Lue keskustelun säännöt.
Kuinka on mahdollista, että pankit tarjosivat ennen lukuisia palveluita koko väestölle? Ilmaiseksi!
16.06.2026 |
Oli konttoreita ympäri kyliä ja kaupunkeja. Rahan nosto, laskujen maksu, yms ilmaista. Nykyään kustannukset siirretty asiakkaille. Pitäisi olla:
-500e koti tietokone
-30e kuussa nettiyhteys
-käyttää omaa sähköä ja aikaa
-tehdä kaikki itse
Eli pankit hyötyvät paljon tästä järjestelystä, mutta ovat silti vielä enemmän alkaneet ahnehtimaan kaikenlaisilla palvelumaksuilla. Nettipankistakin menee joku kuukausimaksu vaikka pitää siellä itse kaikki hoitaa ja tehdä.
Miksi me suostuimme tämmöiseen?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Pankit pystyivät ennen tarjoamaan palveluita "ilmaiseksi", koska pankkitoiminnan ansaintalogiikka, korkotaso ja sääntely olivat täysin erilaisia kuin nykyään. Mitään todellista ilmaisuutta ei silloinkaan ollut, vaan kulut oli leivottu sisään muihin tuottoihin.
Pankit saivat suurimman osan tuloistaan talletus- ja lainakorkojen välisestä erosta (korkomarginaalista). Kun korot olivat korkealla, pankki sai ilmaiseksi makuutetuista palkkatileistä valtavaa tuottoa lainaamalla ne eteenpäin kalliilla. Peruspalvelut (kuten tilit, kortit ja maksut) olivat niin sanottuja sisäänheittotuotteita. Niiden tappiot katettiin myymällä asiakkaille asuntolainoja, vakuutuksia ja rahastoja.
Noin. Nyt olen korjannut tämän harhaluulon. Saat taas jatkaa arkeasi yhtä tietoa rikkaampana. Huuda hep, jos haluat minun korjaavan jonkin toisenkin väärän tiedon maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvitelet että ne olisivat olleet ilmaisia? Ne kulut oli vain leivottu näkymättömiin korkomarginaaleihin ja lainakoron ja talletuskoron erotukseen.
Aivan sama kun lainaa ei tarvitse ottaa ja talleturkorkokin oli silti ennen paljon parempi kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankit pystyivät ennen tarjoamaan palveluita "ilmaiseksi", koska pankkitoiminnan ansaintalogiikka, korkotaso ja sääntely olivat täysin erilaisia kuin nykyään. Mitään todellista ilmaisuutta ei silloinkaan ollut, vaan kulut oli leivottu sisään muihin tuottoihin.
Pankit saivat suurimman osan tuloistaan talletus- ja lainakorkojen välisestä erosta (korkomarginaalista). Kun korot olivat korkealla, pankki sai ilmaiseksi makuutetuista palkkatileistä valtavaa tuottoa lainaamalla ne eteenpäin kalliilla. Peruspalvelut (kuten tilit, kortit ja maksut) olivat niin sanottuja sisäänheittotuotteita. Niiden tappiot katettiin myymällä asiakkaille asuntolainoja, vakuutuksia ja rahastoja.
Noin. Nyt olen korjannut tämän harhaluulon. Saat taas jatkaa arkeasi yhtä tietoa rikkaampana. Huuda hep, jos haluat minun korjaavan jonkin toisenkin väärän tiedon maailmassa.
Muista kääntää sadesäällä nok kaasi vähän alavii stom paan, ettei sada tö pse liin sisälle!
Vierailija kirjoitti:
Sinun oman pään pyhä totuus on se totuus jota pitää lähteä levittämään Mannerheimintielle kuin jotain evankeliumia?
Hei, vastaatko kaikille tätä samaa, vähän eri sanoin? Olen nimittäin nähnyt muissakin ketjuissa.
Aika jännä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ihan pätevä aloitus. Suomen kansalaiselle kuuluisi yksi maksuton pankkitili palveluineen ja ilman talletusrajoituksia sekä yksi pankki/luottokortti ilman lisämaksuja. Ihan joka pankista.
Hohhoijaa...kenen luulisit tämänkin järjestelyn loppukädessä maksavan? Taikaseinällekö taas mennään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä. Maksaa nyt palvelumaksua siitä että tekee kaiken itse. En kyllä usko että ovat muuttaneet lainauksen ja talletuksen välistä marginaalia yhtään sen tiukemmalle. Päinvastoin kun korot viimeksi nousivat niin suostuivat maksamaan jotain 0,3% talletuskorkoa kun joku asiakas asiasta huomautti. Muuten olisivat jatkaneet 0 linjalla.
Vauva-palstan vakioaloituksessa ihmetellään taas, miksi kaikki ei saa kaikkea ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiukan korkosäännöstelyn aikana talletukset olivat pankeille todella edullista rahoitusta. Tallettajien houkuttelemiseksi kannatti tehdä melkein mitä vain, vaikka perustaa julmetusti konttoreita ja tarjota vaikka mitä oheispalveluita tallettajille ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Sinun kelaroposillasi ei varmasti yhdelläkään pankilla ole mitään merkitystä. Pankkipalveluista ulisijat ovat aina niitä persaukisimpia tolloja.
Mutta miljoonien kelaroposilla luulisi olevan jo merkitystä. Eihän kaikki pankit voi olla vain rikkaiden pankkeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Vielä ysärin alussa pikkukylilläkin oli palvelutaso ihan toista kuin nyt. Oli pankit, postit, ruokakaupat, rautakaupat, koulut,
pikkukylillä oli vielä jonkun verran porukkaa, nykyään ei, ei siinä mikään enää kannata
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Maksaa nyt palvelumaksua siitä että tekee kaiken itse. En kyllä usko että ovat muuttaneet lainauksen ja talletuksen välistä marginaalia yhtään sen tiukemmalle. Päinvastoin kun korot viimeksi nousivat niin suostuivat maksamaan jotain 0,3% talletuskorkoa kun joku asiakas asiasta huomautti. Muuten olisivat jatkaneet 0 linjalla.
Suoramaksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korot olivat ennen korkeammat. Pankki on liikelaitos, jonka on saatava tuotto jostain, emme elä Neuvostoliitossa.
Näitä ymmärtäjiä riittää.
Luulevat olevansa Björn Nalle Wahlroosin tasoisia ymmärtäjiä, vaikka ovat oikeasti köyhiä.
Ihan saatanan paljon parempi näin työssä käyvälle ihmiselle, kun asioden hoito ei ole sidottu paikkaan ja virka-aikoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Aivan sama kun lainaa ei tarvitse ottaa ja talleturkorkokin oli silti ennen paljon parempi kuin nykyään."
Se talletuskorko seurailee toki inflaatiota. Ei sen koron reaalituotto ollut nykyistä parempi.
Itse olen tehnyt niin, että siirrän kaikki vähänkin ylimääräiset rahat palvelumaksuja nyhtävästä pankista muualle. Pakko käyttää tuota tiliä palkan saamiseen ja laskujen maksamiseen mutta yhtään varallisuutta en sinne kasaa.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Vielä ysärin alussa pikkukylilläkin oli palvelutaso ihan toista kuin nyt. Oli pankit, postit, ruokakaupat, rautakaupat, koulut,
Ja nyt lähes kaikki palvelut on saatavilla kämmenen kokoisella laitteella, eikä tarvitse kuunnella Hilman sairauskertomuksia, yms.
Vierailija kirjoitti:
Ihan saatanan paljon parempi näin työssä käyvälle ihmiselle, kun asioden hoito ei ole sidottu paikkaan ja virka-aikoihin.
Hyvä esimerkki ylpeästä itsekkyydestä. Siinä ei paljon mummojen ja pappojen pankkiasiat paina, eikä kenenkään muunkaan.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Vielä ysärin alussa pikkukylilläkin oli palvelutaso ihan toista kuin nyt. Oli pankit, postit, ruokakaupat, rautakaupat, koulut,
Silloin siellä oli niitä ihmisiäkin. Työssäkäyviä ja maksukykyisiä. Nyt in muutama mummo ja heidän peräkamarin pojat.
Samoin ihmiset kävivät niissä kyläkaupoissa. Nykyään ajetaan isompiin kauppoihin ja itketään, kun se ihana kyläkauppa, jossa ei käyty muuten kuin hakemassa parina hellepäivänä jäätelö tai krapula-aamuma tasoittava, lopetti.
Pankkien ei myöskään kannata pitää palveluja, jos asiakkaita on vähän tai palvelu harvinaista. Ennen oli käteistalous ja laskujakin maksettiin konttoreissa. Nyt on sähköist palvelut ja ihmiset kasvukeskuksissa. Ei sitä pankin kassaneiti kannata pitää tyhjän panttina siksi, että yksi mummo saa kerran kuussa nostettua eläkkeensä.
Lisäksi pankkien resursseista menee hirveä määrä nykyään pakollinen valvontaa ja vakavaraisuusvaatimukset rajoittavat toimintaa.
Ei ole varaa hyväntekeväisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Vielä ysärin alussa pikkukylilläkin oli palvelutaso ihan toista kuin nyt. Oli pankit, postit, ruokakaupat, rautakaupat, koulut,
Ihmiset käytti palveluita eikä tilanneet kaikkea netistä. Ei se kauppa kannata jos siellä kukaan ei käy
Pankit eivät myöskään pyöri ilman asiakkaiden rahoja. Muna vai kana siis?