Lue keskustelun säännöt.
Onko lapset kaikki kaikessa?
14.06.2026 |
Koko ajan saan kuulla vähättelyä ja mitätöintiä, kun en ole halunnut omia lapsia. Olen täysin turha ihminen. Kaikki mitä teen, niin ei ole mitään. Vain lasten kanssa olo ja ne, joilla on lapsia, niin ovat jotakin. Onko näin?
Kommentit (37)
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinähän et voi tietää miltä lapsellisista tuntuu.
Minä sain kaksi lasta. Toinen heistä teki itsemurhan, toinen on vela. Ja kyllä he olivat ja ovat minulle kaikki kaikessa. Ymmärrätkö?
Vierailija kirjoitti:
Kakarat on kamalia.
Sinäkin olet ollut kakara. Ja olet kamala edelleen.
Lasten hankkiminen on luonnollista ja hauskaa ja se kuuluu elämään. Elämään kuuluu hankaluudet ja ilot. Lasten hankkiminen on aina kuitenkin palkitsevaa ja suuri ilo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Sinä se jaksat jauhaa tätä samaa sukupuolittunutta paskaa. Et välitä niistät jotka eivät saa lapsia etkä ole huolissasi lapsettomista MIEHISTÄ etkä heidän yksinäisyydestään. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Sinähän et voi tietää miltä lapsellisista tuntuu.
Minä sain kaksi lasta. Toinen heistä teki itsemurhan, toinen on vela. Ja kyllä he olivat ja ovat minulle kaikki kaikessa. Ymmärrätkö?
Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta. Kukaan ei tiedä kuka olet. Lopeta itsestäsi puhuminen. Puhu asioista teoreetttisella tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monelta pahalta olen säästynyt, kun ei ei ole omia lapsia. Vuosi vuodelta olen kiitollisempi siitä, että minulla ei lapsia. Seuraan vierestä miten ystävillä, sukulaisilla ja työkavereilla on suuria huoli omien alaikäisten tai aikuisten lastensa kanssa ja tajuan olevani erittäin onnekas.
-Nainen, 54 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Lasten hankkiminen on luonnollista ja hauskaa ja se kuuluu elämään. Elämään kuuluu hankaluudet ja ilot. Lasten hankkiminen on aina kuitenkin palkitsevaa ja suuri ilo.
Kaikki eivät saa lapsia vaikka haluaisivatkin.
Ja sanoisin että lapsen menettäminen on enemmän kuin vain hankaluus, mutta sekin kuuluu elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Sinä se jaksat jauhaa tätä samaa sukupuolittunutta paskaa. Et välitä niistät jotka eivät saa lapsia etkä ole huolissasi lapsettomista MIEHISTÄ etkä heidän yksinäisyydestään. Miksi?
Miksi olet tyhmä.
Koska miehillä ei ole ongelmia saada lapsia 60 vuotiaana.
Tietysti jos lapsia on ja he ovat pieniä heidän kuuluisi olla sen hetkisessä elämässä pääosassa..
Mutta moni menee oma mukavuus edellä jo ihan vauvan hoidossa, ei haluta imettää kun työlästä. Halutaan laittaa pikkuvauvatkin hoitoon, koska tarvitaan omaa aikaa. Erotaan lasten ollessa pieniä ja halutaan pitää lasta vuoroviikoin, vaikka lapsi ei varmasti tästä asiasta hyödy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne ovat pieniä ihmisiä. Siksi niistä ei moni välitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän et voi tietää miltä lapsellisista tuntuu.
Minä sain kaksi lasta. Toinen heistä teki itsemurhan, toinen on vela. Ja kyllä he olivat ja ovat minulle kaikki kaikessa. Ymmärrätkö?
Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta. Kukaan ei tiedä kuka olet. Lopeta itsestäsi puhuminen. Puhu asioista teoreetttisella tasolla.
Haista paska. Tämä on keskustelupalsta. Kukaan ei pyytänyt sinulta kommenttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monelta pahalta olen säästynyt, kun ei ei ole omia lapsia. Vuosi vuodelta olen kiitollisempi siitä, että minulla ei lapsia. Seuraan vierestä miten ystävillä, sukulaisilla ja työkavereilla on suuria huoli omien alaikäisten tai aikuisten lastensa kanssa ja tajuan olevani erittäin onnekas.
-Nainen, 54 vuotta
Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta. Lopeta itsestäsi puhuminen.
Keltään muulta ei saa niin vilpitöntä rakkautta kun lapsilta. Eikä ketään pysty rakastamaan yhtäpaljon kun lapsiaan. Niin että kyllä nuo on mulle kaikki kaikessa.
Minulle lapseni ovat kaikkein tärkeimmät maailmassa. Olen halunnut heidät enemmän kuin mitään muuta. Ymmärrän kuitenkin etteivät kaikki lapsia halua.
Minulla on paljon lapsettomia ystäviä. Eivät ole halunneet lapsia eivätkä enää voi saada saadakaan, kun ikä on tullut vastaan. Todellisia veloja siis. Samoin veljeni ei ole halunnut lapsia ja tuottavissani on paljon vapaaehtoisesti lapsettomia.
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
"Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen." Joo, haluaa omistaa lapsen. Se on sitä itsekästä rakkautta.
Lapset ovat tärkeitä ja lahja. Kuitenkin elämä itsessään on lahja, josta saa ja voi nauttia siltä paikalta ja niissä olosuhteissa mitkä on. Omien lasten kera tai ilman.
Itse arvostan enemmän yliopistotutkintoani kuin lasten kanssa touhuamista. Paljon haastavampaa hommaa. Eikä minulla ole lapsia.
Ei vaan raha. Onko sulla rahaa?