Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.

Ei sitä kukaan määrää miten pitäisi elämänsä elää, mutta kertoo itselleni aivan riittävästi ihmisen elämänarvoista jos suhtautuu lastensa auttamiseen nuivasti. Ekstrayök jos esimerkiksi alkoholin juomiseen löytyy aikaa viikoittain muttei lastenlasten kanssa olemiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Lähtökohtaisesti on olettamus siitä että aikuiset ihmiset pärjäävät yksin elämässään. Tämä on täysin hyväksyttävä periaate.

Tuolla olettamuksella ihmiskunta olisi kuollut jo tuhansia vuosia sitten.

Minäkin olen hengissä vaikka olen joutunut aina pärjäämään yksin ja lisäksi olen joutunut auttamaan muita hyvin paljon koska kukaan ei tunnu pärjäävän, ei edes vaikka ei olisi lapsia. 

Ongelma eivät ole lapset tai isovanhempien avun puute vaan itsekkyys ja laiskuus.

Lopettakaa uhriutuminen ja kasvakaa aikuisiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ongelma eivät ole lapset tai isovanhempien avun puute vaan itsekkyys ja laiskuus.

 

Lopettakaa uhriutuminen ja kasvakaa aikuisiksi. 

Miksi sinä räyhäät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Lähtökohtaisesti on olettamus siitä että aikuiset ihmiset pärjäävät yksin elämässään. Tämä on täysin hyväksyttävä periaate.

Tuolla olettamuksella ihmiskunta olisi kuollut jo tuhansia vuosia sitten.

Minäkin olen hengissä vaikka olen joutunut aina pärjäämään yksin ja lisäksi olen joutunut auttamaan muita hyvin paljon koska kukaan ei tunnu pärjäävän, ei edes vaikka ei olisi lapsia. 

Aika erikoista, että joku nykypäivän Suomessa on pärjännyt aina aivan yksin. Internet sinulla kuitenkin on. Itsekö vedit kaapelin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Olen 70-luvulla syntynyt ja isovanhempani eivät olleet millään tavalla läsnä. Mutta ei myöskään vanhemmuus ollut samanlaista turbosuorittamista.#vapaakasvatus

70-luvulla monella perheellä oli molemmat mummot joko kotirouvia tai eläkeläisiä. Oli myös ihan tavallista lähettää lapset jopa koko kesäksi mummolaan.

 

Äitiydeksi riitti se, että suunnilleen kerran päivässä ruokki, kerran viikossa pesi vaatteet ja suunnilleen piti hengissä. Sillä tyylillä nykypäivänä lapsi on huostassa heti.

Olen syntynyt 1973 ja näin mummoani aina kerran kesässä kun käytiin kyläilemässä. Siinä se. Parhailla kavereilla oli sama juttu. Vanhemmat oli muuttaneet etelään työn perässä. Ei ne isovanhemmat mitenkään osallistuneet. 

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä kukaan määrää miten pitäisi elämänsä elää, mutta kertoo itselleni aivan riittävästi ihmisen elämänarvoista jos suhtautuu lastensa auttamiseen nuivasti. Ekstrayök jos esimerkiksi alkoholin juomiseen löytyy aikaa viikoittain muttei lastenlasten kanssa olemiseen

Suosittelen hyväksymään jokaisen valinnat elää elämäänsä. 

Ainakaan ei ole suositeltavaa pakottaa ketään hoitamaan omia lapsia, siinä saattaa lastenkin turvallisuus ja henki olla vaarassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Lähtökohtaisesti on olettamus siitä että aikuiset ihmiset pärjäävät yksin elämässään. Tämä on täysin hyväksyttävä periaate.

Tuolla olettamuksella ihmiskunta olisi kuollut jo tuhansia vuosia sitten.

Minäkin olen hengissä vaikka olen joutunut aina pärjäämään yksin ja lisäksi olen joutunut auttamaan muita hyvin paljon koska kukaan ei tunnu pärjäävän, ei edes vaikka ei olisi lapsia. 

Aika erikoista, että joku nykypäivän Suomessa on pärjännyt aina aivan yksin. Internet sinulla kuitenkin on. Itsekö vedit kaapelin?

Ei liity aiheeseen. Pohdi miksi triggeröidyit ja halusit käydä kimppuuni. Ongelma on sinulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma eivät ole lapset tai isovanhempien avun puute vaan itsekkyys ja laiskuus.

 

Lopettakaa uhriutuminen ja kasvakaa aikuisiksi. 

Miksi sinä räyhäät?

Faktojen luetteleminen ei ole räyhäämistä. Keskity asiaan.

Mä satuin sellaiseen väliin missä piti hoitaa (fyysinen, vuoro)kokopäivätyö, koti ja lapsi. Oli ihan uskomattoman rankkaa, mutten siitä syytä isovanhempia vaan perinteisen huonosti osallistunutta puolisoa ja omaa vaatimattomuutta. Kyllä minä pärjään! No, lapsiluvun älysin sentään jättää yhteen, ja nyt, kun hän on lapsentekoiässä, enpä tiedä kuinka ehtisin ja jaksaisin isoäiteilemään sen saman työn, omien sairauksien ja syöksykierteellä vanhenevien vanhempien kanssa. Toivottavasti ei tarvitse heti revetä vielä siihenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä kukaan määrää miten pitäisi elämänsä elää, mutta kertoo itselleni aivan riittävästi ihmisen elämänarvoista jos suhtautuu lastensa auttamiseen nuivasti. Ekstrayök jos esimerkiksi alkoholin juomiseen löytyy aikaa viikoittain muttei lastenlasten kanssa olemiseen

Suosittelen hyväksymään jokaisen valinnat elää elämäänsä. 

Ainakaan ei ole suositeltavaa pakottaa ketään hoitamaan omia lapsia, siinä saattaa lastenkin turvallisuus ja henki olla vaarassa.

Olen eri, mutta minun mielestäni ihmisen, joka ei pidä lapsista lainkaan, ei pitäisi tehdä lapsia. Muuten syntyy vain sellaista ylisukupolvista vihanpitoa, mitä tämäkin keskustelu osoittaa.

Terve ihmisnisäkäs rakastaa poikasia ja suojelee niitä. Niin yksinkertaista se on.

Ja sanon tämän ihmisenä, jonka äiti ja mummo eivät olleet tässä asiassa terveitä, ja joka on tehnyt paljon töitä päästäkseen asiassa eteenpäin.

Keskity asiaan -> hoida asioita. 

Ole tehokas ja tuottava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Koska tuo salaperäinen ennen on ollut?

Aikoinaan asuttiin samassa taloudessa monta sukupolvea siten, että vanhukset määräsivät, miten ollaan ja mihin rahat käytetään. Äidillä saattoi olla hoidettavana 3 lasta ja halvaantunut vanhus eikä aikaa miettiä, onko väsynyt vai ei.

Koska tuo salaperäinen asuttiin samassa taloudessa monta sukupolvea oli? Kaikki isovanhempani olivat sodat käyneet ja suvut oli kaukana ja se oma elinpiiri rakennettiin ihan omin käsin keskelle ei mitään. Näistä rutiköyhistä perheistä ”myytiin” rengeiksi ja piioiksi näille harvoille hyvä osaisille joilla oli ”kartanot” säästyneet sodilta. 

Olen eri, mutta omalla kohdallani se oli 60-70-luvulla. Asuimme yhteisessä talossa isovanhempieni kanssa. Mutta ei siellä mitenkään isovanhemmat määränneet meidän perheen rahankäytöstä. Outo ajatus.

Mummoni myös hoiti meidät lapset, kun äiti kävi töissä. Eipä siellä siihen aikaan mitään päivähoitopaikkoja olisi ollutkaan. Isovanhempani kuolivat 70-luvun loppupuolella ja itsekin muutin silloin pääkaupunkiseudulle opiskelemaan samaten kuin veljenikin. Joten meidän lapsia ei mummo ole voinut hoitaa kuin loma-aikoina. Onneksi nyt oma lapsenlapseni on lähempänä. 

Kautta aikojen on siis ollut yksilö kohtaisia eroja millainen se oman suvun historia on. Oma päihteiden sävyttämä sukutarina päättyy minuun. 

Vierailija kirjoitti:

Mä satuin sellaiseen väliin missä piti hoitaa (fyysinen, vuoro)kokopäivätyö, koti ja lapsi. Oli ihan uskomattoman rankkaa, mutten siitä syytä isovanhempia vaan perinteisen huonosti osallistunutta puolisoa ja omaa vaatimattomuutta. Kyllä minä pärjään! No, lapsiluvun älysin sentään jättää yhteen, ja nyt, kun hän on lapsentekoiässä, enpä tiedä kuinka ehtisin ja jaksaisin isoäiteilemään sen saman työn, omien sairauksien ja syöksykierteellä vanhenevien vanhempien kanssa. Toivottavasti ei tarvitse heti revetä vielä siihenkin.

Miksi hoitaisit vanhempiasi jos he kerran eivät auttaneet sinua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä satuin sellaiseen väliin missä piti hoitaa (fyysinen, vuoro)kokopäivätyö, koti ja lapsi. Oli ihan uskomattoman rankkaa, mutten siitä syytä isovanhempia vaan perinteisen huonosti osallistunutta puolisoa ja omaa vaatimattomuutta. Kyllä minä pärjään! No, lapsiluvun älysin sentään jättää yhteen, ja nyt, kun hän on lapsentekoiässä, enpä tiedä kuinka ehtisin ja jaksaisin isoäiteilemään sen saman työn, omien sairauksien ja syöksykierteellä vanhenevien vanhempien kanssa. Toivottavasti ei tarvitse heti revetä vielä siihenkin.

Miksi hoitaisit vanhempiasi jos he kerran eivät auttaneet sinua?

En hoida kuin edunvalvojana, omaishoitajaksi en lähde. Auttoivat he minkä pystyivät, työssäkäyvinä ja matkojen päästä. Palautan palvelusta sen minkä voin, tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Lähtökohtaisesti on olettamus siitä että aikuiset ihmiset pärjäävät yksin elämässään. Tämä on täysin hyväksyttävä periaate.

Tuolla olettamuksella ihmiskunta olisi kuollut jo tuhansia vuosia sitten.

Minäkin olen hengissä vaikka olen joutunut aina pärjäämään yksin ja lisäksi olen joutunut auttamaan muita hyvin paljon koska kukaan ei tunnu pärjäävän, ei edes vaikka ei olisi lapsia. 

Aika erikoista, että joku nykypäivän Suomessa on pärjännyt aina aivan yksin. Internet sinulla kuitenkin on. Itsekö vedit kaapelin?

Ei liity aiheeseen. Pohdi miksi triggeröidyit ja halusit käydä kimppuuni. Ongelma on sinulla.

En ole triggeröitynyt, sikäli kuin tuollaista hölmöä miespoikien anglismia kannattaa käyttää. Huvittaa vain ajatus, että hyvinvointiyhteiskunnassa elävä ihminen ajattelee aina pärjänneensä aivan yksin. Osoittaa historiallista näköalattomuutta. Mutta ei se mitään, jatketaan aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Milloin ennen muka?

Vierailija kirjoitti:

Mikä helevetin velvollisuus isovanhemmilla on hoitaa lapsenlapsia? Heitä vartenko te niitä teette. Jos ette itse pysty niistä lapsista vastuuta kantamaan, tai ette jaksa niitä hoitaa, niin jättäkää tekemättä.

Samaan tapaan kuin lapsilla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan sitten aikanaan. Turha yhteiskunnan muuta yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Keskity asiaan -> hoida asioita. 

 

Ole tehokas ja tuottava.

Missä mukamas on se täydellisen ihmisen malli, jonka mukaan meitä mitataan? Ei missään. Olemme itse kehittäneet sen omassa päässämme. Ja väitän, että varsinkin naiset kunnostautuvat tässä asiassa. 

Viiskytluvulla syntyneillä kaupungissa asuneilla lapsilla isovanhemmat asuivat kaukana ja nähtiin Max kaksi kertaa vuodessa. Äideillä tosi lyhyt äitiysloma. Kasarilla syntyneillä sama juttu. Itse olin kolmen lapsen yh ja lasten isäkin asui 400 km päässä. Koko päivätyö ja kyllä pärjäisin, mutta ajoittain tosi uupunutkin.