Lue keskustelun säännöt.
Alan väsymään miehen näsäviisauteen. Onko teillä muilla vastaavaa ja miten reagoitte aikuisen näsäviisauteen?
13.06.2026 |
Esim. kun aamulla kysyin millä menet töihin, vastasi mies että lentokoneella. Jotenkin ei viitsisi aikuiselle taivuttaa kaikkea rautalangasta eli tässäkin tapauksessa, menetkö autolla vai polkupyörällä. Muutoin ei asialla olisikaan ollut väliä, mutta tarvitsin autoa tänään ja yleensä mies pyöräileekin töihin. Monessa asiassa vastaukset ovat tuollaisia typeriä ja näsäviisaita. En edes viitsi vastata noihin mitään, hän on kuin lapsi tai teini joka haluaa reaktioita asiaan. Ja tämä on hänestä erityisen hauskaa, kysyn otatko kahvia vai teetä tai mitä tahansa valintaa, on vastaus joo. Kahvia vai teetä: Joo. Tässäkin hän odottaa että häneltä aletaan yksittäin tiedustella mitä suvaitsisi juoda. Nyt lapsetkin ovat alkaneet isänsä innostamina näsäviisastelemaan.
Kommentit (144)
Jos kerran oletat tietäväsi, että mies kulkee autolla tai pyörällä.... niin miksi ihmeessä sä kyselet.
Puhut jo edellisenä päivänä, että otat auton huomenna. Kiitos. Jos tyhmiä kyselee, niin saa arvoisensa vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helvettiäkö tuossa saatana uliset!😡
Itse olet ukkos valinnut, elä valintasi kanssa ja ole kitisemättä.
Osuiko lapaan???
Vierailija kirjoitti:
ajatella, jos olisit sanonut tarvitsevasi autoa, etkä alkanut kyselemään tyhmiä. mitä tulee kahvi/tee asiaan, niin feministiset miehet juo teetä, ja normaalit kahvia. nyt lopetat sen vaihtoehtojen tarjoamisen ja tyhmät kysymykset pitää myös lopettaa, niin alkaa helpottaa siellä korvien välissä. jos ei miehelle kahvi kelpaa, niin ottaa mitä tarvitsee. niin helppoa se on. sinä itse luot draamaa elämääsi. lopeta sellainen.
Otsasi on niin keltainen, että loistaa tänne asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hiljaista on kotona, jos ei voi keskustella mistään. Ehkä mies haluaisi olla ihan rauhassa, jossain perunakellarissa, ilman turhaa ininää.
Meillä on omat telkkarit ja makkarit...
Surullinen järjestely.
No ei todellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä vastaan joskus myös näsäviisaasti puolisolle itsestään selviin asioihin. Jos tarvitset autoa, etkö voi sopia asiasta etukäteen? Sopia siis asiasta edellisenä päivänä. Tai heitä puoliso töihin autolla, jotta saat auton.Miksi tiedustelu pitää jättää aamuun. Tuskin mies haluaa aamulla muutaman sekunnin varoitusajalla (se aika joka menee kysymykseen) vaihtaa menopeliä, jonka on jo ajatuksissaan valinnut.
Ei mies menopeliään joutunut vaihtamaan. Hän menee yleensä fillarilla, mutta halusin nyt vaan varmistaa ettei ota autoa. Mies on muutoinkin itse se kuka vaihtelee mielipiteitään, siksi hänen kanssaan ei voi sopia esim. edellisiltana mitään. Mitä hyötyä koet olevan vastailla toisille näsäviisaasti? Miksi asiallinen ja aikuismainen puhe on niin vaikeaa? Oletko itsekin kuten puolisoni, mitään ei voi sopia etukäteen hänen itsensä takia ja sitten se koetaan hirveäksi uhkaksi jos toinen sanoo jotain, ylipäätään avaa suunsa. Toinen on mykkäkoulu jota mieheni harrastaa, henkistä väkivaltaa ja hän nauttii siitä kun saa pitää minua varpaillaan. Todellakin olen lähdössä tästä suhteesta kun muutama asia selkiytyy tässä vuoden loppuun mennessä. Miehellehän tietenkin ero tulee ihan puskista kun meillä on hänen mukaansa niin mukavaa. Saattaa olla sinullakin sama edessä jos tahallaan näsäviisastelet ja päätät toisen puolesta mikä on itsestään selvä kysymys jne. Ap
Mulla oli samanlainen omasta mielestään vitsikäs mies jota kyllä pitkään siedin lasten takia. Ei ottanut mitään vastuuta omista puheistaan, luuli että kyllä se kestää kun on tähänkin asti kestänyt. Ei kuunnellut lainkaan mun tunteita, vähätteli et mitä nyt noista.
No, lapset aikuistuivat omilleen ja minä lähdin. Jäi ukko ihmettelemään ja pitkään otti yhteyttä että palaa nyt takaisin. En palannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kiusaamista ja perhekulttuurinne on kovaa vauhtia toksistumassa perseily-pieru-väkivaltatasolle.
Vakavan kahdenkeskisen keskustelun paikka ja jos mies ei kunnioita sinua niin ero ennen kuin tilanne menee pahaksi ja mies ajaa sinut hulluksi.
Selvä, selväpyy. Selevä!
Eli selma.
Ai kun säkin olet hauska. E-he heh heh. Taidat kuulua heihin jotka ihmettelevät kun ei käy flaksi naisten suhteen.
Flaksi ja flaksi, nytkin parasta aikaa vetelen tytärtäsi perseeseen. Siskosi hinkkaa tuossa vieressä itseään märäksi ja kohta on sen vuoro.
Väliajat tupakoimme ja nauramme sinun typeryydelle.
Siskosi vei muuten sinun dildostasi patterit.
Sun mutsis soitti - panon jälkeen - ja kertoi että sut oli adoptoitu mustalaisleiristä.
Niinkö? Olkoon sitten niin.
Tiesitkö, että tyttärelläsi ja siskollasi on sinuun verrattuna naiselliset muodot. Ettet vaan itse ole "käepoikanen"
Ideana oli olla ironinen. Ehkä olin sitten väärässä. Sait kuitenkin huomioni hetkeksi. Ole kommentistani kiitollinen. Ilmoita kiitollisuutesi ylä-äänellä kiitos.
Toivottavasti ymmärsit, että et ole hauska.
Se on muuten just tän ketjun aihe. Miten toisen saisi ymmärtämään, että "vitsit" eivät ole hauskoja?
Yhtä hauskaa kuin nauraminen silloin kuin kutitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä saa, mitä tilaa.
Eihän ne tietenkään aluksi tuollaisia ole. Jos olisivat jäisivät heti.
Onko näillä vitsiniekoilla jotenkin keskivertoa alempi ÄO? Ainakin sosiaalinen älli puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittuiluahan tuo on. Mies ei ilmeisesti osaa kommunikoida kuin aikuinen, ja kertoa mikä häntä oikeasti vaivaa. Ei tuollaista jaksaisi katsoa.
Oma mieheni on myös näitä huumorimiehiä. Kaverieni mielestä hän on tosi hauska ja minä tosikko. Niin kai sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumman nimissä se auto on? Miksei teillä ole omia autoja, jos tarvetta on selvästi kahdelle?
Ehkä miehesi oikeasti pitää sinua vähän raskaana ja valinnut kevyen kuittailun. Ei jaksa ottaa vakavasti. Onko ammatissa, missä saa 40-60h/vko kohdata vakavasti otettavia aikuisia, joten ei jaksa kotona esittää, että sinä kuuluisit samaan joukkoon?
Vierailija kirjoitti:
Onko näillä vitsiniekoilla jotenkin keskivertoa alempi ÄO? Ainakin sosiaalinen älli puuttuu.
Oma mies on ihan älykäs mutta kotioloissa oudosti taantuu. Muualla jutuissa on jonkinlaista filtteriä, kotona ei kai tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni on myös näitä huumorimiehiä. Kaverieni mielestä hän on tosi hauska ja minä tosikko. Niin kai sitten.
Sinäkin naurat ja kukoistat, kun osuu jonkun kanssa huumorintaju yksiin.
No mutta ukolle vaan kivaa lentokeliä ja muistutus troonien väistelystä. Ja päälle viele ilmoitus: kun laskeudut takaisin olen kiitämässä sukkulalla kohti Venusta jossain Keravan ja Isokarhun välissä. Pistää ukon maan pinnalle heti aamusta.
Tulee näitä naisillekin, että omaa juttua ei vain osata lopettaa, vaikka se ärsyttää ja loukkaa toista.
Kaverille iski valtava mummokuume, kun nuorimmainenkin päätti peruskoulunsa. Hänen esikoistyttärensä oli parikymppinen yliopisto-opiskelija, joka oli juuri muuttanut poikaystävänsä kanssa yhteen. Kaveri alkoi moneen kertaan hekumoida "olisi niin kiva, jos Hannu ja Kerttu saisivat vauvan!"
Tätä jatkui ja jatkui useampi kuukausi. Lopulta kuulin Kertun ärähtävän "Lopeta jo!" meidän lapsen rippijuhlissa, jossa perhe oli vieraana. Minun vanhempanikin sen kuulivat. Tunsin kohtuullisen syvää myötähäpeää kaveria kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa antamasta miehelle vaihtoehtoja. Kysy siltä otatko kahvia. Mies vastaa joo tai ei. Sä voit kumminkin tehdä itsellesi kahvin. Kysy mieheltä meneekö pyörällä töihin. Jos mies vastaa joo, niin sulle jää auto. Älä siis luo miehelle heykiä jolloin voi viisastella. Jos kysyt että meneekö mies töihin autolla ja avstaa että avaruusraketilla niin vastaat että hyvä, mä käytän autoa tänään.
Eli vain vaimon pitää muuttua ja joustaa, että mies voi jatkaa perseilyä. Alkuperäinen ongelma on se perseily eikä se, että vaimo kysyy jotenkin väärin.
Kun ei se myöskään toimi noin. Aina löytyy uusi tapa.
- Mennäänkö Nesteelle, kun sinne ois se pullakuponki?
- Ei mennä, me käydään aina ABC:lla!
- (öö aha, en ala väitellä asiasta, joten olen hiljaa)
Hetken kuluttua auto kurvaa Nesteelle.
- Miten me nyt tänne tultiin kun sä sanoit, että mennään ABC:lle?
- Se oli vitsi!Tositarina.
Tää nyt menee vähän sivuun tän ketjun näkökulmasta, mutta tuli mieleen, miten koomikko Ismo Leikola puhui tubessa siitä, miten treffeillä tarjotessa naiselle vaikka pullakahveja pullakuponki olisi välitön turnoff mutta saman pullakupongin käyttämättä jättäminen avioliitossa välitön turnoff, silkkaa typeryyttä.
Mun mies ei onneksi ole näsäviisastelija, mutta semmoinen jahkaaja, joka ei ikinä innostu mistään suoraan ja sano JOO, jollekkin mitä minä ehdotan. Ihan sama mistä on kysymys, niin vastaus on tanakka EHKÄ.
Tästä on käyty viime aikoina monta keskustelua. Olen alleviivannut omasta näkökulmastani muutamaa asiaa:
1) Minä tarvitsen ihan henkisesti sitä, että jostain mun ehdotuksesta joskus innostutaan. Mulle pitää joskus sanoa JOO. Minä olen meillä se, joka on aina valmiina osallistumaan kaikkeen mahdolliseen.
2) Me ollaan 5-kymppisiä. Tällä menolla jämähdetään kotiin lopullisesti kymmenen vuoden sisällä.
3) Jos hän ei ala innostua mun ehdotuksista, niin mulla alkaa olla vaihtoehdot vähissä: joko menen yksin tai etsin itselleni muuta seuraa, joka haluaa tehdä mun kanssa asioita. En yhtään tykkää itsessäni siitä, että luovun suunnitelmista, kun mies haraa vastaan. En halua jämähtää.
4) Haastoin hänet treenaamaan spontaanisuutta varovasti: Saa itse miettiä tykönään jotain pientä kivaa ja ehdottaa sitten mulle lyhyellä aikajänteellä jotain tekemistä. Mää sitten näytän mallia, miten innostutaan.
Sori. Meni ihan ohi alkuperäisen aiheen, mutta nousi mieleen tämä oma viimeaikojen vääntö sinällään aivan mainion mieheni kanssa. Ainahan sitä on varaa parantaa.
Hyi olkoon. Kakaramaista käytöstä, jota en jaksa edes lapsilta. Saati sitten aikuiselta karvapallimieheltä.
Meillä on vähän tuollaista huumoria silloin tällöin, ei onneksi aina. Kumpi vaan saattaa heittää noin näsäillen mutta kumpikin ymmärtää sen vitsiksi ja vastaa kuitenkin heti perään oikein. Ap voisi sanoa miehelleen että jatkuva näsäily on jo vttuilua eikä yhtään hauskaa. Erilaiset huumorintajut erottaa monia pariskuntia, lopullisesti. Kyllä ne lapsetkin siihen kyllästyy ja teininä jo nolottaa kovastikin. Pöydän ääreen mars ja puhumaan asia puhki.