Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (1263)
Niin, minun nuorimmaiseni oli sitten jo siellä eskarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut että mun pitäis ostaa jotain hoitokotikäyntejä lapsilta hoitamalla heidän lapsensa.
Emme käy kauppaa.
Niin siis se on vastavuoroisuutta mutta eihän ottajaottaja tunne koko termiä.
Hänhän on jo hoitanut tuon lapsen, oman lapsensa, eikö se riitä hoitokotivierailuun? Kuinka monta lapsenlasta pitää sen päälle vielä hoitaa että on ansainnut vanhainkotikäynnin?
Kuule hän on ollut sen lapsen huoltaja.. laki velvoittaa hänet hoitamaan lapsen. Ja hönhän sen lapsen on päättänyt tehdäkin, ei lapsi ole saanut mitään päättää. Ei edes vaihtaa parempaan kotiin.
Eli sen lisäksi että vanhempasi ovat hoitaneet sinut heidän täytyy vielä hoitaa tietty määrä lapsenlapsiasi jotta ovat korvanneet sinulle jotain. Mitä? Syntymäsi? Lastesi syntymän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista valtakamppailua kun vanhemmat yrittävät päästä vanhempiensa niskan päälle. Jos mummo syöttää niin paljon karkkia että lapsen terveys vaarantuu niin lapset ovat liikaa mummolassa. Jos karkin antaminen on kynnyskysymys ettei isovanhemmat saa lapsia nähdä niin selitä sitten lapsillesi tuo kun aikuisena ovat vieraantuneet isovamhemmistaan kun sinä heidät vieraannutit. Mummo antoi karkkia joten kielsin häneltä teihin tutustumisen.
Taistelunsa kannattaa valita.
Mummohan siinä itsensä vieraannutti käytöksellään. Vanhempi suojeli lastaan kuten hänen kuuluukin.
Kuten sanoin, selitä aikuisille lapsillesi tuo että et antanut heidän tutustua omaan isovanhempaan sen takia että isovanhempi olisi antanut teille karkkia, Ja karkilta suojeleminen oli tärkeämpää kuin isovanhempiin tutustuminen.Katso sitten miten käy.
Mummohan tilanteen aiheutti. Jos hän olisi käyttäytynyt asiallisesti alun perin, mitään rajaamista ei olisi ollut tarpeen tehdä. Jos haluaa olla isovanhempi, pitää olla aikuinen. Tässä se ei sitten onnistunut.
Meitä oli viisi sisarusta ja syntyneet kymmenen vuoden sisällä. Ei ollut yhtään isovanhempaa auttamassa. Kolme oli kuollut ennen syntymääni ja elossa oleva asui kaukana. Eivät vanhempani ole koskaan valittaneet, etteivät saaneet apua isovanhemmilta. Eivät ytävättärienikään perheet yhtä lukuunottamatta saaneet apua muualta. Hyvin olemme kaikki pärjänneet.
Vierailija kirjoitti:
Meitä oli viisi sisarusta ja syntyneet kymmenen vuoden sisällä. Ei ollut yhtään isovanhempaa auttamassa. Kolme oli kuollut ennen syntymääni ja elossa oleva asui kaukana. Eivät vanhempani ole koskaan valittaneet, etteivät saaneet apua isovanhemmilta. Eivät ytävättärienikään perheet yhtä lukuunottamatta saaneet apua muualta. Hyvin olemme kaikki pärjänneet.
Koska tämä oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on 90- ja 2000-luvulla syntyneillä mielenterveyden ongelmia ja traumataustaa lapsuudesta. Näillä on nyt omia pieniä lapsia ja nimenomaan traumoilla on paljon tekemistä sen kanssa miten jaksaa lapsiperhearkea...
Siksihän he just ei halua enää laittaa eteenpäin sitä oman lapsuutensa paskaa.
Niinpä. Ja sitten haukutaan huonoiksi vanhemmiksi. Ja vaikka kuinka ei haluaisi jotain jatkaa, niin moni asia vaan tulee sieltä jostain selkärangasta.
Esimerkiksi huutaminen... Jos sinulle on koko lapsuutesi huudettu, niin se saattaa puskea esiin kuormittuneena ja siitä seuraa ahdistuminen ja huono omatunto ja tunne epäonnistumisesta vanhempana. Nykyajan suositukset on oikeasti hyvin erilaisia mitä vaikka ysärillä ja nollarilla. Vanhemmilla on paljon opeteltavaa ja töitä tehtävänä, jotta voisivat irtautua siitä miten heidät on kasvatettu.
Luuletko, että kaikki tuo on vain tämän ajan ilmiö?
Kaikkina aikoina on yritetty irtautua siitä, miten edellinen sukupolvi on heitä kasvattanut. Aina on haluttu rikkoa vanhoja kaavoja ja se on ollut pakkokin, koska aina on myös eletty muuttuvissa olosuhteissa.
Mutta jotkut perusasiathan ei muutu. Aina on haluttu lapselle jotain parempaa kuin mitä.itse on saatu. Tai näin ainakin kuvitellaan. Onko se toteutunut, sitä ei aina tiedä.
Luuletko, että joskus jopa lähitulevaisuudessa on syntyvä sukupolvi, joka on täydellisen onnistunut jokaisen yksilön kohdalla, kun viimeinkin heidän vanhempansa on pystyneet karistamaan satojen epäonnistuneiden aiemmin eläneiden vanhempien vääristyneet opit ja kaavat harteiltansa ja saattaneet siis maailmaan täydellisyyden.
Ei ole vain tämän ajan ilmiö, mutta väitätkö, että nuo nykyajan suositukset ja kasvatusoppaat ovat helppoja sellaisille vanhemmille, joiden lapsuus on ollut ihan muuta kuin tunnekasvatusta ja muuta gentle parenting -meininkiä ja sattuu olemaan vielä temperamentiltaan vilkkaita lapsia? Mitään ei enää uskalla tehdä tai sanoa. Esimerkiksi "jäähypenkki" on suositusten vastainen ja se on kieltämättä varsin toimiva. Kaikki pitää kuitenkin vaan sanoittaa, ääntä ei saa korottaa, koska se tekee niin suurta vahinkoa, ei saa ottaa leluja pois syy-seuraussuhteen näyttämiseksi jne. Yritä siinä nyt sitten. Jopa vakassa ammattilaiset on pulassa!
Lelun pois ottaminen esimerkiksi sen takia että lapsi ei tee kuten vanhempi määrää ei ole syy-seuraussuhde. Syy-seuraussuhde on sellainen että tekee jotain mistä seuraa luonnollisesti jotain eli jos lyöt varpaasi kiveen niin siitä seuraus on kipu Varpaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on surullista, että ollaan siirrytty sellaisesta yhteisöllisestä koko kylä kasvattaa-kulttuurista niin yksilökeskeiseen kulttuuriin, että edes lähellä asuvat isovanhemmat eivät välttämättä halua auttaa lapsenlasten kanssa. Näin lapsikaan ei myöskään opi tuntemaan läheisesti sukulaisiaan ja voi jäädä yksinäisyyden ja juurettomuuden kokemus koko loppuelämäksi. Itsekin päätin jättää lapsihaaveet toteuttamatta, koska en halunnut lapselleni sellaista tulevaisuutta -pärjääminen olisi myös ollut vaikeaa ilman tukiverkkoja.
On hyvin itsekästä vaatia, että muiden ihmisten pitäisi pysäyttää oma elämänsä ja alkaa larppaamaan ilmaista kotiapulaista vain siksi, että joku on lisääntynyt.
Jos haluaa kotiapulaisia, niille on maksettava palkkaa. Nykyaikana kun työttömyys on korkeaa niin moni ottaisi ilolla lisätunteja esim lastenhoidon ja kodinhoidon parissa. Näinhän se menee amerikassakin.
Mutta kun ongelma on siinä, ettei haluttaisi maksaa oikeaa palkkaa oikeasta työstä. Se on se juurisyy.
Niin, ilmaista apuahan täällä ruinataan. Pitäisi olla reservi naisia jotka tulee ilmaiseksi kun äiti-ihmistä väsyttää.
Mll maksu ei ollut mitään nimellistä mun mielestä ainakaan vaikka sitäkin yritin kysyä, tosin saamatta kun ei ollut sille päivälle tekijää.
Kylmää kyytiä. Tälläkin hetkellä on useita nuoria naisia yksin kotona vauvan kanssa, ja osan kohdalla tarina päättyy tavalla tai toisella surullisesti. On hurjaa, että elämme nykyään näin. Joku apulainenko larppaamaan… kyllä, joku voisi tulla larppaamaan hetkeksi tuntevaa ihmistä jolla on sielu ja tarjota hetkeksi auttavan käden. Oikeasti niin on ollut kymmeniä tuhansia vuosia, kunnes nyt äskettäin alettiin elää näin.
Nuori nainen voi ehkä pidättäytyä tilapäisistä suhteista niin lapsilla olisi isätkin.
Biologiaa enemmän peruskouluun.
Voi kuule kesän lapsi, et ole tai nut huomata että isät usein lähtevät kun lapsi syntyy tai viimiestään taaperovuosina. Pikkulapsiperheissä avioerojen viikate käy. Kyllä ne miehet kaikkea ensin haaveilee mutta kun arki iskee kasvoille onkin se niin rankkaa ja muu olisi kivempaa. Kuuluisat sanat: ehkä sitten kun lapsen kanssa voi jo mennä pelaamaan jalkapalloa. Pikkulapset on niin raskaita.
Olet väärässä. Isät eivät lähde vaan äidit haluavat itse erota. Näin sanoo tilastot ja tämä asia on fakta. Naiset hakevat eroa paljon useammin kuin miehet.
Suurin syy on aina se, että mies on vapaamatkustaja siellä kotona.
Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut että mun pitäis ostaa jotain hoitokotikäyntejä lapsilta hoitamalla heidän lapsensa.
Emme käy kauppaa.
Niin siis se on vastavuoroisuutta mutta eihän ottajaottaja tunne koko termiä.
Hänhän on jo hoitanut tuon lapsen, oman lapsensa, eikö se riitä hoitokotivierailuun? Kuinka monta lapsenlasta pitää sen päälle vielä hoitaa että on ansainnut vanhainkotikäynnin?
Lapsettomien ei ainakaan tarvitse käydä vanhainkodissa kun eivät ole mitään hyötyneet äidistään tai anopistaan.
Oksennus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on 90- ja 2000-luvulla syntyneillä mielenterveyden ongelmia ja traumataustaa lapsuudesta. Näillä on nyt omia pieniä lapsia ja nimenomaan traumoilla on paljon tekemistä sen kanssa miten jaksaa lapsiperhearkea...
Siksihän he just ei halua enää laittaa eteenpäin sitä oman lapsuutensa paskaa.
Niinpä. Ja sitten haukutaan huonoiksi vanhemmiksi. Ja vaikka kuinka ei haluaisi jotain jatkaa, niin moni asia vaan tulee sieltä jostain selkärangasta.
Esimerkiksi huutaminen... Jos sinulle on koko lapsuutesi huudettu, niin se saattaa puskea esiin kuormittuneena ja siitä seuraa ahdistuminen ja huono omatunto ja tunne epäonnistumisesta vanhempana. Nykyajan suositukset on oikeasti hyvin erilaisia mitä vaikka ysärillä ja nollarilla. Vanhemmilla on paljon opeteltavaa ja töitä tehtävänä, jotta voisivat irtautua siitä miten heidät on kasvatettu.
Luuletko, että kaikki tuo on vain tämän ajan ilmiö?
Kaikkina aikoina on yritetty irtautua siitä, miten edellinen sukupolvi on heitä kasvattanut. Aina on haluttu rikkoa vanhoja kaavoja ja se on ollut pakkokin, koska aina on myös eletty muuttuvissa olosuhteissa.
Mutta jotkut perusasiathan ei muutu. Aina on haluttu lapselle jotain parempaa kuin mitä.itse on saatu. Tai näin ainakin kuvitellaan. Onko se toteutunut, sitä ei aina tiedä.
Luuletko, että joskus jopa lähitulevaisuudessa on syntyvä sukupolvi, joka on täydellisen onnistunut jokaisen yksilön kohdalla, kun viimeinkin heidän vanhempansa on pystyneet karistamaan satojen epäonnistuneiden aiemmin eläneiden vanhempien vääristyneet opit ja kaavat harteiltansa ja saattaneet siis maailmaan täydellisyyden.
Ei ole vain tämän ajan ilmiö, mutta väitätkö, että nuo nykyajan suositukset ja kasvatusoppaat ovat helppoja sellaisille vanhemmille, joiden lapsuus on ollut ihan muuta kuin tunnekasvatusta ja muuta gentle parenting -meininkiä ja sattuu olemaan vielä temperamentiltaan vilkkaita lapsia? Mitään ei enää uskalla tehdä tai sanoa. Esimerkiksi "jäähypenkki" on suositusten vastainen ja se on kieltämättä varsin toimiva. Kaikki pitää kuitenkin vaan sanoittaa, ääntä ei saa korottaa, koska se tekee niin suurta vahinkoa, ei saa ottaa leluja pois syy-seuraussuhteen näyttämiseksi jne. Yritä siinä nyt sitten. Jopa vakassa ammattilaiset on pulassa!
Lelun pois ottaminen esimerkiksi sen takia että lapsi ei tee kuten vanhempi määrää ei ole syy-seuraussuhde. Syy-seuraussuhde on sellainen että tekee jotain mistä seuraa luonnollisesti jotain eli jos lyöt varpaasi kiveen niin siitä seuraus on kipu Varpaassa.
Jos lapsi ei suostu laittamaan lapasia ja ulkona käsiä alkaa palella, se on syy ja seuraus. Jos taas siitä pukemiskiukuttelusta joutuu jäähylle, se ei ole. Kannattaa,antaa sen lapsen mennä ilman lapasia ja sitten vaan oukea siellä ulkona kun on mennyt jakeluun miksi,ne lapaset tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on 90- ja 2000-luvulla syntyneillä mielenterveyden ongelmia ja traumataustaa lapsuudesta. Näillä on nyt omia pieniä lapsia ja nimenomaan traumoilla on paljon tekemistä sen kanssa miten jaksaa lapsiperhearkea...
Siksihän he just ei halua enää laittaa eteenpäin sitä oman lapsuutensa paskaa.
Niinpä. Ja sitten haukutaan huonoiksi vanhemmiksi. Ja vaikka kuinka ei haluaisi jotain jatkaa, niin moni asia vaan tulee sieltä jostain selkärangasta.
Esimerkiksi huutaminen... Jos sinulle on koko lapsuutesi huudettu, niin se saattaa puskea esiin kuormittuneena ja siitä seuraa ahdistuminen ja huono omatunto ja tunne epäonnistumisesta vanhempana. Nykyajan suositukset on oikeasti hyvin erilaisia mitä vaikka ysärillä ja nollarilla. Vanhemmilla on paljon opeteltavaa ja töitä tehtävänä, jotta voisivat irtautua siitä miten heidät on kasvatettu.
Luuletko, että kaikki tuo on vain tämän ajan ilmiö?
Kaikkina aikoina on yritetty irtautua siitä, miten edellinen sukupolvi on heitä kasvattanut. Aina on haluttu rikkoa vanhoja kaavoja ja se on ollut pakkokin, koska aina on myös eletty muuttuvissa olosuhteissa.
Mutta jotkut perusasiathan ei muutu. Aina on haluttu lapselle jotain parempaa kuin mitä.itse on saatu. Tai näin ainakin kuvitellaan. Onko se toteutunut, sitä ei aina tiedä.
Luuletko, että joskus jopa lähitulevaisuudessa on syntyvä sukupolvi, joka on täydellisen onnistunut jokaisen yksilön kohdalla, kun viimeinkin heidän vanhempansa on pystyneet karistamaan satojen epäonnistuneiden aiemmin eläneiden vanhempien vääristyneet opit ja kaavat harteiltansa ja saattaneet siis maailmaan täydellisyyden.
Ei ole vain tämän ajan ilmiö, mutta väitätkö, että nuo nykyajan suositukset ja kasvatusoppaat ovat helppoja sellaisille vanhemmille, joiden lapsuus on ollut ihan muuta kuin tunnekasvatusta ja muuta gentle parenting -meininkiä ja sattuu olemaan vielä temperamentiltaan vilkkaita lapsia? Mitään ei enää uskalla tehdä tai sanoa. Esimerkiksi "jäähypenkki" on suositusten vastainen ja se on kieltämättä varsin toimiva. Kaikki pitää kuitenkin vaan sanoittaa, ääntä ei saa korottaa, koska se tekee niin suurta vahinkoa, ei saa ottaa leluja pois syy-seuraussuhteen näyttämiseksi jne. Yritä siinä nyt sitten. Jopa vakassa ammattilaiset on pulassa!
Lelun pois ottaminen esimerkiksi sen takia että lapsi ei tee kuten vanhempi määrää ei ole syy-seuraussuhde. Syy-seuraussuhde on sellainen että tekee jotain mistä seuraa luonnollisesti jotain eli jos lyöt varpaasi kiveen niin siitä seuraus on kipu Varpaassa.
Eikö? Jos et lopeta lelun heittelyä, niin otan sen pois. Heittely jatkuu ja lelu otetaan pois. Seuraus huonosta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista valtakamppailua kun vanhemmat yrittävät päästä vanhempiensa niskan päälle. Jos mummo syöttää niin paljon karkkia että lapsen terveys vaarantuu niin lapset ovat liikaa mummolassa. Jos karkin antaminen on kynnyskysymys ettei isovanhemmat saa lapsia nähdä niin selitä sitten lapsillesi tuo kun aikuisena ovat vieraantuneet isovamhemmistaan kun sinä heidät vieraannutit. Mummo antoi karkkia joten kielsin häneltä teihin tutustumisen.
Taistelunsa kannattaa valita.
Ei ole mitään valtataistelua vaan mummo joka ei ymmärrä asemaansa. Valta on vanhemmilla eikä se kiukuttelemalla miksikään muutu.
Et sitten vissiin ymmärrä valtataistelun käsitettä?
Kyllä minä sen ymmärrän. Se vaan ei liity asiaan mitenkään.
Eli Et ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista valtakamppailua kun vanhemmat yrittävät päästä vanhempiensa niskan päälle. Jos mummo syöttää niin paljon karkkia että lapsen terveys vaarantuu niin lapset ovat liikaa mummolassa. Jos karkin antaminen on kynnyskysymys ettei isovanhemmat saa lapsia nähdä niin selitä sitten lapsillesi tuo kun aikuisena ovat vieraantuneet isovamhemmistaan kun sinä heidät vieraannutit. Mummo antoi karkkia joten kielsin häneltä teihin tutustumisen.
Taistelunsa kannattaa valita.
Mummohan siinä itsensä vieraannutti käytöksellään. Vanhempi suojeli lastaan kuten hänen kuuluukin.
Kuten sanoin, selitä aikuisille lapsillesi tuo että et antanut heidän tutustua omaan isovanhempaan sen takia että isovanhempi olisi antanut teille karkkia, Ja karkilta suojeleminen oli tärkeämpää kuin isovanhempiin tutustuminen.Katso sitten miten käy.
Mummohan tilanteen aiheutti. Jos hän olisi käyttäytynyt asiallisesti alun perin, mitään rajaamista ei olisi ollut tarpeen tehdä. Jos haluaa olla isovanhempi, pitää olla aikuinen. Tässä se ei sitten onnistunut.
Kukin tyylillään. Varmasti lapsesi ovat aikuisena tyytyväisiä että tuosta syystä he eivät saaneet tutustua tärkeisiin sukulaisiinsa. Karkki oli se syy miksi mummoa ei aikuisena nyt tunneta lainkaan. Tule sitten kertomaan miten meni.
Mitä te nykymammat haluatte? Palauttaa ajan jolloin asuttiin maalla samassa pihapiirissä ja jolloin sielläkään lasten perään ei katsonut oikein kukaan? Tämä oli sota-aikaan tai ennen. Lapsikuolleisuus oli niin hirveä, ettei alle kaksivuotisten kuolemia edes tilastoitu. Kuusikymmenluvulla naiset meni töihin, isoäidit saattoivat vielä olla kotiäitejä. Seitkytluvulla tuli suuri maaltamuutoaalto, välimatkat isovanhempiin kasvoivat usein todella isoiksi. Sekä isoäidit että lapset alkoivat olla kummatkin naiset sekä miehet palkkatöissä, lastenlapsille avautui päiväkodit. Sen jälkeen ei ole ollut enää edes helposti mahdollista isoäitien hoitaa lastenlapsia. Hyvä saa olla kunto jos tuossa vaiheessa työuran lisäksi jaksaa hoitaa vielä lapsenlapset. Jos lapset tehdään suunnilleen 30 - 35-v. isovanhemmilla on työuria jäljellä vielä kymmenkunta vuotta. Nykyään isovanhemmat tekevät töitä vähintään 65-vuotiaiksi. Usein sillä kuuttakymppiä lähestyvällä isovanheemmalla on lisäksi hoidettavana vielä iäkkäät vanhemmatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä te nykymammat haluatte? Palauttaa ajan jolloin asuttiin maalla samassa pihapiirissä ja jolloin sielläkään lasten perään ei katsonut oikein kukaan? Tämä oli sota-aikaan tai ennen. Lapsikuolleisuus oli niin hirveä, ettei alle kaksivuotisten kuolemia edes tilastoitu. Kuusikymmenluvulla naiset meni töihin, isoäidit saattoivat vielä olla kotiäitejä. Seitkytluvulla tuli suuri maaltamuutoaalto, välimatkat isovanhempiin kasvoivat usein todella isoiksi. Sekä isoäidit että lapset alkoivat olla kummatkin naiset sekä miehet palkkatöissä, lastenlapsille avautui päiväkodit. Sen jälkeen ei ole ollut enää edes helposti mahdollista isoäitien hoitaa lastenlapsia. Hyvä saa olla kunto jos tuossa vaiheessa työuran lisäksi jaksaa hoitaa vielä lapsenlapset. Jos lapset tehdään suunnilleen 30 - 35-v. isovanhemmilla on työuria jäljellä vielä kymmenkunta vuotta. Nykyään isovanhemmat tekevät töitä vähintään 65-vuotiaiksi. Usein sillä kuuttakymppiä lähestyvällä isovanheemmalla on lisäksi hoidettavana vielä iäkkäät vanhemmatkin.
Lue ketju. Selitetty sel-ko-kie-lel-lä moneen kertaan.
Minulla olisi äityleille yksi neuvo. Sulkekaa sosiaalinen media, tietokeet ja kännykät. Elämä muuttuu paljon stressittömämmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista valtakamppailua kun vanhemmat yrittävät päästä vanhempiensa niskan päälle. Jos mummo syöttää niin paljon karkkia että lapsen terveys vaarantuu niin lapset ovat liikaa mummolassa. Jos karkin antaminen on kynnyskysymys ettei isovanhemmat saa lapsia nähdä niin selitä sitten lapsillesi tuo kun aikuisena ovat vieraantuneet isovamhemmistaan kun sinä heidät vieraannutit. Mummo antoi karkkia joten kielsin häneltä teihin tutustumisen.
Taistelunsa kannattaa valita.
Mummohan siinä itsensä vieraannutti käytöksellään. Vanhempi suojeli lastaan kuten hänen kuuluukin.
Kuten sanoin, selitä aikuisille lapsillesi tuo että et antanut heidän tutustua omaan isovanhempaan sen takia että isovanhempi olisi antanut teille karkkia, Ja karkilta suojeleminen oli tärkeämpää kuin isovanhempiin tutustuminen.Katso sitten miten käy.
Mummohan tilanteen aiheutti. Jos hän olisi käyttäytynyt asiallisesti alun perin, mitään rajaamista ei olisi ollut tarpeen tehdä. Jos haluaa olla isovanhempi, pitää olla aikuinen. Tässä se ei sitten onnistunut.
Kukin tyylillään. Varmasti lapsesi ovat aikuisena tyytyväisiä että tuosta syystä he eivät saaneet tutustua tärkeisiin sukulaisiinsa. Karkki oli se syy miksi mummoa ei aikuisena nyt tunneta lainkaan. Tule sitten kertomaan miten meni.
Varmasti. Tuollaiset aikuislapset ovat taakaksi kaikille.
Heitä sitten selitys vielä kerran, sillä ensimmäisellä kymmenellä tai kuudella viimeisellä sivulla sitä ei ole selitetty. Enempää en jaksa tätä ketjua käydä läpi.
Minusta näyttää etteivät vanhemmat nauti lastensa seurasta aidosti, ja lapset sen kyllä huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan yksilö- ja tapauskohtaista käyttikö nykymamma vai aiempi enemmän vai vähemmän aikaa lastensa kanssa. Sama isoäitien kohdalla.
Kaikkina aikoina on ollut kaikenlaisia äitejä ja isoäitejä.
Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat ovat lastensa kanssa enemmän kuin aiemmat sukupolvet.
Isät ovat.
Kuten sanoin, selitä aikuisille lapsillesi tuo että et antanut heidän tutustua omaan isovanhempaan sen takia että isovanhempi olisi antanut teille karkkia, Ja karkilta suojeleminen oli tärkeämpää kuin isovanhempiin tutustuminen.Katso sitten miten käy.