Lue keskustelun säännöt.
Alan väsymään miehen näsäviisauteen. Onko teillä muilla vastaavaa ja miten reagoitte aikuisen näsäviisauteen?
13.06.2026 |
Esim. kun aamulla kysyin millä menet töihin, vastasi mies että lentokoneella. Jotenkin ei viitsisi aikuiselle taivuttaa kaikkea rautalangasta eli tässäkin tapauksessa, menetkö autolla vai polkupyörällä. Muutoin ei asialla olisikaan ollut väliä, mutta tarvitsin autoa tänään ja yleensä mies pyöräileekin töihin. Monessa asiassa vastaukset ovat tuollaisia typeriä ja näsäviisaita. En edes viitsi vastata noihin mitään, hän on kuin lapsi tai teini joka haluaa reaktioita asiaan. Ja tämä on hänestä erityisen hauskaa, kysyn otatko kahvia vai teetä tai mitä tahansa valintaa, on vastaus joo. Kahvia vai teetä: Joo. Tässäkin hän odottaa että häneltä aletaan yksittäin tiedustella mitä suvaitsisi juoda. Nyt lapsetkin ovat alkaneet isänsä innostamina näsäviisastelemaan.
Kommentit (158)
Jos et kysyisi vaan sanoisit , tarvitsen tänään auton, menen sillä asioille, keitän kahvit, tule kohta kahville. Älä anna vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile mitä vastaa kun kysy 'haluatko avioeron?'
Vierailija kirjoitti:
Kokeile mitä vastaa kun kysy 'haluatko avioeron?'
Haluatko kahvia vai teetä? -Joo
Haluatko avioeron vai opetella kommunikoinaan?
Sano että jos haluaa aina vaan pelleillä, niin liittyisi sitten sirkukseen. Itse en tuollaista jaksaisi. Jo sekin että mies joskus kyräily ruuasta oli kylliksi, ja sekin loppui nopeasti kun sanoin että voin heittää poiskin jos ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä vastaan joskus myös näsäviisaasti puolisolle itsestään selviin asioihin. Jos tarvitset autoa, etkö voi sopia asiasta etukäteen? Sopia siis asiasta edellisenä päivänä. Tai heitä puoliso töihin autolla, jotta saat auton.Miksi tiedustelu pitää jättää aamuun. Tuskin mies haluaa aamulla muutaman sekunnin varoitusajalla (se aika joka menee kysymykseen) vaihtaa menopeliä, jonka on jo ajatuksissaan valinnut.
Ei mies menopeliään joutunut vaihtamaan. Hän menee yleensä fillarilla, mutta halusin nyt vaan varmistaa ettei ota autoa. Mies on muutoinkin itse se kuka vaihtelee mielipiteitään, siksi hänen kanssaan ei voi sopia esim. edellisiltana mitään. Mitä hyötyä koet olevan vastailla toisille näsäviisaasti? Miksi asiallinen ja aikuismainen puhe on niin vaikeaa? Oletko itsekin kuten puolisoni, mitään ei voi sopia etukäteen hänen itsensä takia ja sitten se koetaan hirveäksi uhkaksi jos toinen sanoo jotain, ylipäätään avaa suunsa. Toinen on mykkäkoulu jota mieheni harrastaa, henkistä väkivaltaa ja hän nauttii siitä kun saa pitää minua varpaillaan. Todellakin olen lähdössä tästä suhteesta kun muutama asia selkiytyy tässä vuoden loppuun mennessä. Miehellehän tietenkin ero tulee ihan puskista kun meillä on hänen mukaansa niin mukavaa. Saattaa olla sinullakin sama edessä jos tahallaan näsäviisastelet ja päätät toisen puolesta mikä on itsestään selvä kysymys jne. Ap
Tulipas topakka vastaus. Miten voi olla että et saa puolison kanssa puhuttua asioita selväksi kun olet sanavalmis vaan mietit eroa sopivassa välissä. Ja ero näsäviisauden takia. Onko jotain turhempaa. Kaikki ei ole aamuihmisiä onko se tullut koskaan sinulle mieleen.
Edelleen olen sitä mieltä, että jos taloudessa yksi auto, niin edellisenä iltana voisi sopia sen käytöstä. Meillä oli muutama vuosi yksi auto ja se oli todella turhauttavaa. Silloin tein tuota, että kun tiesin tarvitsevani auton vein ja hain miehen töistä lapset mukana. Ja todellakin asia oli tiedossa puolisollekin edellisenä iltana, sillä koko aamu alkoi aiemmin kun piti heittää puoliso töihin.
Kiireisenä arkiaamuna en kyllä toivo minulta kysyttävän yhtäkäs mitään. Eikä kyllä puolisonikaan. Mutta se ei tarkoita mykkäkoulua.. Lapsillekin olen sanonut, että asiat pitää ennakoida edellisenä iltana. Itselläni on hallussa sekä omat että lasten asiat etukäteen. Paljon rennompas kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunnan huumorintajut ei sovi yhteen, ennustan ikävää liittoa molemmille. Ei ainakaan tämä aviomies tule hyväksytyksi sellaisena kuin on. Näytä hänelle aloituksesi, ap, niin luulen, että miehesi vitsailut sinulle loppuu ikuisiksi ajoiksi, saat hänestä tuppisuun heti tai avioeron ajan oloon, kunhan olette riittävästi "kasvaneet erillenne".
Ei tietenkään tule hyväksytyksi. Kenenkään ei pidä hyväksyä keneltäkään tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Exäni teki samaa ja päätin vastata samalla mitalla. Istuin sohvalla katsomassa telkkaria. Hän tuli siihen ja kysyi voiko tulla katsomaan telkkaria (eri kanavaa kuin mitä itse juuri katsoin). Vastasin että tietenkin, siellä se on seinällä entisellä paikallaan, katso ihan vapaasti enkä tietenkään antanut kaukosäädintä hänelle.
Ai saakeli, että tyrskähti iltateet näppikselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät, että ne on sinun lapsiasi?
Vierailija kirjoitti:
Täällä vähän samanlaista. Jos kysyn pitäisikö meidän käydä kaupassa/ pitäisikö lämmittää sauna, vastaus on: ”Enpä tiedä, pitäisikö?” Eli mun pitäisi aina muistaa kysyä, että mennäänkö kauppaan/ lämmitetäänkö sauna tms, että saisin suoran vastauksen. Onpa ärsyttävää.
Hän ei halua ottaa vastuuta päätöksistä. Ei edes siitä, että olisi yhtä mieltä toisen kanssa kauppareissun tarpeellisuudesta. Sehän on omanlaistaan selkärangattomuutta sälyttää päätökset aina toiselle. Kun jokin menee mönkään, voi sitten puolustella itseään etten MINÄ suinkaan päättänyt lähteä kauppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumman nimissä se auto on? Miksei teillä ole omia autoja, jos tarvetta on selvästi kahdelle?
Ehkä miehesi oikeasti pitää sinua vähän raskaana ja valinnut kevyen kuittailun. Ei jaksa ottaa vakavasti. Onko ammatissa, missä saa 40-60h/vko kohdata vakavasti otettavia aikuisia, joten ei jaksa kotona esittää, että sinä kuuluisit samaan joukkoon?
Okei, nyt löytyi ap:n anoppi.
Ei vitsi, en ole koko päivänä nauranut ennen kuin näille muutamille ukkojen sutkautuksille. Olisi kyllä kamalaa olla naimisissa tosikon kanssa. Jotkut vissiin elää ja puhuu kuin Kaurismäki-elokuvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä vähän samanlaista. Jos kysyn pitäisikö meidän käydä kaupassa/ pitäisikö lämmittää sauna, vastaus on: ”Enpä tiedä, pitäisikö?” Eli mun pitäisi aina muistaa kysyä, että mennäänkö kauppaan/ lämmitetäänkö sauna tms, että saisin suoran vastauksen. Onpa ärsyttävää.
Hän ei halua ottaa vastuuta päätöksistä. Ei edes siitä, että olisi yhtä mieltä toisen kanssa kauppareissun tarpeellisuudesta. Sehän on omanlaistaan selkärangattomuutta sälyttää päätökset aina toiselle. Kun jokin menee mönkään, voi sitten puolustella itseään etten MINÄ suinkaan päättänyt lähteä kauppaan.
Siis miten päätös kauppareissun tarpeellisuudesta voisi "mennä mönkään"? Tällä palstalla kyllä maailmankuva avartuu.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kiusaamista ja perhekulttuurinne on kovaa vauhtia toksistumassa perseily-pieru-väkivaltatasolle.
Vakavan kahdenkeskisen keskustelun paikka ja jos mies ei kunnioita sinua niin ero ennen kuin tilanne menee pahaksi ja mies ajaa sinut hulluksi.
Meillä mies joskus ajaa minut töihin, tai harrastuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vitsi, en ole koko päivänä nauranut ennen kuin näille muutamille ukkojen sutkautuksille. Olisi kyllä kamalaa olla naimisissa tosikon kanssa. Jotkut vissiin elää ja puhuu kuin Kaurismäki-elokuvissa.
A: Mitä tarkoitat?
B: (katsoo pitkään)
A: Auto vai pyörä?
B: Pyörä.
A: (huokaus)
B: (huokaus)
Henkilöt poistuvat vakavina keittiöstä
Kyllä minä niin mieleni pahoitin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kiusaamista ja perhekulttuurinne on kovaa vauhtia toksistumassa perseily-pieru-väkivaltatasolle.
Vakavan kahdenkeskisen keskustelun paikka ja jos mies ei kunnioita sinua niin ero ennen kuin tilanne menee pahaksi ja mies ajaa sinut hulluksi.
Meillä mies joskus ajaa minut töihin, tai harrastuksiin.
Ajaa töihin? Ai ruoskalla ulos ovesta? -Hus sika hommiin siitä!
Tää jahkailu on samaa perää pelleilyn kanssa. Pelleilyllä yleensä peitetään omaa epävarmuutta ja hankalien tunteiden käsittelyä. Jahkailulla pääsee samaan.
Auttaisiko, että tekisitte yhdessä jonkun Kesä Bucket Listin? Listaisitte kivoja asioita ja sopisitte, että esim. kerran viikossa toteutetaan näistä joku? Ei tule painetta toteuttaa kaikkia, mutta edes osa toteutuisi.
Kävellään meren rannalla. Ostetaan kioskista jätskit. Käydään uutta siltaa pitkin Korkeasaaressa (helsinkiläinen esimerkki). Käydään jalkapallo-ottelussa. Mennään pelaamaan minigolfia. Ehkä se mieskin tajuaa, ettei joka asiaan voi sana ehkä. Päätöskin on silloin tehty etukäteen. Osa näistä asioista tehdään.