Miksei oikeistohallitus kohdista säästöjään väestöön, jolla olisi reaalisesti mahdollisuus parantaa omaa asemaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi säästää ihmisiltä, jotka elättävät tämän kansan?

Siksi että se toinenkin puoli haluaa elää ja elättää itsensä ja muitakin. Miksi vain hyvätuloisilla olisi oikeus elää?

Ei kukaan kiellä elämästä. Kyse on vaan siitä, että miksi muiden pitää siitä maksaa?

Koska he ovat saaneet rahansa muiden työn kautta ja heidän menestykseensä on ollut mahdollistamassa iso joukko ihmisiä. On ollut opettajaa, avustajaa, lääkäriä, hoitajaa, siistijää, sihteeriä, palkanlaskijaa, autokorjaajaa, asfaltoijaa, koneistajaa, päivähoitajaa....

 

Ei täällä kukaan elä missään kuplassa, jossa yksin tekisi kaiken. Yhteiskunta perustuu ihmisten vuorovaikutukseen. Muut ihmiset suorasti ja epäsuorasti vaikuttavat muiden elämään ja menestymiseen. Herra X ei voi luoda uraa, jos herra Z ei vahdi hänen lapsiaan. Niinpä on aivan kohtuullista että kun X menestyy, hän maksaa Z tämän työstä, mikä on mahdollistanut menestymisen hänelle. Samoin Herra A tarvitsee autokorjaajaa, jotta saa liiketoiminnan pyörimään. Herra B korjaa hänen autonsa alihintaan ottamatta huomioon mahdollista vammautumista. Herra B vammautuu työstä ja joutuu sairaseläkkeelle. On kohtuullista, että Herra A maksaa Herra B sairaseläkettä, sillä tämän alihintainen, vammautumisriskiä huomioimaton hintataso on mahdollistanut hänen menestyksensä. Ja niin edelleen.

Ja mitä kenenkään eteen teki tyypillinen suomalainen köyhä, joka ei läy töissä? Ei mitään. Toisekseen palkka on se, jonka saa työstä. Autonomistaja ei jää mekaanikolle velkaa mistään. 

Jos mekaanikko sisällyttää palkkaansa riskit ja lähtee oletetuksesta ettei sosiaaliturvaa ole, olisi mekaanikkopalvelut huomattavasti kalliimmat. Tämä jarruttaisi talouskasvua. Varsinkin kun nämä riskit eivät aina edes toteudu vaan mekaanikko voikin kuolla sydänkohtaukseen työpaikallaan. Siksi on halvempaa luvata huolehtia JOS tarvitsee, kuin maksaa riskit sisältävää palkkiota.

Meillä on olemassa vakuutukset työperäisiin haittoihin ja ryhmähenkivakuutukset työikäisen kuollessa. Miksi se auton omistaja siis jäisi velkaa mekaanikolle?

Jos sosiaaliturvaa ei ole, tulee sen mekaanikon varaitua myös ei-työperäisiin riskeihin. Esimerkiksi siihen, että sairastuu syöpään. Syöpähoidot ovat aika kalliita yksityisellä ilman kelan korvauksia saati sairausajan toimeentulo. Hänen tulisi sisällyttää palkkaansa tällaiset asiat, jotta tulee IHAN ITSE ILMAN TUKIA toimeen myös jokin menee vikaan. Silloin hän pyytää moninkertaisesti työstään, jotta saa säästöön rahaa. Hyvän pyskurin tai vaikka maksettua kallista vakuutusta, joka korvaa tällaisia.

Tukijärjestelmässä hänen ei tarvitse. Hän voi pitää palkkiot kohtuullisen pieninä sitä vastaan, että yhteiskunta kantaa riskit ja hoitaa hänen syöpänsä ja toimeentulonsa, jos tarvitsee.

Koko järjestelmä on siis rakennettu tukien varaan ja niistä hyötyy suorasti ja epäsuorasti myös ne rikkaimmat. Kun pohjalta kiskotaan palikoita, koko järjestelmä on vaarassa romahtaa. Yhteiskunnassa ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja elävät vuorovaikutuksessa, yksi palikka vaikuttaa toiseen ja se taas toiseen ja nämä aiheuttavat ketjureaktioita.

On myös inhimillistä ajatella, että itse on oman onnensa seppä ja että on oikeus kaikkeen mitä haluaa. On inhimillistä ajatella, että sosiaalimenot ovat turhia ja niitä käyttävät jotkut turhat ihmiset jossakin kaukana. Se ei vain ole totuus. Se on pään työntämistä pensaaseen, koska yhteiskunnan vuorovaikutusrakenteet ovat liian työlästä ja epäkivaa ajateltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen sosiaaliturvaa jaetaan 2 kertaa enemmän kuin suomalaiset työssäkäyvät maksavat palkastaan veroja.

Ei jaeta. Suomen sosiaaliturva on yksi euroopan heikoimmista, arvioi mm Eurostats sekä EU:n sosiaalisten oikeuksien komitea. Suomea heikompi perusturva oli käytännössä ainoastaan entisissä neuvostoaikaisissa itäblokin maissa, kuten Bulgariassa ja Romaniassa.

Tutustu vaikkapa Baltian maiden perusturvaan.Ja kumma kyllä,sielläkin pärjätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi säästää ihmisiltä, jotka elättävät tämän kansan?

Siksi että se toinenkin puoli haluaa elää ja elättää itsensä ja muitakin. Miksi vain hyvätuloisilla olisi oikeus elää?

Ei kukaan kiellä elämästä. Kyse on vaan siitä, että miksi muiden pitää siitä maksaa?

Koska he ovat saaneet rahansa muiden työn kautta ja heidän menestykseensä on ollut mahdollistamassa iso joukko ihmisiä. On ollut opettajaa, avustajaa, lääkäriä, hoitajaa, siistijää, sihteeriä, palkanlaskijaa, autokorjaajaa, asfaltoijaa, koneistajaa, päivähoitajaa....

 

Ei täällä kukaan elä missään kuplassa, jossa yksin tekisi kaiken. Yhteiskunta perustuu ihmisten vuorovaikutukseen. Muut ihmiset suorasti ja epäsuorasti vaikuttavat muiden elämään ja menestymiseen. Herra X ei voi luoda uraa, jos herra Z ei vahdi hänen lapsiaan. Niinpä on aivan kohtuullista että kun X menestyy, hän maksaa Z tämän työstä, mikä on mahdollistanut menestymisen hänelle. Samoin Herra A tarvitsee autokorjaajaa, jotta saa liiketoiminnan pyörimään. Herra B korjaa hänen autonsa alihintaan ottamatta huomioon mahdollista vammautumista. Herra B vammautuu työstä ja joutuu sairaseläkkeelle. On kohtuullista, että Herra A maksaa Herra B sairaseläkettä, sillä tämän alihintainen, vammautumisriskiä huomioimaton hintataso on mahdollistanut hänen menestyksensä. Ja niin edelleen.

Ja mitä kenenkään eteen teki tyypillinen suomalainen köyhä, joka ei läy töissä? Ei mitään. Toisekseen palkka on se, jonka saa työstä. Autonomistaja ei jää mekaanikolle velkaa mistään. 

Jos mekaanikko sisällyttää palkkaansa riskit ja lähtee oletetuksesta ettei sosiaaliturvaa ole, olisi mekaanikkopalvelut huomattavasti kalliimmat. Tämä jarruttaisi talouskasvua. Varsinkin kun nämä riskit eivät aina edes toteudu vaan mekaanikko voikin kuolla sydänkohtaukseen työpaikallaan. Siksi on halvempaa luvata huolehtia JOS tarvitsee, kuin maksaa riskit sisältävää palkkiota.

Meillä on olemassa vakuutukset työperäisiin haittoihin ja ryhmähenkivakuutukset työikäisen kuollessa. Miksi se auton omistaja siis jäisi velkaa mekaanikolle?

Jos sosiaaliturvaa ei ole, tulee sen mekaanikon varaitua myös ei-työperäisiin riskeihin. Esimerkiksi siihen, että sairastuu syöpään. Syöpähoidot ovat aika kalliita yksityisellä ilman kelan korvauksia saati sairausajan toimeentulo. Hänen tulisi sisällyttää palkkaansa tällaiset asiat, jotta tulee IHAN ITSE ILMAN TUKIA toimeen myös jokin menee vikaan. Silloin hän pyytää moninkertaisesti työstään, jotta saa säästöön rahaa. Hyvän pyskurin tai vaikka maksettua kallista vakuutusta, joka korvaa tällaisia.

 

Tukijärjestelmässä hänen ei tarvitse. Hän voi pitää palkkiot kohtuullisen pieninä sitä vastaan, että yhteiskunta kantaa riskit ja hoitaa hänen syöpänsä ja toimeentulonsa, jos tarvitsee.

 

Koko järjestelmä on siis rakennettu tukien varaan ja niistä hyötyy suorasti ja epäsuorasti myös ne rikkaimmat. Kun pohjalta kiskotaan palikoita, koko järjestelmä on vaarassa romahtaa. Yhteiskunnassa ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja elävät vuorovaikutuksessa, yksi palikka vaikuttaa toiseen ja se taas toiseen ja nämä aiheuttavat ketjureaktioita.

 

On myös inhimillistä ajatella, että itse on oman onnensa seppä ja että on oikeus kaikkeen mitä haluaa. On inhimillistä ajatella, että sosiaalimenot ovat turhia ja niitä käyttävät jotkut turhat ihmiset jossakin kaukana. Se ei vain ole totuus. Se on pään työntämistä pensaaseen, koska yhteiskunnan vuorovaikutusrakenteet ovat liian työlästä ja epäkivaa ajateltavaa.

Sullako on vain mustavalkoinen maailma? Se, että tukia leikataan tarkoittaa, etta koko sodiaaliturva poistuu. Ihme idari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vastikkeellinen tarkoittaa työn tekemistä tukia vastaan.Näköjään yksinkertaiset velvollisuudet ovat niin vaikeita että näitä pitää tässä mainita.Kyllä rahan eteen pitää velvollisuuksia ollakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vastikkeellinen tarkoittaa työn tekemistä tukia vastaan.Näköjään yksinkertaiset velvollisuudet ovat niin vaikeita että näitä pitää tässä mainita.Kyllä rahan eteen pitää velvollisuuksia ollakin.

Ruotsi, Norja, Viro, Islanti eikä esimerkiksi rikkaudestaan tunnettu Sveitsi velvoita tekemään työtä tukea vastaan. Tästä huolimatta nämä maat ovat pärjänneet taloudellisesti vallan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vastikkeellinen tarkoittaa työn tekemistä tukia vastaan.Näköjään yksinkertaiset velvollisuudet ovat niin vaikeita että näitä pitää tässä mainita.Kyllä rahan eteen pitää velvollisuuksia ollakin.

Ruotsi, Norja, Viro, Islanti eikä esimerkiksi rikkaudestaan tunnettu Sveitsi velvoita tekemään työtä tukea vastaan. Tästä huolimatta nämä maat ovat pärjänneet taloudellisesti vallan hyvin.

Miksi se vastikkeellisuus on niin vaikea asia, jos kerran kaikki ovatvtyohaluisia kuten vasemmisto uskottelee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vastikkeellinen tarkoittaa työn tekemistä tukia vastaan.Näköjään yksinkertaiset velvollisuudet ovat niin vaikeita että näitä pitää tässä mainita.Kyllä rahan eteen pitää velvollisuuksia ollakin.

Ruotsi, Norja, Viro, Islanti eikä esimerkiksi rikkaudestaan tunnettu Sveitsi velvoita tekemään työtä tukea vastaan. Tästä huolimatta nämä maat ovat pärjänneet taloudellisesti vallan hyvin.

Miksi se vastikkeellisuus on niin vaikea asia, jos kerran kaikki ovatvtyohaluisia kuten vasemmisto uskottelee?

Voisiko olla vastikkeeton työtakuu? Eli töitä on halukkaille, ilman vastikkeellisuutta? Ainakin omassa ihmiskuvassani ihmiset työskentelevät mieluummin omasta tahdostaan kuin pakotettuina. Oikeisto tuntuu kuvittelevan että ilman pakkoa ihmiset muuttuvat vihannekseksi, kertonee lopulta jotain heistä itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vastikkeellinen tarkoittaa työn tekemistä tukia vastaan.Näköjään yksinkertaiset velvollisuudet ovat niin vaikeita että näitä pitää tässä mainita.Kyllä rahan eteen pitää velvollisuuksia ollakin.

Ruotsi, Norja, Viro, Islanti eikä esimerkiksi rikkaudestaan tunnettu Sveitsi velvoita tekemään työtä tukea vastaan. Tästä huolimatta nämä maat ovat pärjänneet taloudellisesti vallan hyvin.

Miksi se vastikkeellisuus on niin vaikea asia, jos kerran kaikki ovatvtyohaluisia kuten vasemmisto uskottelee?

Voisiko olla vastikkeeton työtakuu? Eli töitä on halukkaille, ilman vastikkeellisuutta? Ainakin omassa ihmiskuvassani ihmiset työskentelevät mieluummin omasta tahdostaan kuin pakotettuina. Oikeisto tuntuu kuvittelevan että ilman pakkoa ihmiset muuttuvat vihannekseksi, kertonee lopulta jotain heistä itsestään.

Meidän tyossakayvienkin on pakko kayda töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vastikkeellinen tarkoittaa työn tekemistä tukia vastaan.Näköjään yksinkertaiset velvollisuudet ovat niin vaikeita että näitä pitää tässä mainita.Kyllä rahan eteen pitää velvollisuuksia ollakin.

Ruotsi, Norja, Viro, Islanti eikä esimerkiksi rikkaudestaan tunnettu Sveitsi velvoita tekemään työtä tukea vastaan. Tästä huolimatta nämä maat ovat pärjänneet taloudellisesti vallan hyvin.

Miksi se vastikkeellisuus on niin vaikea asia, jos kerran kaikki ovatvtyohaluisia kuten vasemmisto uskottelee?

Voisiko olla vastikkeeton työtakuu? Eli töitä on halukkaille, ilman vastikkeellisuutta? Ainakin omassa ihmiskuvassani ihmiset työskentelevät mieluummin omasta tahdostaan kuin pakotettuina. Oikeisto tuntuu kuvittelevan että ilman pakkoa ihmiset muuttuvat vihannekseksi, kertonee lopulta jotain heistä itsestään.

Meidän tyossakayvienkin on pakko kayda töissä. 

Ok. Olisiko asiat paremmin jos ei olisi pakko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vastikkeellinen tarkoittaa työn tekemistä tukia vastaan.Näköjään yksinkertaiset velvollisuudet ovat niin vaikeita että näitä pitää tässä mainita.Kyllä rahan eteen pitää velvollisuuksia ollakin.

Ruotsi, Norja, Viro, Islanti eikä esimerkiksi rikkaudestaan tunnettu Sveitsi velvoita tekemään työtä tukea vastaan. Tästä huolimatta nämä maat ovat pärjänneet taloudellisesti vallan hyvin.

Ruotsissa ja Virossa ovat työttömyystuet määräaikaisia,esim.Virossa ansiosidonnainen 270 kalenteripäivää alussa 60 ja 100 päivän jälkeen 40 pros.palkasta.ja peruspäiväraha 180 päivää 443e/kk.Viron taloudella ei mene hyvin vaan ongelmat ovat samat kuin täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto ei ehkä käsitä, että heikoimmilta leikkaaminen todellisuudessa vain vähentää sitä taloudellista toimeliaisuutta. Jo valmiiksi matalan turvan alentaminen jatkuvasti työntää näitä ihmisiä vain yhä syvemmälle nurkkaan, jolloin toipuminen mm sairaudesta tai vammasta on entistä epätodennäköisempää. Miten rampa, huonovointinen ihminen voisi olla tuottelias ja hyödyllinen taloudelle?

Millä rahalla hän sitten tulisi tuottavaksi? Sano joku luku äläkä odota, että piikki on loputtomasti auki.

Tanskan perusturvan korkeampi taso Suomeen verrattuna:

Tuottojen taso: Tanskan toimeentulotuen perusosa on noin 13060 DKK (n. 1750 euroa) kuukaudessa yli 30-vuotiailla ja nuoremmilla tai erilaisissa elämäntilanteissa olevilla 7095–7529 DKK (n. 950–1010 euroa) kuukaudessa. Suomessa vastaava perustoimeentulotuki on vain noin 590 euroa kuukaudessa.

Kannustimet ja suojaosat: Tanskassa työnteko on tehty kannustavaksi sallimalla huomattavasti Suomea suuremmat tulot ennen kuin ne leikkaavat tukia. Tuensaajat voivat ansaita jopa tuhansia kruunuja kuukaudessa ilman, että tuki pienenee.

Tanska maksaa tukia vain hyvin rajoitetun ajan. 

Ja tuet ovat vastikkeellisia.Ei anneta makoilla vuositolkulla.

Niinhän ne ovat suomessakin olleet aina vastikkeellisia?! Mistä ihmeestä tämä disinfo sosiaaliturvan "vastikeettomuudesta" kumpuaa? Vastikkeettomuus tarkoittaisi, ettei tukensa eteen tarvitsisi tehdä mitään. Suomessa räpsähtää ankarat karenssit, jos laimilyöt yhdenkään te-keskuksen aktivointitoimen. Eli oikeiston väitteet eivät tässäkään suhteessa pidä paikkaansa. Suomen sosiaaliturva on itse asiassa jo hyvinkin vastikkeellinen, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin.

Vastikkeellinen tarkoittaa työn tekemistä tukia vastaan.Näköjään yksinkertaiset velvollisuudet ovat niin vaikeita että näitä pitää tässä mainita.Kyllä rahan eteen pitää velvollisuuksia ollakin.

Ruotsi, Norja, Viro, Islanti eikä esimerkiksi rikkaudestaan tunnettu Sveitsi velvoita tekemään työtä tukea vastaan. Tästä huolimatta nämä maat ovat pärjänneet taloudellisesti vallan hyvin.

Miksi se vastikkeellisuus on niin vaikea asia, jos kerran kaikki ovatvtyohaluisia kuten vasemmisto uskottelee?

Voisiko olla vastikkeeton työtakuu? Eli töitä on halukkaille, ilman vastikkeellisuutta? Ainakin omassa ihmiskuvassani ihmiset työskentelevät mieluummin omasta tahdostaan kuin pakotettuina. Oikeisto tuntuu kuvittelevan että ilman pakkoa ihmiset muuttuvat vihannekseksi, kertonee lopulta jotain heistä itsestään.

Jokaisella on velvollisuus huolehtia elatuksestaan itse,ei ole muiden velvollisuus elättää työnvieroksujia.

Suomessa sosiaaliturva on kattava, mutta sen rakenteet poikkeavat osin muista maista (esimerkiksi toimeentulotuen ja asumistuen painottuessa). Esimerkiksi Ruotsissa tuet saattavat jakautua useammalle eri virastolle kuin Suomessa.  

Yleisesti juuri pohjoismaissa on maailman parhaat sosiaaliset tuet.

Kaikesta muusta kannattaa vinkua, mutta yhtään enempää ei tämäkään maa pysty sosiaaliturvaa lisäämään menemättä konkurssiiin.

Kun niitä tuen maksajiakaan ei ole loputtomasti.

Ja vihreitä lukuunottamatta useat ymmärtävät, että aika monien pitää käydä tösissä, etttä sitä jaettavaa riittäisi kaiken muun maksuttoman kuten terveydenhoiton, koulutuksen ym lisäksi.

Suomen rahat loppuivat jo 25 vuotta sitten.

Vastikkeellisuus henkilön omiin tukiin sopii oikein hyvin, jos työmäärä on suhteessa euromäärään ja siinä on otettu huomioon myös eläkekertymä, lomapäivien puuttuminen, työterveyden puuttuminen yms. Esim. 30e/h palkka olisi ihan ok. Niin että 800 e yleistukea varten pitäisi tehdä 26,6h töitä kuukaudessa. Eli vähän reilu kolme päivää. 

VTV salaa jopa palkkansa hakukuulutuksissa, kun alkupalkan tieto on täysin toissijainen, jota alkupalkkaa maksetaan vain määräaika, joka sekin on kertomatta, enintään ja vähintään, joka henkilökohtainen palkanosa on pelkkää mielivaltaa ja valtion tulisi palkkausjärjestelmä uudistaa viipymättä.

Jos oletetaan että henkilökohtainen palkanosa olisi, kuten tyypillistä, jopa 50 %, kuukausipalkka voisi olla aivan liian suuri, kuten

6 703,66 €/kk, joten sinne ne valtion verorahat hupenevat, aivan liian suuripalkkaisille pikkuvirkamiehille, kuten "ylitarkastajille" VTV:ssäkin,

"Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta (VL 10b) 4 469,11 euroa / kk sekä henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvasta palkanosasta, joka on palvelussuhteen alussa 15–20 %." (heinäkuu, 2026).

Puolet palkasta pois, niin palkka alkaa vastata todellisuutta, työn vaativuutta ja suhteessa toisissa virastoissa maksettaviin samaa koulutustasoa vaativiin palkkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Kaikesta muusta kannattaa vinkua, mutta yhtään enempää ei tämäkään maa pysty sosiaaliturvaa lisäämään menemättä konkurssiiin.

 

Kun niitä tuen maksajiakaan ei ole loputtomasti.

 

Ja vihreitä lukuunottamatta useat ymmärtävät, että aika monien pitää käydä tösissä, etttä sitä jaettavaa riittäisi kaiken muun maksuttoman kuten terveydenhoiton, koulutuksen ym lisäksi.

 

Suomen rahat loppuivat jo 25 vuotta sitten.

Eräät puoluepoliittiset tahot eivät ymmärrä, että sosialisoinnilla, toisten rahoilla elämisellä, joka osan tavoite on, aina ollutkin, siihenkin tulee loppu, kun kerta kaikkiaan rahaa ei sada taivaasta.

Kaikilla on mahdollisuus parantaa omaa asemaansa. 

Valtio ei vaadi edelleenkään kertomaan totuudenmukaisesti valtionkaan palkoista niiden hakukuulutuksissa, työpaikkailmoituksissa, kuten Luke,

jossa mikään noin-palkkatieto ei riitä, kun tulisi kertoa kuukaisuperuspalkka €/kk ja teoreettinen henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet, yleensä %-vaihteluväli palkasta (kun alkupalkan vaihteluväli on suppeampi):

"Palkka on noin 5173 - 6081 euroa kuukaudessa." (heinäkuu 2026, henkilöstö/hallinnon karkeine kielioppivirheineen, kun perusosaamista ei ole edes kirjoittaa vaihteluväli oikein, kun kirjoittaja ei ymmärrä vaakaviivojen eroakaan),

jos voi olettaa, että tuo tarkoittaa kokonaispalkkaa alkupalkkajakson jälkeen.

Lisäksi lounasetu, jotka ensitilassa tulisi poistaa. Etu ei ole tasa-arvoinen vain siksi, jos se on jokaiselle tarjolla, elleivät kaikki halua sitä käyttää ylipitkine lounastaukoineen ja etun siirtämisineen niille, joille se ei kuulu, vaan on henkilökohtainen, jota ravintolat eivät tarkista.

Lisäksi etätyössä työmatkaetukin, joka sekään ei ole tasapuolinen etu, ellei jokainen sitä tarvitse ja vaihtoehtona olisi verovähennykset.

Niinpä niin: "pitkät lomat". Sekin vielä. Joka oikeus katkeaa aina, jos vaihtaisi hallinnonalalta toiselle, joka täysin kohtuutonta sekin ja estää liikkuvuutta, ellei halua saavutettuja etujaan menettää.

Aivan liian korkea etätyöpalkka, joka etätyö mahdollistaa kaiken laiskottelun, jota liian korkeaa palkkaa työn vaativuuteen nähden Lukekin maksaa. Mitään koulutusvaatimuksia ei säännöksissä edes ole, vaikka jotain voidaan "arvostaa" ja "odottaa", muttei voida edellyttää, vaan korkeintaan laskea eduksi. Ei ihme, etteivät valtion verorahat riitä.