Mitkä ovat nyt sellaiset korkeakoulututkinnot, joiden veikkaatte työllistävän 5v päästä parhaiten?

Ruohonleikkaaja

Koiranpaskan kerääjä 

Roskapussin kantaja 

Metsäkoneenkuljettaja, eläintenhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Viemärisukeltajalle on aina töitä. 

Ketjussa keskustellaan oikeastaan korkeakoulututkinnoista mutta ylikoulutus ja tutkintoinflaatio on ollut jo vuosikymmeniä sellainen syöpä etten yhtään ihmettele jos viemärinsukeltajaltakin vaaditaan muutaman vuoden kuluttua lukiota ja 5v alan akateemista tutkintoa että pääsee edes palkattomaan työharjoitteluun.

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että nuorten lukutaito tulee romahtamaan entisestään seuraavan viiden vuoden aikana. Toivottavasti sitten viimeistään päättäjät heräävät ja asialle edes yritetään tehdä jotain. Joten uskoisin, että lukutaitotyö tulee olemaan tärkeässä osassa tulevaisuudessa. Äidinkielen opettajat, erityisopettajat, jopa kirjastonhoitajat ovat tässä avainasemassa. Tekoäly ei pysty auttamaan nuorta, joka ei osaa lukea tai ymmärrä lukemaansa.

Voi tosiaan olla, että vastavalmistunut joka osaa lukea, kirjoittaa ja ajatella on sellainen harvinaisuus pian että kaikki ovet aukenevat.

Lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, opettajat, poliisit ja tekniikan alat. Näiltä aloilta valmistuneille riittää töitä aina

Ratikkaratojen purku, miljoonajunan perään itkevien hyssyttelyasiakaspalvelu, alaikäisten jengiväkivallan uhreiksi joutuneille tarkoitettu suora linja (koulutus perussossu, myös ex-kelalaisille sopiva), somalien tulkkipalvelu (ollut jo ysäriltä asti kova juttu, eikä tule muuttumaan), vartijoita pääkaupunkiseudun bussilinjoille (voi kestää kyllä vielä sinne 2036, että aletaan tähän). Tuossa jo aika kovia, nopeasti työllistyisi jo opettemalla somalia, he kun eivät millään tunnu oppivan mitään kansainvälisempää kieltä (no ehkä yleistin, ainakin kolme bussikuskia tiedän suomea puhuvana, myös pari kivaa ja kohteliasta naapuriperhettä, mutta yksilö ei määrää koko kansaa, reilu 30 vuotta jo Suomessa, lähemmäs 40).

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuuden suurimmat työllistäjät muodostuvat teknologian, vihreän siirtymän ja hyvinvointialojen murroksessa. Erityisesti ohjelmistoala, uusiutuva energia, terveysteknologia ja mielenterveyspalvelut tulevat tarjoamaan eniten uusia uramahdollisuuksia tä

Joku vuosi sitten puhuttiin, että lähitulevaisuudessa aletaan valmistaa kodinkoneita ja esim. vaatteita, joita on mahdollista korjata. Rikki menneen tuotteen korjaaminen toisi ihmisille työpaikkoja ja työ olisi jopa mielekästä. Siinä säästtettäisiin maapallon raaka-aineita ja ympäristöä jätekuormalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta pääaineeni oli englanti (filologia), ja oman alan töitä on riittänyt kiitettävästi vuosikymmeniä.

Saako kysyä, millaisia töitä tarkalleen ottaen? Kiinnostaa itsekin näin kielten opiskelijana.

Käännöksiä.

 

Olen myös auktorisoitu kääntäjä.

Kääntäjistähän on myös ollut paljon juttua lehdissä, että töitä ei enää ole kun kaikki käännökset tehdään tekoälyllä.

Sen huomaa! On raivostuttavaa lukea virheellisiä käännöksiä ja järjettömiä lauseita. Sen takia luen kirjan alkukielellä, jos sellainen on saatavilla läheltä ja jos osaan sitä kieltä.

Rakennusala, lääkäketiede, psykologia, kasvatustiede ja turvallisuusala tulee ekana mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän ne kaikki sote -alat säily entisenlaisinaan. Vaikea kuvitella tekoälyä vaihtamassa vaippoja tai kuuntelemassa terapiassavaikean lapsuuden kokemuksia. 

Kyllä tekoäly hoitaa terapioinnin jo nyt, jos osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Joillekin on helpompi purkaa tuntemuksia tekoälylle kuin edessä tuijottavalle ihmiselle.

Kauheaa, jos tämä on totta.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on heikko nakkikioskitalous joka rommaa aina heti pikkulamassakin.

 

Töitä on kovin vähän.

Verotus, holhous, sosialismi kurjistaa kansan.

 

Tulevaisuus näyttää huonolta, nuorten kandee muuttaa pois.

Samat uhkakuvat odottavat muuallakin.

Manuaalitöitä, ehkä liikennettä yms. lukuun ottamatta, AI ei pysty korvaamaan ja voisi olettaa, että robotiikkakaan ei ole perusduunaria kilpailukykyisempää ainakaan 5-10 vuoteen. Sitten kun datakeskusvetoisesti pyöritetään koko yhteiskuntaa terminaattorivoimin, olemme kaikki kusessa.

Valtiotieteet, juristi. Toki Suomen politiikassa ei monta vtm taida olla vaikka olisi suotavaa.

Vierailija kirjoitti:

"Erityisesti ohjelmistoala, uusiutuva energia, terveysteknologia ja mielenterveyspalvelut tulevat tarjoamaan eniten uusia uramahdollisuuksia"

 

Höpöp höpö. It-alan työpaikat vähenee tekoälyn myötä. Mielenterveyspalvelut on vedetty minimiin. Nykyään skitsofreenikotkin ovat terveyskeskuslääkärin vastuulla, eli ilman hoitoa.

Ilman hoitoa tarkoittaa, että potilaita ei hoideta ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan varmaan sellasia, mitä nyt paljon puhutaan "osaajia" mutta kukaan ei oikein tiedä ketä he ovat. No he ovat ammattilaisia, jotka tuntevat alansa ruohonjuuritasolta lähtien. Koulutukseltaan ammatillisen koulutuksen suorittaneita ja sieltä ammattikorkeaan jatkaneita. Kirjaviisautta ei enää tarvita, sen homman hoitaa tekoäly sekunnin murto osissa. Nyt on tärkeetä tuntea menetelmät käytännössä ja osattava soveltaa. Ei voi enää istua koneen ääressä koodaamassa tietämättä, mihin koodia käytetään. Tekoäly hoitaa nyt koodaamisen, ihmisen pitää valvoa ja tuntea käytännön prosessi mihin sitä koodia käytetään.

Höpö höpö, miten akateemiset alat muka katoaisivat. Ei ne mihinkään katoa. Jonkin verran saattavat muuntua, mutta edelleen akateemisia tarvitaan johtamaan prosesseja. 

Esim. aallon tohtoriopiskelijoista on aika iso osa muualta tulleita. Eli noiden kanssa kilpailet sitten paikoista ja apurahoista tutkimusryhmissä etc. Firmoja taas ei akateemisuutesi tunnu kiinnostavan. Vain julkisella sektorilla on tätä muodollista pätevyysvaatimusta, mutta ei sinnekään kaikki mahdu. 

Nyt on kova. Ai ei Aallosta valmistuneet kiinnosta yrityksiä. Juu ei. Eikä ne myöskään perusta niitä.

Suomessa tehdään liian vähän tutkimusta ja tuotekehitystä, joten muodostuu väärä mielikuva. Tohtorin tutkinnolla ei välttämättä tee mitään, jos työnkuvasi on puhtaan kaupallinen.

No kun työpaikkoja on siirretty ulkomaille, niin ei siinä paljoo kehitettävää jää suomeen. Esim vaateteollisuuden alas ajon jälkeen on mitoitus ollu ihan pielessä. Ei suomessa suunnitelluissa ja valmistetuissa vaatteissa jääny kangas pussilleen vyötärölle.

Tähän törmää jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erityisopettajat

Tämä. Opiskelija-aines muuttuu koko ajan, aina vain (laita sana tähän). 
Erkka - opo yhdistelmä olis varmaan aika kova. Siihen sivuaineeksi vielä joku TKT perusopintokokonaisuus.

Ja palkka 1862e

Lukiossa lähtöpalkka, siis aloittavan palkka alkaa numerolla 4. Vaikkei se ole suurista suurin, niin asiaa kompensoi pitkät lomat ja lyhyet työpäivät

Lukiossa peruspalkka on n. 3500€. Avoimiin virkoihin tulee (useita) kymmeniä hakemuksia, eli kilpailu on kovaa. Opiskelijamäärät vähenevät valtakunnallisesti. Pitkät lomat ovat kyllä totta, mutta lyhyet työpäivät vitsi: tuntien suunnittelu ja pitäminen, tukitoimet, arviointi, ryhmänohjaus, koulun kehittäminen ja näihin kaikkiin liittyvät palaverit, kirjaamiset, suunnittelut ja muu sälä. T. lukion lehtori

Isoissa kaupungeissakaan matikanopeiksi (mafyke tai joku yhdistelmä) ei juuri hakijoita löydy, ei myöskään esim. äikkään, psykaan, filosofiaan ym. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erityisopettajat

Tämä. Opiskelija-aines muuttuu koko ajan, aina vain (laita sana tähän). 
Erkka - opo yhdistelmä olis varmaan aika kova. Siihen sivuaineeksi vielä joku TKT perusopintokokonaisuus.

Ja palkka 1862e

Lukiossa lähtöpalkka, siis aloittavan palkka alkaa numerolla 4. Vaikkei se ole suurista suurin, niin asiaa kompensoi pitkät lomat ja lyhyet työpäivät

Lukiossa peruspalkka on n. 3500€. Avoimiin virkoihin tulee (useita) kymmeniä hakemuksia, eli kilpailu on kovaa. Opiskelijamäärät vähenevät valtakunnallisesti. Pitkät lomat ovat kyllä totta, mutta lyhyet työpäivät vitsi: tuntien suunnittelu ja pitäminen, tukitoimet, arviointi, ryhmänohjaus, koulun kehittäminen ja näihin kaikkiin liittyvät palaverit, kirjaamiset, suunnittelut ja muu sälä. T. lukion lehtori

Isoissa kaupungeissakaan matikanopeiksi (mafyke tai joku yhdistelmä) ei juuri hakijoita löydy, ei myöskään esim. äikkään, psykaan, filosofiaan ym. 

Eli töitä siis riittää, jos kerta hakijoita ei ole. 

Sukupuolenkorjauspuoskari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erityisopettajat

Tämä. Opiskelija-aines muuttuu koko ajan, aina vain (laita sana tähän). 
Erkka - opo yhdistelmä olis varmaan aika kova. Siihen sivuaineeksi vielä joku TKT perusopintokokonaisuus.

Ja palkka 1862e

Kyllä alkupalkka lienee noin 4500 e tai enemmän

Tällä hetkellä päätoimiset kääntäjät ja toimistotyö on häviämässä, ja ne on 5 vuoden päästä varmasti jo historiaa. Lisäksi häviäviä aloja ovat silloin taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon asiantuntijatyöt ja rakennussuunnittelijat. Ei suoraan tekoälyn vuoksi, mutta välillisesti tekoäly vaikuttaa muidenkin töiden vähenemiseen, kun työpaikkojen vähentyessä verotulot pienenevät eikä julkista sektoria palveluineen ole varaa ylläpitää. Koska työttömiä tulee paljon, ihmisillä ei myöskään ole varaa kuluttaa, mikä näkyy palvelualojen työpaikkojen vähenemisenä. Sote on siinä mielessä myös vaakalaudalla, koska vaikka tarvetta varmasti on, niin palveluille tarvitaan aina myös maksaja, ennen kuin syntyy työpaikkoja. 

Veikkaan, että logistiikka-ala kuitenkin työllistää edelleen hyvin, ja joku insinöörihän ne tekoälyrobotit vielä alkuun suunnittelee, ennen kuin alkavat itse suunnitella itseään. Myös esittävä taide ja ammattiurheilu ovat toistaiseksi hyvin pitkälle ihmisten hallitsemia. Eikä perusopetus ainakaan 5 vuoden sisään ole siirtymässä tekoälylle, vaan kyllä opettajia vielä jonkin aikaa ainakin tarvitaan. Tiedä sitten jatkossa, miten valtiot rahapulassaan hoitavat, onko ihmisen antama opetus joskus vain rikkaiden etuoikeus ja köyhät tyytyvät robotteihin. Korkea-asteella tekoäly tulee tekemään osan tutkimus- ja opetustyöstä mutta vastuu säilyy ihmisillä, joita tarvitaan jatkossa vähemmän.