Lue keskustelun säännöt.
Onko muistisairauteen siis olemassa mitään lääkettä tai hoitoa nykyään?
Kommentit (37)
Pelikoneet esiin ja mummot ja papat Forttin! Kaverin isän muistisairaus selkeesti "parani" (eteneminen pysähtyi), kun pappa alkoi pelaamaan sotapelejä lastenlastensa kanssa. Muutenkin vetreytyi. Saa pelailla nyt koko rahan edestä, eikä kukaan ole estämässä ja naputtamassa, että ruutuaikaa on liian paljon, passivoittaa. Käy taas lenkeilläkin itsenäisesti jalan, kun kerkes jo pyörätuolissakin viettää arkeaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on, ne auttavat jonkun verran. Mutta ne eivät paranna muistisairautta.
Millä tavalla ne auttavat, jos eivät kuitenkaan paranna?
Alkuvaiheessa hidastavat muistisairauden etenemistä ja keskivaiheesta eteenpäin lieventävät oireita.
Alkuvaiheessa käytetään usein asetyylikoliiniesteraasin estäjiä (AKE, esim. donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini), jotka estävät asetyylikoliinin hajoamista aivoissa, jolloin hermosolujen välinen viestintä paranee. Nykyään käytetään joskus myös uusia antiamyloidilääkkeitä (esim. lekanemabi), jotka poistavat aivoista haitallisia proteiinikertymiä ja hidastavat taudin etenemistä noin kolmanneksella. Näin ihminen voi saada monta hyvää vuotta lisää, usein 2 - 4 vuotta, mutta parhaassa tapauksessa, jos aivojen amyloidiportiinitaso on lähtötilanteessa matala, eteneminen voi siirtyä jopa 6 - 8 vuodella eteenpäin. Tässä haetaan nimenomaan lisää niitä vuosia, jolloin muisti toimii vielä suhteellisen hyvin ja ihminen voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, osallistua sosiaaliseen elämään, harrastaa liikuntaa ja asua kotona ilman jatkuvaa ulkopuolista apua.
Keskivaiheessa voidaan ottaa käyttöön memantiini, joka säätelee aivojen glutamaatti-nimisen välittäjäaineen toimintaa. Liiallinen glutamaatti voi vaurioittaa hermosoluja, ja memantiini suojaa aivoja tältä, ja se lieventää keskivaikean ja vaikean muistisairauden oireita. Keskivaiheessa voi käyttää jonkin aikaa sekä AKE-estäjää että memantiinia, mutta loppuvaiheessa ei pyritä yleensä enää hidastamaan sairauden etenemistä, joten AKE jätetään sitten pois.
Säännöllisen kahvin ja teen juonnin on myös yhdistetty pienempään dementiariskiin. Eli senioreille vaan kahvipannut porisemaan.
"Säännöllinen kahvin tai teen juominen yhteydessä pienempään dementiariskiin
Päivittäin kahvia tai teetä juovat saattavat sairastua muistisairauksiin muita harvemmin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys koskee vain kofeiinipitoista kahvia ja teetä."
https://www.terveyskirjasto.fi/uutiset/uux29971/saannollinen-kahvin-tai…
Metabolisen terveyden hoito jo nuorempana.
Lääkityksen oikea-aikaisuus on haastavaa, koska alzheimer siirtyy aivoissa paikasta toiseen. Mutta joo, on lääkityksiä, joilla pyritäön hidastamaan tai lievittämäön joitain oireiluja (esim. väkivaltaisuus tai levottomuys).
Netistä löytyy luentoja ja tietoa varmasti tarkemmin kuin tältä palstalta, kuten tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiselle kuuluu rapistuminen ja vanheneminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on, ne auttavat jonkun verran. Mutta ne eivät paranna muistisairautta.
Millä tavalla ne auttavat, jos eivät kuitenkaan paranna?
Hidastavat taudin etenemistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On varmasti. Esim. Trumpilla varmasti käytössä
Todista että VARMASTI.
Vierailija kirjoitti:
Millaista ravintoa kannattaa yli 80-vuotiaan syödä, jolla on alkanut muisti reistailemaan?
Olen 55v lähtien syönyt B vitamiinia ja muisti pelaa ,auttaa muuhunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaista ravintoa kannattaa yli 80-vuotiaan syödä, jolla on alkanut muisti reistailemaan?
Jos muisti alkaa reistailemaan yli 80-vuotiaana, niin ei se välttämättä ole silti muistisairautta, vaan voi siihen olla myös jokin täysin korjattavissa oleva syy. Muistioireita voivat aiheuttaa tai pahentaa mm. huono nukkuminen, unettomuus, voimakas stressi ja masennus, vitamiininpuutokset (erityisesti B12-vitamiini), hoitamaton kilpirauhasen toiminnanvajaus, kuivuminen (ikäihminen ei usein tunne janoa), virtsatieinfektio tai joidenkin lääkkeiden yhteisvaikutukset tai haitat. Monien lääkkeiden vaikutus voimistuu, kun ihmiselle tulee ikää, ja annosta pitäisi pienentää.
Kannattaa olla yhteydessä terveysaemalle. Myös muistitesti kannattaa tehdä, ja tosiaan jos muistisairaus on, niin alkuvaiheessa heti kannattaa aloittaa hidastava lääkitys.
Vierailija kirjoitti:
Korona-rokote suojaa aivoja dementialta ja Alzheimerin taudilta!
Dementia hidastuu: Jopa dementian eteneminen saattaa hidastua rokotteiden vaikutuksesta.
Vaikutusmekanismia tutkitaan, mutta rokote voi tulevaisuudessa olla merkittävä osa muistisairauksien ennaltaehkäisyä, ja yli 50-vuotiaille suositellaan erityisesti vyöryusu-rokotetta sekä vyöruusun, hermosärkyjen että mahdollisesti dementian riskin pienentämiseksi. Mutta myös korona-rokotetta.
"Jopa lähes puolet muistisairauksista olisi ehkäistävissä. Yllättävää on se, että melko tavallisista rokotteista voisi olla apua. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi vyöruusurokote ja koronarokote voivat antaa suojaa muistisairautta vastaan."
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/64e363e0-f90a-439e-9105-5860c…
"Jos olisin yksityislääkäri, niin suosittelisin siis yli 65-vuotiaille kaikkien mahdollisten rokotteiden ottamista" https://nrnetwork.fi/alzheimerin-tauti-lykkaantyy-rokottamalla/
Rokotevastaisuus on venäjän propagandaa
Pfizerbotti aktivoitui nopeasti 🤭
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on, ne auttavat jonkun verran. Mutta ne eivät paranna muistisairautta.
Millä tavalla ne auttavat, jos eivät kuitenkaan paranna?
Alkuvaiheessa hidastavat muistisairauden etenemistä ja keskivaiheesta eteenpäin lieventävät oireita.
Alkuvaiheessa käytetään usein asetyylikoliiniesteraasin estäjiä (AKE, esim. donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini), jotka estävät asetyylikoliinin hajoamista aivoissa, jolloin hermosolujen välinen viestintä paranee. Nykyään käytetään joskus myös uusia antiamyloidilääkkeitä (esim. lekanemabi), jotka poistavat aivoista haitallisia proteiinikertymiä ja hidastavat taudin etenemistä noin kolmanneksella. Näin ihminen voi saada monta hyvää vuotta lisää, usein 2 - 4 vuotta, mutta parhaassa tapauksessa, jos aivojen amyloidiportiinitaso on lähtötilanteessa matala, eteneminen voi siirtyä jopa 6 - 8 vuodella eteenpäin. Tässä haetaan nimenomaan lisää niitä vuosia, jolloin muisti toimii vielä suhteellisen hyvin ja ihminen voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, osallistua sosiaaliseen elämään, harrastaa liikuntaa ja asua kotona ilman jatkuvaa ulkopuolista apua.
Keskivaiheessa voidaan ottaa käyttöön memantiini, joka säätelee aivojen glutamaatti-nimisen välittäjäaineen toimintaa. Liiallinen glutamaatti voi vaurioittaa hermosoluja, ja memantiini suojaa aivoja tältä, ja se lieventää keskivaikean ja vaikean muistisairauden oireita. Keskivaiheessa voi käyttää jonkin aikaa sekä AKE-estäjää että memantiinia, mutta loppuvaiheessa ei pyritä yleensä enää hidastamaan sairauden etenemistä, joten AKE jätetään sitten pois.
Juuri näin. Saman todennut muistisairatta vanhempaa hoivatessa.
Eli lyhyesti ja karkeasti ei ole mitään parantavaa lääkettä, eikä lääkkeillä pystytä kuolinpäivää siirtämään. Mutta voidaan tehdä viimeisistä vuosista tai jopa vuosikymmenistä inhimillisempiä elää, eikä vain olla hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaista ravintoa kannattaa yli 80-vuotiaan syödä, jolla on alkanut muisti reistailemaan?
En ole samaa mieltä kuin nuo, jotka sanovat että on sama mitä syö. Yli 80-vuotiaan ruokailussa on kaksi tärkeää tavoitetta: aivoterveyden tukeminen sekä lihasvoiman varmistaminen.
Aivoterveyttä tukevat: marjat (etenkin mustikka) vähintään 2 päivänä viikossa, vihreät lehtivihannekset, hyvät öljyt (rypsi, oliivi) ja kasvimargariini, rasvainen kala (lohi, makrilli, sardiini) 2-3 kertaa viikossa.
Lihasvoimaa varmistavat: riittävä määrä ruokaa jotta energiaa tulee tarpeeksi ja etenkin proteiini on tärkeää lihaskadon ehkäisemiseksi. Joka aterialla kalaa, kanaa, kananmunaa, maitotuotteita (esim. rahkaa tai raejuustoa) tai palkokasveja.
Vältä liikaa suolaa, kovia rasvoja, liikaa sokeria ja höttöhiilareita.
Lisäksi pidä huolta D-vitamiinista (20 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden), riittävästä veden juomisesta (noin 1,5 litraa päivässä) ja B12-vitamiinista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on, ne auttavat jonkun verran. Mutta ne eivät paranna muistisairautta.
Millä tavalla ne auttavat, jos eivät kuitenkaan paranna?
Alkuvaiheessa hidastavat muistisairauden etenemistä ja keskivaiheesta eteenpäin lieventävät oireita.
Alkuvaiheessa käytetään usein asetyylikoliiniesteraasin estäjiä (AKE, esim. donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini), jotka estävät asetyylikoliinin hajoamista aivoissa, jolloin hermosolujen välinen viestintä paranee. Nykyään käytetään joskus myös uusia antiamyloidilääkkeitä (esim. lekanemabi), jotka poistavat aivoista haitallisia proteiinikertymiä ja hidastavat taudin etenemistä noin kolmanneksella. Näin ihminen voi saada monta hyvää vuotta lisää, usein 2 - 4 vuotta, mutta parhaassa tapauksessa, jos aivojen amyloidiportiinitaso on lähtötilanteessa matala, eteneminen voi siirtyä jopa 6 - 8 vuodella eteenpäin. Tässä haetaan nimenomaan lisää niitä vuosia, jolloin muisti toimii vielä suhteellisen hyvin ja ihminen voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, osallistua sosiaaliseen elämään, harrastaa liikuntaa ja asua kotona ilman jatkuvaa ulkopuolista apua.
Keskivaiheessa voidaan ottaa käyttöön memantiini, joka säätelee aivojen glutamaatti-nimisen välittäjäaineen toimintaa. Liiallinen glutamaatti voi vaurioittaa hermosoluja, ja memantiini suojaa aivoja tältä, ja se lieventää keskivaikean ja vaikean muistisairauden oireita. Keskivaiheessa voi käyttää jonkin aikaa sekä AKE-estäjää että memantiinia, mutta loppuvaiheessa ei pyritä yleensä enää hidastamaan sairauden etenemistä, joten AKE jätetään sitten pois.
Juuri näin. Saman todennut muistisairatta vanhempaa hoivatessa.
Eli lyhyesti ja karkeasti ei ole mitään parantavaa lääkettä, eikä lääkkeillä pystytä kuolinpäivää siirtämään. Mutta voidaan tehdä viimeisistä vuosista tai jopa vuosikymmenistä inhimillisempiä elää, eikä vain olla hengissä.
Tavallaan kyllä pystytään siirtämään kuolinpäivääkin, koska jos muistisairaus etenee jo alkuvaiheessa nopeasti, siihen myös kuolee nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista ravintoa kannattaa yli 80-vuotiaan syödä, jolla on alkanut muisti reistailemaan?
Ei siinä enää ruokavaliot auta. Olen muistitksikössä töissä, ja jo 62-v alkaen on muistisairaita laitoksessa.
Auttaa, jos vasta nyt alkanut reistailla. Ei lievät muistioireet kasikymppisellä vielä mikään saattohoidon peruste ole. Kannattaa panostaa ruokavaliossa aivoterveyteen ja lihaskuntoon.
Kuulon heikkeneminen on ainakin yhdistetty tutkimuksissa kohonneeseen dementiariskiin. Joissain yhteyksissä jopa väitetään, että osa muistisairauksista puhkeaa kuulon heikkenemisen seurauksena. Eli kuulosta kannattaa pitää huolta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijoilla-uusi-selitys-miksi-kuul…