Voiko yksinäinen nainen olla onnellinen?

Kai se riippuu vähän luonteestakin. Jos on kovin sosiaalinen luonne, varmasti yksinäisyydestä kärsii. Mutta kyllä ainakin omasta kokemuksesta sanoisin, että siihen myös tottuu. Nuorena se tuntui pahemmalta, kun siihen ei vielä ollut tottunut ja toisaalta silloin sitä vielä uskoi siihen, että uusiin ihmisiin kannattaa tutustua.

Sitten kun niitä huonoja kokemuksia ihmisistä alkoi kertyä, ei se yksinäisyys enää ollutkaan niin iso mörkö. 

Voi. Se on vaan omasta ittestä kii. Mitä sitä yksinäisyyttään valittaan, ku kerta voi tehdä mitä ikinä haluaakaan, eikä oo ketään hidastamassa tai estämässä asioita toteutumasta. 

Vierailija kirjoitti:

Kai se riippuu vähän luonteestakin. Jos on kovin sosiaalinen luonne, varmasti yksinäisyydestä kärsii. Mutta kyllä ainakin omasta kokemuksesta sanoisin, että siihen myös tottuu. Nuorena se tuntui pahemmalta, kun siihen ei vielä ollut tottunut ja toisaalta silloin sitä vielä uskoi siihen, että uusiin ihmisiin kannattaa tutustua.

 

Sitten kun niitä huonoja kokemuksia ihmisistä alkoi kertyä, ei se yksinäisyys enää ollutkaan niin iso mörkö. 

Olet kyllä oikeassa. Suuri osa ihmisistä ei nyt vaan ole kovin kivoja. :S 

Vierailija kirjoitti:

Ihminen ei ole yksinäinen, kun viihtyy itsensä kanssa. 

Tossa joutuu kylläkin huonoon seuraan.

Yksinäinen on yksinäinen.

Nainen ilman miestä ei ole kokonainen.

Minulla ei ole enää moneen vuoteen ollut yhtäkään ihmistä elämässäni, siis sen jälkeen kun vanhemmat kuoli. Ei niitä ystäviä ole muutenkaan juuri ollut, mitä nyt työkaverit, mutta ei sellaisia joiden kanssa voisi lähteä johonkin. 

Ja miehistä on niin ikäviä kokemuksia, että en ole niihin uskaltanut tutustua enää pariinkymmeneen vuoteen. 2 lähisukulaista vielä löytyy, mutta he ovat niin epäsosiaalisia, että eivät halua olla missään tekemisissä kenenkään kanssa. 

Itse taas olen sosiaalinen ja siksi en ihan tällaisena täys erakkona koe eläväni omanlaistani elämää. Pakko kuitenkin sopeutua, kun ei niitä ystäviä voi kaupasta ostaa. Onneksi on olemassa lemmikit ja harrastukset. 

Kyllä sillä tavalla täytyy olla elämässä kiinni, että pärjää ihan yksin. Jos olisin esimerkiksi työtön ja köyhä, en varmasti pärjäisi yksinäisenä. Ei olisi varaa tehdä mitään, harrastaa mitään, pitää lemmikkejä, voisi istua vaan kotona ja ahdistua. 

Vierailija kirjoitti:

Kun nuoret miehet alkoi olemaan vapaaehtoisesti sinkkuja, niin naisten mielenterveysongelmat lähti jyrkkään nousuun. Naiset ei pysty elämään onnellista elämää ilman miestä.

Näin pihalla olevan viestin kirjoittajalla on itsellään ne mt-ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nuoret miehet alkoi olemaan vapaaehtoisesti sinkkuja, niin naisten mielenterveysongelmat lähti jyrkkään nousuun. Naiset ei pysty elämään onnellista elämää ilman miestä.

Näin pihalla olevan viestin kirjoittajalla on itsellään ne mt-ongelmat.

Nuorten naisten mielenterveyttä jopa hoidettiin aikoinaan mies lääkärin antamalla "hoidolla".  Ja hyvin tuloksin, hysteria poistui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nuoret miehet alkoi olemaan vapaaehtoisesti sinkkuja, niin naisten mielenterveysongelmat lähti jyrkkään nousuun. Naiset ei pysty elämään onnellista elämää ilman miestä.

Näin pihalla olevan viestin kirjoittajalla on itsellään ne mt-ongelmat.

Nuorten naisten mielenterveyttä jopa hoidettiin aikoinaan mies lääkärin antamalla "hoidolla".  Ja hyvin tuloksin, hysteria poistui.

Naisilla on jo omat vibrat, ei tuohon miehiä tarvita.

2. Nyt on meneillään miesten yksinäisyysepidemia, vaikka kuinka yrität vääntää miesten haluavan olla sinkkuja ihan vain selittääksesi omaa naisensaamattomuuttasi.

3. Masentaisi suakin, jos osaisit ajatella ja tuntea empatiaa. On köyhyyttä, työttömyyttä, toivottomuutta tulevaisuuden suhteen, sotia, luonnonkatastrofeja, ilmastonmuutosta, väkivaltaa, raiskauksia jne