Lue keskustelun säännöt.
Onko muistisairauteen siis olemassa mitään lääkettä tai hoitoa nykyään?
Kommentit (59)
Ei ole. ESim joillakin elämäntavoilla voi yleensä hiukan lykätä muistisairauden alkamisaikaa. Siis terveellinen syöminen ja harrastaminen ja askartelu on hyvästä. B12- vitamiinin puutteen arvellaan olevan mahdollinen muuistisairautta aikaistava tekijä.
Mutta vaikka on muistisairaus, niin silti voi elää vielä pitkään ihan hyvää elämää. On ihan luonnollistakin, että aivoista häviää tietoja ja vanhus joutuu niitä kuten usein nimiä jne pitempään muistin syövereistä muistelemaan.
Sitten on tietysti erikseen jotku Alzheimerit ym
Yksinäisyys on tietysti pahasta ja se on rikkaassa maassa yleistä, koska monilla on mahdolllisuus asua yksin.
Sanaristikoiden ratkaisemista pidetään hyvänä aivojumppana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistisairauksia on monenlaisia. Kaikkiin ei ole mitään lääkkeitä. Joihinkin, kuten alzhaimeriin, on taudin etenemistä hidastava lääke. Lisäksi on joitakin lääkkeitä, jotka lievittävät oireita, kuten aggressiivisuutta.
Kyllä on kaikenlaisiin sairauksiin täsmälåäkkeet ja hoidot. Ne ei tosin ole sinun saatavilla köyhä. Kuolet pois
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään parantavaa lääkitystä. Ajoissa aloitettu lääkitys voi hidastaa sairauden etenemistä mutta ei senkään vaikutus kestä ikuisesti.
Hidastaa erittäin vähän.
Myöskään lääkkeettömät konstit ei auta.
Valitan.
T. 3 dementoitunutta omaista hautaan saatellut.
Alzheimerin taudin tutkimuksessa on astuttu täysin uuteen aikakauteen – Aivotutkija harppauksia ottavasta hoidosta: ”Tämä luo toivoa”
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/alzheimerin-taudin-tutkimuksessa-o…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään parantavaa lääkitystä. Ajoissa aloitettu lääkitys voi hidastaa sairauden etenemistä mutta ei senkään vaikutus kestä ikuisesti.
Puhutaanko täällä siis Alzheimerista? On olemassa muitakin muistisairauksia kuten Levyn tauti, joka saa ennen niin mukavan ihmisen muuttumaan ilkeäksi ja vihaiseksi ilman, että lähipiiri ymmärtää mistä on kyse. Siihen ei taida olla hoitokeinoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista ravintoa kannattaa yli 80-vuotiaan syödä, jolla on alkanut muisti reistailemaan?
Ei siinä enää ruokavaliot auta. Olen muistitksikössä töissä, ja jo 62-v alkaen on muistisairaita laitoksessa.
Alzheimeria on jo 40-vuotiaillakin. Rasvaton maito, margariini ja light-juomat niittävät satoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on, ne auttavat jonkun verran. Mutta ne eivät paranna muistisairautta.
Lievittävät oireita ehkä vuorokauden pillerin ottamisesta alku- ja keskivaiheen alzheimerissa. En tiedä, onko muihin dementoiviin sairauksiin lääkkeitä.
Eutanasia..tehoaa hyvin noihin omiaan höpöttäviin könkkääjiin..sen jälkeen no broblem..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on, ne auttavat jonkun verran. Mutta ne eivät paranna muistisairautta.
Millä tavalla ne auttavat, jos eivät kuitenkaan paranna?
Saattavat hidastaa sairaden nopeaa etenemistä, mutta ei parantaa ja lieventävät oireita, kuten harhaisutta, aggressiivisuutta, karkailua jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on, ne auttavat jonkun verran. Mutta ne eivät paranna muistisairautta.
Millä tavalla ne auttavat, jos eivät kuitenkaan paranna?
Saattavat hidastaa sairaden nopeaa etenemistä, mutta ei parantaa ja lieventävät oireita, kuten harhaisutta, aggressiivisuutta, karkailua jne.
Vaikka ne lääkkeet on tunnettu jo melko pitkään, on vieläkin epäselvää, hidastavatko ne sairauden etenemistä. Oireita ne kyllä lieventävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ON.
Opiskelet paljon ja käytät aivojasi paljon päivittäin ja juokset ja voimaharjoittelet paljon päivittäin.
Voimaharjoittelu tehostaa aivojen verenkiertoa, edistää uusien hermosolujen syntyä ja parantaa muistia. Se myös lisää aivojen plastisuutta, vapauttaa hyvänolon hormoneja ja auttaa lievittämään stressiä. Säännöllinen salitreeni onkin erittäin tehokas keino ylläpitää aivojen terveyttä ja kognitiivisia toimintoja pitkälle ikävuosiin.
Aloita varhain ja te KOKO ikäsi.
Muut lääkkeet eivät tepsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista ravintoa kannattaa yli 80-vuotiaan syödä, jolla on alkanut muisti reistailemaan?
En ole samaa mieltä kuin nuo, jotka sanovat että on sama mitä syö. Yli 80-vuotiaan ruokailussa on kaksi tärkeää tavoitetta: aivoterveyden tukeminen sekä lihasvoiman varmistaminen.
Aivoterveyttä tukevat: marjat (etenkin mustikka) vähintään 2 päivänä viikossa, vihreät lehtivihannekset, hyvät öljyt (rypsi, oliivi) ja kasvimargariini, rasvainen kala (lohi, makrilli, sardiini) 2-3 kertaa viikossa.
Lihasvoimaa varmistavat: riittävä määrä ruokaa jotta energiaa tulee tarpeeksi ja etenkin proteiini on tärkeää lihaskadon ehkäisemiseksi. Joka aterialla kalaa, kanaa, kananmunaa, maitotuotteita (esim. rahkaa tai raejuustoa) tai palkokasveja.
Vältä liikaa suolaa, kovia rasvoja, liikaa sokeria ja höttöhiilareita.
Lisäksi pidä huolta D-vitamiinista (20 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden), riittävästä veden juomisesta (noin 1,5 litraa päivässä) ja B12-vitamiinista.
Tämä on ihan täyttä asiaa ja tuo ed. viestin aivojen treenaus ja voimnaharjoittelu lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kaikilla on tietysti VYÖRUUSUROKOTE:
Laajat tutkimukset viittaavat siihen, että vyöruusurokote (kuten Shingrix) saattaa pienentää dementian riskiä ja hidastaa jo todetun muistisairauden etenemistä. Rokotteen tarkkaa suojaavaa mekanismia ei vielä täysin tunneta, mutta sen uskotaan liittyvän elimistön immuunivasteeseen ja tulehdustekijöiden vähenemiseen. [1, 2, 3]
Mitä tutkimukset kertovat?
Pienempi riski: Useat havainnoivat tutkimukset osoittavat vyöruusurokotteen vähentävän tai lykkäävän muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, puhkeamista noin 20 prosentilla. [1, 2, 3]
Etenemisen hidastuminen: Jatkotutkimukset osoittavat rokotteen myös jarruttavan jo todetun muistisairauden etenemistä. [1]
Suomalaistutkimus: Suomessa aiheesta on käynnissä maailman laajin FinDementia-tutkimus, jossa asiaa selvitetään tuhansilla vapaaehtoisilla. [1]
Vierailija kirjoitti:
Kuulon heikkeneminen on ainakin yhdistetty tutkimuksissa kohonneeseen dementiariskiin. Joissain yhteyksissä jopa väitetään, että osa muistisairauksista puhkeaa kuulon heikkenemisen seurauksena. Eli kuulosta kannattaa pitää huolta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijoilla-uusi-selitys-miksi-kuul…
Tuon voi selittää ihan maalaisjärjellä. Jos huono kuulo niin jäät ulos keskusteluista ja alkaa sanat unohtumaan kun et niitä kuule. Kaikki ihmisen kyvyt katoaa jos ei niitä käytä.
Anopilla on alzheimer. Sairasti vyöruusun, ja kunto (sekä henkinen että fyysinen) romahti. Toimintakyky saitaudem jälkeen, toipilasajan jälkeen, on noin 1/3 aiemmasta. En yhtään ihmettele, että vyöruusurokote ehkäisee muistisairauksia, koska se vyöruusu todellakin tuhoaa toimuntakykyä.
Äidilläni todettin Alzheimerin tauti 60-vuotiaana. Muistelen jostain lukeneeni, että kun Alzheimer-diagnoosin saa (eli oireet ovat sen verran voimakkaita, että on hakeuduttu tutkimuksiin), sairaus on voinut olla olemassa (eli rappeuttanut aivoja) jo jopa 10 vuotta. Äidilläni oli hyvin terveelliset elämäntavat (ruokavalio lisäravinteineen, liikunnalliset harrastukset, ei ylipainoa, ei päihteitä jne.) ja hän mm. teki kaikenlaisia aivopähkinöitä kuten sudokuita. Hän oli työelämässä menestynyt terveydenhuollon ammattilainen ja pyöritti myös omaa yritystä.
Huomasin oireet ensimmäisen kerran yhtenä kesänä, syksyn aikana äitini hakeutui työterveyden kautta tutkimuksiin, ja jo loppuvuodesta tehdyssä neuropsykologin tutkimuksessa oli selkeät viitteet Alzheimerin taudista. Tämän jälkeen tehtiin diagnostisia tutkimuksia, diagnoosi asetettiin seuraavana keväänä, aloitettiin donepetsiili. Tästä jo muutama kuukauden kuluttua työkyky oli selvästi heikentynyt ja alle vuosi diagnoosista äitini joutui jäämään pysyvästi pois työelämästä. Sairaus eteni todella nopeasti. Alle 3 vuotta diagnoosista äitini kuoli toisen nopeasti edenneen sairauden takia, tässä vaiheessa hän ei enää olisi pärjännyt muistisairauden takia yksin kotona. Donepetsiilistä ei äitini kohdalla ollut hyötyä, vaikka se aloitettiin oireiden ollessa suht lieviä, koska sairaus eteni niin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Harvardin yliopiston tutkijat havaitsivat litiumin puutoksen Alzheimer-potilaiden aivoissa verrattuna terveisiin.
Hiirikokeissa litiumorotaatti korjasi aivojen vaurioita ja palautti muistin.
Tämä on uusi tutkimus, ja erittäin merkittävä. Kyseinen litiumorotaatti on aivan eri asia kuin litium jota käytetään kaksisuuntaisen hoitona.
Riittääköhän se B12-määrä, joka on Multivita Plussassa? Olen miettinyt erillisen vitamiinin ostamista.