaan harrastaisi seksiä?
Ymmärrän erittäin hyvin, että myös oma alapääni todellakin olisi pettymys potentiaaliselle kumppanilleni. Mutta maailma on jännä paikka. Kävin aikoinaan vertaisrukiryhmässä ja siellä näin paljon aivan tavismiehen oloisia miehiä - melkein taidan uskaltaa sanoa, ettei vaan oloisia vaan aivan tavismiehiä - joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä. Ymmärrän, että tämä tuntuu monista mahdottomalta ja ymmärrän myös, mikseivät nämä parit hakeudu julkisuuteen ainakaan tämän asian tiimoilta. Niin paljon on ennakkoluuloja... mutta miten ne koskaan murretaan, kun tavalliset transtaustaiset ovat syvällä stealth-kaapissa ja esillä ovat vain ne, joista muutenkin näkisi, että ovat trans?
"...joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä."
Sori, saatoin ymmärtää jotakin väärin, mutta kuka ne lapset oli siittänyt?
Ööö, siis eletään vuotta 2026 ja sulle on epäselvää, kuka siittää lapset perheissä, joissa aviomies on steriili?
Toki sitten joillain vanhemmilla transmiehillä on biologisia lapsia ex-miehensä kanssa ajalta, kun hoitoihin ei päässyt ja elettiin naisena.
Tuli tästä keskustelusta mieleen, kun ihan melko hiljattain, oliko viime vuonna, eksyin jonnekin himouskis-palstalle, jossa keskusteltiin siitä, kuinka olisi Jumalan vastaista, että kaksi ihmistä samoilla genitaaleilla vihittäisiin avioliittoon. Kerroin sit että olen itse transmies ja että minut on ihan laillisesti vihitty jo vuosia sitten juridinen mies kun olen, vaimoni kanssa kirkossa avioliittoon, ja molemmilla siis on vagina. Uskikset ei tätä uskoneet, koska kirjoitukseni "kuulosti miehen kirjoittamalta"...
Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla?
Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?