Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäiseltä lapselta voi kieltää kiukuttelun?
13.06.2026 |
Taustaa: lapseni on aina ollut aika tulinen temperamentiltaan, kova huutamaan ja huutaa kovaa ja kiukuttelua löytyy vaikka muille jakaa. Olen kuitenkin aina kasvattanut häntä niin, että huuto ei ole ok eikä kiukuttelemalla saa mitään mitä haluaa, eikä ole saanutkaan. Tässä vuosien varrella olen kuullut niin paljon huutamista ja kiukuttelua, että en enää jaksa, etenkin kun mikään kasvattaminen ja ohjaaminen mitä teen ei tunnu sitä vähentävän. Olen siispä ajatellut, että jos jatkossa vain kieltäisi kaiken kiukuttelun ja huutamisen täysin. Siis täysin, vaikka kaikkien karkkipäivien ja ruutuaikojen ym ym menettämisen uhalla, koska en enää jaksa. Itken usein salaa kun on pää niin kipeä kaiken huudon takia. Minkä ikäiselle teidän mielestä voi tehdä näin? Minkä ikäinen temperamenttinen lapsi kykenee lopettamaan kiukuttelun?
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Uusi tutkimus osoittaa, että aivojen rakenteellinen nuoruusvaihe jatkuu huomattavasti pidempään, aina 32 ikävuoteen asti.
https://www.huonoaiti.fi/nuoruus-loppuu-aivoissa-paljon-myohemmin-kuin-…
Tuo on vain huonojen äitien pakoilua. Oikeasti fiksut ihmiset kehittyvät paljon aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurja tilanne ja kurjia vastauksia. Ei minullakaan mitään viisasta sanottavaa ole. Ehkä yrittäisin jotain sellaista, että ehdottelisin lapselle jotain kivaa yhteistä tekemistä illalle/seuraavalle päivälle. Leivotaan, mennään uimahalliin, pelataan lautapeliä, mistä nyt tykkäättekin ja nimenomaan kaksin kun sinun huomiotasi kerran kaipaa. Suunnitelman voi tehdä lapsen kanssa ja tekemisen kellonaika päätetään.
Yrittäisin ohjata ajatuksia siihen kivaan juttuun usein, puhuisin illalla seuraavan päivän jutusta, aamulla illan jutusta, ja kun päivän jälkeen tapaatte, ”tänään meillä oli suunnitelmana se uimahalliin meno, voisit pakata jo valmiiksi repun ja sitten syödään ja sitten kello kuudelta mennään Oi kun tulee kivaa!” Jne. Jos kiukuttelee, sanoisin että nyt pitää lopettaa tuo ihan heti tai me ei voida lähteä/leipoa/jotain ja kiva yhteinen juttu tosiaan jäisi sitten kokematta. Jos osaa olla ja homma toteutuu, kehuisin vuolaasti miten kivaa oli ja alkaisin heti suunnitella yhdessä seuraavaa juttua.
En tarkoita että pitää olla joku huvitteluretki joka päivälle, jotain ihan pientäkin vaan mitä voi yhdessä kivasti tehdä.
Jotain rutiinin rikkomista ehkä myös voisi yrittää, mene vaikka lenkille aamulla/iltatoimien aikaan. Jos sujuisi paremmin isän kanssa, kun sinun hihassa kiukuttelu ei ole vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vinkkejä saitte eskarissa erityisopelta? Pyytäisin apua myös perheneuvolasta.
Lapsesi tarvitsee paljon tukea tunneilmaisuunsa ja niiden käsittelyyn, et voi luovuttaa ja jättää toista heitteille nyt keskeneräisten taitojensa kanssa.
Tsemppiä!
Miten niin saitte? Mikä oletus on, että lapsi on ollut eskarissa tai saanut vinkkejä joltain erityisopettajalta? Ja mitä tarkoitat heitteille jättämisellä?
Tänä päivänä eskari on velvoittavaa, ei vapaaehtoinen. Rinnastetaan kouluun. Kotonako opetit, jos ei ole eskarissa käynyt?
Kieltäminen on ilmiselvää henkistä väkivaltaa josta jää pysyvät jäljet, yritys on rangaistava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käyttää huutoa kun huomaa, että se vaikuttaa äitiin. Älä anna vaikuttaa.
Vaikuttaa siten, että se rasittaa minua ja saa pääni kipeäksi (ja salaa itken kun en jaksa). Se ei kuitenkaan vaikuta minuun niin että saisi huutamalla mitä haluaa. Ap
Kyllä minä jo ottaisin psykologiin yhteyttä varsinkin jos huuto on jokapäiväistä. Ihan jo oman jaksamisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ikä ois aika oleellinen tieto.
7.
Ap
Aloittaa syksyllä peruskoulun?
Usko tai älä, mutta tuo kiukuttelu kuuluu tuohon elämänvaiheeseen. Eskari on jo ohi, ja seuraavana on vuorossa koulun aloitus, joka jännittää.
Jos kiellät häneltä kiukuttelun nyt, ja hän oppii patoamaan sen kiukun sisäänsä, se tulee ulos, kun murrosikä alkaa. Ja koska se on kotona kiellettyä, hän purkaa sen kiukkunsa kaupungilla. Voi tulla mammalle ja papalle kiva lasku niistä kiukunpurkauksista.
Meillä ei ollut kolmen vuoden uhmaa, mutta 6-7v otti tästä kaiken ”ilon” irti. Mutta kyllä sekin vaihe ohi menee. Jämäkkyyttä, eikä anna lapsen ottaa valtaa perheessä. Mutta sallii kuitenkin kaikkien tunteiden näyttämisen. Ja sanoittaa voi, että huomaan että kiukuttaa ja saa kiukuttaa, mutta raivoamisella ei saa tahtoaan läpi.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä kiukuttelua kielloilla saa loppumaan, jos on herkästi tulistuva lapsi. Eikä auta uhkaukset kovista rangaistuksistakaan, turha niitä ehdottaa. Tunteita pitää tietysti sanoittaa ja käydä näitä tilanteita jälkeenpäin läpi, mutta käytännössä luultavasti vain aika auttaa.
Nimimerkillä saman kokenut. Lapsi nyt 17, eikä enää kiukuttele samalla tavalla.
Eihän tämä lapsi ole herkästi tulistuva, jos hän hillitsee itsensä aina muiden läsnäollessa.
Auttaako, jos kuuntelet vain kun puhuu eikä huuda. Ei minusta koululaisen tarvitse enää saada jatkuvasti huutaa kurkku suorana, ei sen rajaaminen ole kiukun kieltämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta turhat aloitukset tai hakeudu perheneuvolaan. Et voi täällä tehdä tuollaisia aloituksia. Toisekseen lapsella on laajempi ympäristö kuin sinä pelkästään. Jostain johtuu. Miten kuvittelet sen täällä ratkeavan
Lopeta.
Kuulostaa joltain apinalta, ei fiksulta koululaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäytyykö lapsi samoin vapaapäivinä ja pidemmillä lomilla? Jos ei, on kuormuttunut, jos käyttäytyy, on kyse muusta : hänen erityisyydestään tai vuorovaikutusongelmasta. Kannattaa ottaa yhteyttä perheneuvolaan, ei noin raskasta tilannetta tarvitse vain sietää. Onhan se raskasta lapsellekin.
Ei minkään ikäiseltä. Menet viereen ja olet myötätuntoinen: mikä susta tuntuu noin pahalta/ ikävää, että tuntuu noin pahalta, miten tämä asia ratkaistaisiin. Kun lapsi tajuaa, että olet tosissaan sen puolella, vaikka olisitkin kieltänyt jotakin, niin eiköhän se kummasti rauhoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet lapset osaavat olla kiukuttelematta jo paljon nuorempinakin.
Vierailija kirjoitti:
Monet lapset osaavat olla kiukuttelematta jo paljon nuorempinakin.
Tämän tyyppiset kommentit ei yhtään auta sitä, jonka lapsi kiukkuaa usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vinkkejä saitte eskarissa erityisopelta? Pyytäisin apua myös perheneuvolasta.
Lapsesi tarvitsee paljon tukea tunneilmaisuunsa ja niiden käsittelyyn, et voi luovuttaa ja jättää toista heitteille nyt keskeneräisten taitojensa kanssa.
Tsemppiä!
Eskarin opelta ja erityisopelta ei saatu tähän vinkkejä, lapsi ei päiväkodissa oikein koskaan kiukutellut. Kotona vain. Ei edes kotipihalla. Vain kotona. Ei kukaan ns. ammattilainen usko millainen lapsi on kotona kun hän on aika kiltti ja rauhallinen koulussa, päiväkodissa, kyläpaikoissa, lääkärissä ym. Yleensä hän saa vain muilta kehuja kun käyttäytyy niin hienosti. Ap
Ilmeisesti hän on siis vieraskorea, eli uskaltaa kiukutella vain kotona. Oma keskimmäinen oli samanlainen, niin hiljainen muualla mutta sai kunnon raivareita kotona juuri 6-7-vuotiaana. Saattaa kuulua tuohon ikään osalla, ja menee onneksi ohi. Nyt tämä omakin lapsi on mitä tasapainoisin ja kultaisin nuori aikuinen.
Käytös kuuluu itsenäistymiseen ja omien rajojensa testaamiseen. Vanhemmalta tarvitaan rauhallisuutta, rajojen asettamista sekä lapsen auttamista tunteiden säätelyssä.
Jottei synny yhtään enempää negatiivista kierrettä kotona, koittakaa keskittyä positiiviseen. Antakaa hyvin matalalla kynnyksellä kehuja pienimmistäkin asioista, yleensä se kasvaa mihin kiinnitetään huomiota.
KOTI on se paikka jossa SAA näyttää kaikki tunteensa!
JAKSAT vaan kuunnella, anna raivota, joo just omassa huoneessaan, ei häiritä muita.
MUISTA että kymmenen vuotta menee noeasti, ja joo, jos on eskari, niin esi.murkku tulee ennenkuin huomaatkaan!
JOS ei kotona saa raivota, siirtyykö kadulle raivoamaan ja purkamaan pahaa oloaan!
Ja joo, KYSY mikä mättää!
Voi olla paidan pesulappu joka on hangannut niskaa koko päivän, paha maksu suussa jne jne KYSY!
Paha maksu suussa jne jne KYSY!
Mikä hemmetin paha maksu suussa?? 😂Just näin typeriä nämä kielipoliisit ovat... Jos tuosta ei tajua mitä haetaan, niin täytyy olla tyhmä tai vaan ilkeä. Valitse kumpi olet.... tod näk. molempia.
Opettelisit itse kirjoittamaan ennen kuin haukut toisia tyhmäksi.
Kielipoliisi vain vahvistaa omaa ilkeyttään ja tyhmyyttään. En ole minäkään koskaan tavannut fiksua kielipoliisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vinkkejä saitte eskarissa erityisopelta? Pyytäisin apua myös perheneuvolasta.
Lapsesi tarvitsee paljon tukea tunneilmaisuunsa ja niiden käsittelyyn, et voi luovuttaa ja jättää toista heitteille nyt keskeneräisten taitojensa kanssa.
Tsemppiä!
Eskarin opelta ja erityisopelta ei saatu tähän vinkkejä, lapsi ei päiväkodissa oikein koskaan kiukutellut. Kotona vain. Ei edes kotipihalla. Vain kotona. Ei kukaan ns. ammattilainen usko millainen lapsi on kotona kun hän on aika kiltti ja rauhallinen koulussa, päiväkodissa, kyläpaikoissa, lääkärissä ym. Yleensä hän saa vain muilta kehuja kun käyttäytyy niin hienosti. Ap
Ilmeisesti hän on siis vieraskorea, eli uskaltaa kiukutella vain kotona. Oma keskimmäinen oli samanlainen, niin hiljainen muualla mutta sai kunnon raivareita kotona juuri 6-7-vuotiaana. Saattaa kuulua tuohon ikään osalla, ja menee onneksi ohi. Nyt tämä omakin lapsi on mitä tasapainoisin ja kultaisin nuori aikuinen.
Käytös kuuluu itsenäistymiseen ja omien rajojensa testaamiseen. Vanhemmalta tarvitaan rauhallisuutta, rajojen asettamista sekä lapsen auttamista tunteiden säätelyssä.
Jottei synny yhtään enempää negatiivista kierrettä kotona, koittakaa keskittyä positiiviseen. Antakaa hyvin matalalla kynnyksellä kehuja pienimmistäkin asioista, yleensä se kasvaa mihin kiinnitetään huomiota.
KOTI on se paikka jossa SAA näyttää kaikki tunteensa!
JAKSAT vaan kuunnella, anna raivota, joo just omassa huoneessaan, ei häiritä muita.
MUISTA että kymmenen vuotta menee noeasti, ja joo, jos on eskari, niin esi.murkku tulee ennenkuin huomaatkaan!
JOS ei kotona saa raivota, siirtyykö kadulle raivoamaan ja purkamaan pahaa oloaan!
Ja joo, KYSY mikä mättää!
Voi olla paidan pesulappu joka on hangannut niskaa koko päivän, paha maksu suussa jne jne KYSY!
Paha maksu suussa jne jne KYSY!
Mikä hemmetin paha maksu suussa?? 😂Just näin typeriä nämä kielipoliisit ovat... Jos tuosta ei tajua mitä haetaan, niin täytyy olla tyhmä tai vaan ilkeä. Valitse kumpi olet.... tod näk. molempia.
Opettelisit itse kirjoittamaan ennen kuin haukut toisia tyhmäksi.
Kielipoliisi vain vahvistaa omaa ilkeyttään ja tyhmyyttään. En ole minäkään koskaan tavannut fiksua kielipoliisia.
Kielipoliisi vain vahvistaa omaa ilkeyttään ja tyhmyyttään. En ole minäkään koskaan tavannut fiksua kielipoliisia.
No et tietenkään, koska eivät fiksut sinun seurassasi viihdy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meinaat että se loppuu kun kiellät? Jos ei osaa kontrolloida tunteitaan yhtään, niin ei siihen kieltämiset tai rangaistukset auta.
Mutta lässyttäminen auttaa? Äiti ymmärtää, että sinulla on pahamieli. Haluaisitko namin? Huomenna mennään serkkujen kanssa Hoplopiin.
Tyypillinen va jakki ajattelee noin, että on vain kaksi ääripäätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meinaat että se loppuu kun kiellät? Jos ei osaa kontrolloida tunteitaan yhtään, niin ei siihen kieltämiset tai rangaistukset auta.
Mikä nykylapsilla on niin pielessä?
VANHEMMAT PUHELIMINEEN JA KAIKKINE SAAKELIN KIEROUTUNEINE MALLEINEEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano sille että kyllä tässä muitakin kiukuttaa mutta ei silti aikuisetkaan huuda kurkku suorana kun kiukuttaa.
Sanottu on, ehkä 268652179099765433222 kertaa. Ap
Nosta omaa ääntäsi ja sano suoraan "nyt loppu" tai "pää kiinni painajainen". Kun ei muu tehoa niin voi sitä suoraan sanoa, tuskin mikään vauva tai taapero enää on
Kuulostaa aika vahingoittavalta sanoa omalle lapselle "pää kiinni painajainen". En ikimaailmassa sanoisi omalle lapselle noin. Mutta AP:n lisäviestit selkiytti tilannetta sen verran, että menisin eteepäin tolla "nyt loppu" + näytä elekielellä olevasi tosissasi. Siis ei tarvi peitellä sitä että nyt äiti on vihainen. Kun kerran lapsi on hyvin hoidettu, saa syliä, lohtua, huomiota, kuuntelua jne jne. Ja on yhä uudestaan ja uudestaan kannustettu kertomaan, mikä on huonosti/onko jostain paha mieli. Yrittäisin tiukempaa linjaa tässä kohtaa, koska kuulostaa että nyt alkaa mennä siihen että lapsi katsoo äidin olevan nyrkkeilysäkki joka kestää mitä vaan kiukuttelua. Voisiko lapsi jopa hakea sitä, missä kohtaa äiti suuttuu/reaktiota ja jollain tasolla toivoo että asetat jonkin selkeän rajan? Mikä vaatisi tietysti seuraamusta rajan ylityksestä.
Oletko AP hakenut apua mistään? Perheneuvola, lastenpsykologi/lastenpsykiatri? Tilanne on todella rankka sulle AP joten olis varmaan hyvä pyytää apua myös itselle, jottet totaaliromahda. Toivon sinulle AP ihan hirveesti voimia. Olet hyvä äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meinaat että se loppuu kun kiellät? Jos ei osaa kontrolloida tunteitaan yhtään, niin ei siihen kieltämiset tai rangaistukset auta.
Mutta lässyttäminen auttaa? Äiti ymmärtää, että sinulla on pahamieli. Haluaisitko namin? Huomenna mennään serkkujen kanssa Hoplopiin.
Tyypillinen va jakki ajattelee noin, että on vain kaksi ääripäätä.
Niin oletkin. Tuo on kuule ollut ohjeena ihan virallisella MLL-sivustolla, en tiedä onko vieläkin.
Olen opettanut kiukuttelua. Ap