Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (1263)
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla niinkin, että nykyvanhemmat eivät kaikki edes osaa olla lastensa kanssa. Siis vuosia lapset on ensin pitkät päivät päiväkodissa, kotona lapset lähinnä nukkuvat. Sitten koulussa ja sen kerhossa. Muuten kalenteri täytetään hirveällä määrällä lasten ja aikuisten harrastuksia, minkä jälkeen elämä on yhtä kuskausta ja kouhotusta. Loppuaika vielä pätemistä sosiaalisessa mediassa, eihän sitä omaa upeaa elämää voi salassa pitää. Koskaan ei ole aikaa oikeasti pysähtyä olemaan sen lapsen kanssa ja läsnä.
Hohhoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta näyttää etteivät vanhemmat nauti lastensa seurasta aidosti, ja lapset sen kyllä huomaa.
No, kyllähän sellainen alle kouluikäinen osaa olla rasittava. Siihen päälle vielä joku uhma. Ei ole mikään uusi juttu.
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla niinkin, että nykyvanhemmat eivät kaikki edes osaa olla lastensa kanssa. Siis vuosia lapset on ensin pitkät päivät päiväkodissa, kotona lapset lähinnä nukkuvat. Sitten koulussa ja sen kerhossa. Muuten kalenteri täytetään hirveällä määrällä lasten ja aikuisten harrastuksia, minkä jälkeen elämä on yhtä kuskausta ja kouhotusta. Loppuaika vielä pätemistä sosiaalisessa mediassa, eihän sitä omaa upeaa elämää voi salassa pitää. Koskaan ei ole aikaa oikeasti pysähtyä olemaan sen lapsen kanssa ja läsnä.
Tutkimusten mukaan ei näin ole vaan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan yksilö- ja tapauskohtaista käyttikö nykymamma vai aiempi enemmän vai vähemmän aikaa lastensa kanssa. Sama isoäitien kohdalla.
Kaikkina aikoina on ollut kaikenlaisia äitejä ja isoäitejä.
Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat ovat lastensa kanssa enemmän kuin aiemmat sukupolvet.
Isät ovat.
Tuo on totta, isät ovat lasten kanssa nyt enemmän, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, mutta vanhemmat yhteensä ovat vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Minulla olisi äityleille yksi neuvo. Sulkekaa sosiaalinen media, tietokeet ja kännykät. Elämä muuttuu paljon stressittömämmäksi.
Tekisi myös sulle hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla niinkin, että nykyvanhemmat eivät kaikki edes osaa olla lastensa kanssa. Siis vuosia lapset on ensin pitkät päivät päiväkodissa, kotona lapset lähinnä nukkuvat. Sitten koulussa ja sen kerhossa. Muuten kalenteri täytetään hirveällä määrällä lasten ja aikuisten harrastuksia, minkä jälkeen elämä on yhtä kuskausta ja kouhotusta. Loppuaika vielä pätemistä sosiaalisessa mediassa, eihän sitä omaa upeaa elämää voi salassa pitää. Koskaan ei ole aikaa oikeasti pysähtyä olemaan sen lapsen kanssa ja läsnä.
Hyvä että nostit tämän skenaarion esille. Ottaen huomioon että perheitä on kymmeniä tuhansia, varmasti näitäkin on siellä joukossa. Arki on pelkkää suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, olen sitten varmaan ollut ihan väärässä kun olen luullut, että nykylapset käyvät eskarissa. Eikö sen oikein lakikin nykyään määritä pakolliseksi, siis esiopetuksen.
Mitä sitten? Tiedän kyllä useita lapsia, jotka "ennen vanhaan" oppivat lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla vasta koulussa.
Yhdessä vaiheessa opettajat jopa ohjeistivat, että lapsia ei saisi opettaa lukemaan ennen koulua. Lapset oppivat lukemaan väärin, jos kansankynttilä ei saanut aloittaa aivan alusta. Ja täytyy myöntää, että koulussa oli todella tylsää, kun piti alkaa tavaamaan kirjain kirjaimelta vaikka luki jo sujuvasti. Samalla tavalla opetettiin niin lukutaitoiset kuin lukutaidottomatkin. Näin ajat muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla niinkin, että nykyvanhemmat eivät kaikki edes osaa olla lastensa kanssa. Siis vuosia lapset on ensin pitkät päivät päiväkodissa, kotona lapset lähinnä nukkuvat. Sitten koulussa ja sen kerhossa. Muuten kalenteri täytetään hirveällä määrällä lasten ja aikuisten harrastuksia, minkä jälkeen elämä on yhtä kuskausta ja kouhotusta. Loppuaika vielä pätemistä sosiaalisessa mediassa, eihän sitä omaa upeaa elämää voi salassa pitää. Koskaan ei ole aikaa oikeasti pysähtyä olemaan sen lapsen kanssa ja läsnä.
Tutkimusten mukaan ei näin ole vaan päinvastoin.
Tutkimusten mukaan: "Vanhemmat viettävät lastensa kanssa entistä vähemmän aikaa"
https://stat.fi/til/akay/2009/06/akay_2009_06_2014-02-06_kat_004_fi.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla niinkin, että nykyvanhemmat eivät kaikki edes osaa olla lastensa kanssa. Siis vuosia lapset on ensin pitkät päivät päiväkodissa, kotona lapset lähinnä nukkuvat. Sitten koulussa ja sen kerhossa. Muuten kalenteri täytetään hirveällä määrällä lasten ja aikuisten harrastuksia, minkä jälkeen elämä on yhtä kuskausta ja kouhotusta. Loppuaika vielä pätemistä sosiaalisessa mediassa, eihän sitä omaa upeaa elämää voi salassa pitää. Koskaan ei ole aikaa oikeasti pysähtyä olemaan sen lapsen kanssa ja läsnä.
Tutkimusten mukaan ei näin ole vaan päinvastoin.
Tutkimusten mukaan: "Vanhemmat viettävät lastensa kanssa entistä vähemmän aikaa"
https://stat.fi/til/akay/2009/06/akay_2009_06_2014-02-06_kat_004_fi.html
Vuonna 2009.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisenä tulee mieleen lehtijuttu jostakin lääkäriperheestä, en muista paikkakuntaa, mutta lapsia oli useita ja jokaisella lapsella oli useita isoja harrastuksia. Ohjattua urheilua kaikilla liki päivittäin ja siihen muut harrastukset päälle. Perheen koko viikko oli viikonloppua myöten kellotettu minuuttiaikataululla. Molemmat vanhemmat siis paahtoivat kuskaten niitä lapsia lähes koko ajan joka päivä. Ruuat oli lähinnä mikroaterioita tai eväitä harrastusten välissä. Vanhemmat tuntuivat olevan tosi onnellisia, mutta jäin kyllä miettimään, ettei siitä hyvä heilu kenellekään.
Muistaako joku muu tämän jutun? Näitä pidettiin siinä jutussa oikein esimerkkivanhempina, itse olin toista mieltä.
Vuosi oli 2014, tuskin tilasto on paljonkaan muuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuosi oli 2014, tuskin tilasto on paljonkaan muuttunut.
2009-2010 tehty tutkimus.
Ja kyllä tuo on vanhentunutta tietoa, kun ketju käsittelee PIENTEN lasten perheitä NYT.
Nuo lapsethan on jo aikuisia.
Minunkin lapseni oli 2009 pieni lapsi, nelivuotias. Nyt hän on jo 21...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei millään pahalla, mutta tuota ajan kasvua on vaikea uskoa. Ihan siis miettien miten vähän nykyään lapset ovat kotona. Ensinnäkin lapset viedään päiväkotiin yhä nuorempina. Esikoulu on pakollinen. Kotihoidontuella on yhä vähemmän vanhempia. Päiväkotien käyttöaste on jopa noussut vaikka lapsia syntyy vähemmän. Alakoulalaisille on omat kerhot. Lasten harrastusmäärät tuskin ovat romahtaneet, vaikka lapsiperheet ovatkin köyhtyneet.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä tulee mieleen lehtijuttu jostakin lääkäriperheestä, en muista paikkakuntaa, mutta lapsia oli useita ja jokaisella lapsella oli useita isoja harrastuksia. Ohjattua urheilua kaikilla liki päivittäin ja siihen muut harrastukset päälle. Perheen koko viikko oli viikonloppua myöten kellotettu minuuttiaikataululla. Molemmat vanhemmat siis paahtoivat kuskaten niitä lapsia lähes koko ajan joka päivä. Ruuat oli lähinnä mikroaterioita tai eväitä harrastusten välissä. Vanhemmat tuntuivat olevan tosi onnellisia, mutta jäin kyllä miettimään, ettei siitä hyvä heilu kenellekään.
Muistaako joku muu tämän jutun? Näitä pidettiin siinä jutussa oikein esimerkkivanhempina, itse olin toista mieltä.
Löysinkin jutun Yleltä https://yle.fi/a/3-10460948
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä tulee mieleen lehtijuttu jostakin lääkäriperheestä, en muista paikkakuntaa, mutta lapsia oli useita ja jokaisella lapsella oli useita isoja harrastuksia. Ohjattua urheilua kaikilla liki päivittäin ja siihen muut harrastukset päälle. Perheen koko viikko oli viikonloppua myöten kellotettu minuuttiaikataululla. Molemmat vanhemmat siis paahtoivat kuskaten niitä lapsia lähes koko ajan joka päivä. Ruuat oli lähinnä mikroaterioita tai eväitä harrastusten välissä. Vanhemmat tuntuivat olevan tosi onnellisia, mutta jäin kyllä miettimään, ettei siitä hyvä heilu kenellekään.
Muistaako joku muu tämän jutun? Näitä pidettiin siinä jutussa oikein esimerkkivanhempina, itse olin toista mieltä.
Löysinkin jutun Yleltä https://yle.fi/a/3-10460948
8 vuotta vanha juttu ohi ketjun aiheen... Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Minusta näyttää etteivät vanhemmat nauti lastensa seurasta aidosti, ja lapset sen kyllä huomaa.
No milloin muka vanhemmat ovat nauttineet lastensa seurasta? Lapset ovat pääasiassa joutunee olla poissa jaloista. Nykyään ei enää saa häätää lapsia pois jaloista.
Ei millään pahalla, mutta tuota ajan kasvua on vaikea uskoa. Ihan siis miettien miten vähän nykyään lapset ovat kotona. Ensinnäkin lapset viedään päiväkotiin yhä nuorempina. Esikoulu on pakollinen. Kotihoidontuella on yhä vähemmän vanhempia. Päiväkotien käyttöaste on jopa noussut vaikka lapsia syntyy vähemmän. Alakoulalaisille on omat kerhot. Lasten harrastusmäärät tuskin ovat romahtaneet, vaikka lapsiperheet ovatkin köyhtyneet.
- Yhdessä voi olla muuallakin kuin kotona
- Lasten päiväkotiin vieminen ei kerro sitä, miten pitkä päivä ja onko edes kokopäivähoito
- Eskari on neljä tuntia päivässä 8 kuukautta vuodessa
- Alakoululaisilla on kerhoja joo, mihin liittyy?
- Harrastusmäärät eivät edes liity koko asiaan ja se sinne meno ja se harrastuskin voi olla ihan yhtä hyvin yhteistä aikaa kuin se että äiti kokkaa kotona ja lapsi tuijottaa Pikkukakkosta olkkarissa
Minunkin äitini oli kotirouva. Aina kotona. Ei hän silti ikinä meille lapsille ollut läsnä. Eli se että lapsi ja vanhempi on samassa kiinteistössä ei kerro yhtään mitään.
Miksi? Esimerkkinä siitä kiireestä minkä moni perhe tekee ihan itse. On turha itkeä stressiä jos aikatauluttaa elämänsä tuohon tapaan.
Onko mielestäsi lasten harrastustoiminta jotenkin muuttunut seitsemässä vuodessa? Tai no, maksut on varmaan nousseet ja siitä tulee vielä lisää stressiä. Ei seitsemän vuotta vanha juttu ole mikään vanha.
Saattaa olla niinkin, että nykyvanhemmat eivät kaikki edes osaa olla lastensa kanssa. Siis vuosia lapset on ensin pitkät päivät päiväkodissa, kotona lapset lähinnä nukkuvat. Sitten koulussa ja sen kerhossa. Muuten kalenteri täytetään hirveällä määrällä lasten ja aikuisten harrastuksia, minkä jälkeen elämä on yhtä kuskausta ja kouhotusta. Loppuaika vielä pätemistä sosiaalisessa mediassa, eihän sitä omaa upeaa elämää voi salassa pitää. Koskaan ei ole aikaa oikeasti pysähtyä olemaan sen lapsen kanssa ja läsnä.