Minkä ikäiseltä lapselta voi kieltää kiukuttelun?
Taustaa: lapseni on aina ollut aika tulinen temperamentiltaan, kova huutamaan ja huutaa kovaa ja kiukuttelua löytyy vaikka muille jakaa. Olen kuitenkin aina kasvattanut häntä niin, että huuto ei ole ok eikä kiukuttelemalla saa mitään mitä haluaa, eikä ole saanutkaan. Tässä vuosien varrella olen kuullut niin paljon huutamista ja kiukuttelua, että en enää jaksa, etenkin kun mikään kasvattaminen ja ohjaaminen mitä teen ei tunnu sitä vähentävän. Olen siispä ajatellut, että jos jatkossa vain kieltäisi kaiken kiukuttelun ja huutamisen täysin. Siis täysin, vaikka kaikkien karkkipäivien ja ruutuaikojen ym ym menettämisen uhalla, koska en enää jaksa. Itken usein salaa kun on pää niin kipeä kaiken huudon takia. Minkä ikäiselle teidän mielestä voi tehdä näin? Minkä ikäinen temperamenttinen lapsi kykenee lopettamaan kiukuttelun?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vinkkejä saitte eskarissa erityisopelta? Pyytäisin apua myös perheneuvolasta.
Lapsesi tarvitsee paljon tukea tunneilmaisuunsa ja niiden käsittelyyn, et voi luovuttaa ja jättää toista heitteille nyt keskeneräisten taitojensa kanssa.
Tsemppiä!
Eskarin opelta ja erityisopelta ei saatu tähän vinkkejä, lapsi ei päiväkodissa oikein koskaan kiukutellut. Kotona vain. Ei edes kotipihalla. Vain kotona. Ei kukaan ns. ammattilainen usko millainen lapsi on kotona kun hän on aika kiltti ja rauhallinen koulussa, päiväkodissa, kyläpaikoissa, lääkärissä ym. Yleensä hän saa vain muilta kehuja kun käyttäytyy niin hienosti. Ap
Tämä on tavallaan hyvä tilanne. Lapsihan osaa käyttäytyä ihmisten ilmoilla! Kehu siitä paljon, moni lapsi ei nimittäin osaakaan!
Kotona hän kokee sinut niin turvalliseksi ihmiseksi, että uskaltaa känkkäröidä. Eli olet hyvä äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin ikä kieltämiselle? Kyllä kaikenikäisiä saa ja pitääkin kieltää.
Aloituksessani siis kysyin, että minkä ikäiseltä voi kieltää kokonaan huutokiukut siten, että lapsi kykynee ikänsä puolesta ne lopettamaan. Esim. kolmevuotiaalta olisi ihan turhaa yrittää niitä kieltää, sen ikäinen ei kykene olemaan huutamatta jos on olo että tekee mieli huutaa. Ap
Kyllä kolmevuotiaskin huudon lopettaa jos oikeasti haluaa. Ei ehkä sanallisesti ymmärrä vielä, niin silloin pitää muilla tavoilla näyttää että nyt loppu, eli kun huutaa niin sitten rangaistus. Sitten osaa alkaa yhdistää huutamisen rangaistukseen. Joka kerta sitten se rangaistus ja yhtään ei saa lipsua ettei totu siihen ettei rangaistusta aina tulekaan, sitten tekee mieli taas huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano sille että kyllä tässä muitakin kiukuttaa mutta ei silti aikuisetkaan huuda kurkku suorana kun kiukuttaa.
Sanottu on, ehkä 268652179099765433222 kertaa. Ap
Sitten vaan ne järeämmät keinot käyttöön. Muuta neuvoa ei tule.
Sä siis meinaat, että aikuiset ei saa raivareita? On tässä viimeisen 30 vuoden aikana tullut töissä todistettua kaiken näköisiä kohtauksia. Ja porukka on ammattikorkea - tohtori tasoista porukaa.
Vierailija kirjoitti:
Sä siis meinaat, että aikuiset ei saa raivareita? On tässä viimeisen 30 vuoden aikana tullut töissä todistettua kaiken näköisiä kohtauksia. Ja porukka on ammattikorkea - tohtori tasoista porukaa.
En meinaa mitään muuta kuin että en itse viitsi olla tuollaisten aikuisten seurassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meinaat että se loppuu kun kiellät? Jos ei osaa kontrolloida tunteitaan yhtään, niin ei siihen kieltämiset tai rangaistukset auta.
Mikä nykylapsilla on niin pielessä?
Vanhempansa ovat löysähousu-uuvatteja.
Milloin sinun kiukuttelu on kielletty? Saatko äitinä kiukutella mutta lapsi ei saa? Lopeta ensin oma kiukuttelusi. Toivottavasti ymmärsit.
Vierailija kirjoitti:
Milloin sinun kiukuttelu on kielletty? Saatko äitinä kiukutella mutta lapsi ei saa? Lopeta ensin oma kiukuttelusi. Toivottavasti ymmärsit.
En ymmärtänyt kommenttiasi. En kiukuttele, en kuulemma lapsenakaan juuri kiukutellut. En vain ole sellainen ihminen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä annoin oman lapseni huutaa omassa huoneessaan jos halusi ja otin syliin huutamaan jos halusi. Ei olisi tullut mieleenkään käskeä pidättelemään tunteita.
Kyllä tunteet saa tuntea. Ei niiden tunteminen ole synonyymi täysillä huutamiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat kieltää lapselta tunnetilan?
Ethän sinäkään koskaan hermostu ja näytä sitä kenellekään? Tukahdutat sen tunteen.
En minä mitään tunteita tukahduta. Kyllä hermostun välillä ja näytän sen. Mutta en huuda enkä kiukuttele. Saatan itkeä, ääneni on kireä, kerron olevani hermostunut jne. Mutta en minä kyllä kiukuttele muille. Ap
Kiukuttelu ja huutaminen ovat yhtä lailla tapoja purkaa stressiä. Mielestäni tuo, että huutaa vaikka tyynyyn/omassa huoneessa olisi varmaan melko hyvä tapa purkaa tunteita sellaiselle ihmiselle. Säästyy vanhemmat ja naapurit äänihaitoilta. Pitää löytää turvallisia tapoja. Jotkin tavat vain aiheuttavat vähemmän haittaa kuin toiset, ja ovat turvallisempia.
Ja tämä tulee sellaiselta, joka parhaiten purkaa stressiä itkemällä. Lähes joka päivä jostakin kiukuttelevien vanhempieni mielestä kuitenkin satunnaisesti itkeminen on niin epänormaalia hautajaisia lukuunottamatta, että heti on kyvytön kaikkeen, pitäisi mennä terapiaan. Eskaloidaan. Ja ainakin puheista ja käytöksestä välittyy sellainen tunne, että itkevä ei muka osaisi ajatella loogisesti tai muuta, vaikka paremmin olen saanut argumentoitua itkiessä kuin he minulle siitä kiukutellessa.
Yksin itkisin jos voisin, mutta ei sitä koskaan tiedä, jos he sattuvat pelmahtamaan huoneeseeni yhtäkkiä niin kuin välillä ovat tehneet, ja sitten alkaa urkkiminen. Jos kyseessä olisi toinen ihminen ja toisenlainen ilmapiiri, ei siinä silloin olisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vinkkejä saitte eskarissa erityisopelta? Pyytäisin apua myös perheneuvolasta.
Lapsesi tarvitsee paljon tukea tunneilmaisuunsa ja niiden käsittelyyn, et voi luovuttaa ja jättää toista heitteille nyt keskeneräisten taitojensa kanssa.
Tsemppiä!
Eskarin opelta ja erityisopelta ei saatu tähän vinkkejä, lapsi ei päiväkodissa oikein koskaan kiukutellut. Kotona vain. Ei edes kotipihalla. Vain kotona. Ei kukaan ns. ammattilainen usko millainen lapsi on kotona kun hän on aika kiltti ja rauhallinen koulussa, päiväkodissa, kyläpaikoissa, lääkärissä ym. Yleensä hän saa vain muilta kehuja kun käyttäytyy niin hienosti. Ap
Tämä on tavallaan hyvä tilanne. Lapsihan osaa käyttäytyä ihmisten ilmoilla! Kehu siitä paljon, moni lapsi ei nimittäin osaakaan!
Kotona hän kokee sinut niin turvalliseksi ihmiseksi, että uskaltaa känkkäröidä. Eli olet hyvä äiti
Saanko minäkin känkkäröidä omalle 77v äidilleni? Vai missä iässä se pitää lopettaa? Luojan kiitos en ole hankkiutunut äidiksi, kun silloin joutuu ilmeisesti toimimaan roskapönttönä kaikenlaisille hillitsemättömille tunteiden purkauksille.
Lapseni on siis kuin enkeli ulkona ja koulussa ha päiväkodissa ja silleen, mutta kotona sisällä 24/7 känkkäränkkä, joka huutaa ja kiukkuaa kaikesta. Joka päivä. Ollut tällainen about aina. Alkaa tässä äitiä pikkuhiljaa väsyttämään. Pystyttekö ymmärtämään, että on liian raskasta kuunnella jatkuvaa kiukkuhuutoa hihassa roikkuvalta kaiken aikaa kotona? Ap
Ei sitä kiukuttelua kielloilla saa loppumaan, jos on herkästi tulistuva lapsi. Eikä auta uhkaukset kovista rangaistuksistakaan, turha niitä ehdottaa. Tunteita pitää tietysti sanoittaa ja käydä näitä tilanteita jälkeenpäin läpi, mutta käytännössä luultavasti vain aika auttaa.
Nimimerkillä saman kokenut. Lapsi nyt 17, eikä enää kiukuttele samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on siis kuin enkeli ulkona ja koulussa ha päiväkodissa ja silleen, mutta kotona sisällä 24/7 känkkäränkkä, joka huutaa ja kiukkuaa kaikesta. Joka päivä. Ollut tällainen about aina. Alkaa tässä äitiä pikkuhiljaa väsyttämään. Pystyttekö ymmärtämään, että on liian raskasta kuunnella jatkuvaa kiukkuhuutoa hihassa roikkuvalta kaiken aikaa kotona? Ap
Varmasti. Varsinkin jos tulee vartavasten luoksesi vieläpä kiukuttelemaan.
En kyllä tiedä. Jotain huomiota lapsi siinä hakee, mutta jos ei kerta halua keskustella tai lohdutusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä kiukuttelua kielloilla saa loppumaan, jos on herkästi tulistuva lapsi. Eikä auta uhkaukset kovista rangaistuksistakaan, turha niitä ehdottaa. Tunteita pitää tietysti sanoittaa ja käydä näitä tilanteita jälkeenpäin läpi, mutta käytännössä luultavasti vain aika auttaa.
Nimimerkillä saman kokenut. Lapsi nyt 17, eikä enää kiukuttele samalla tavalla.
Eipä vaikuta kovin fiksulta lapselta. Hyvä jos ei enää lähes aikuisena ihan samalla tavalla kiukuttele.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä kiukuttelua kielloilla saa loppumaan, jos on herkästi tulistuva lapsi. Eikä auta uhkaukset kovista rangaistuksistakaan, turha niitä ehdottaa. Tunteita pitää tietysti sanoittaa ja käydä näitä tilanteita jälkeenpäin läpi, mutta käytännössä luultavasti vain aika auttaa.
Nimimerkillä saman kokenut. Lapsi nyt 17, eikä enää kiukuttele samalla tavalla.
Miten sinä oikein jaksoit kaikki vuodet sen kiukkuhuudon läpi ruoanlaitot, siivoamiset, hampaiden pesut, nukkumaan menot, aamuiset kouluun ja töihin lähdöt jne kaikki arkiset hommat? Itsellä meinaa nuppi jo levitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sano sille että kyllä tässä muitakin kiukuttaa mutta ei silti aikuisetkaan huuda kurkku suorana kun kiukuttaa.
vähättelevää 💩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano sille että kyllä tässä muitakin kiukuttaa mutta ei silti aikuisetkaan huuda kurkku suorana kun kiukuttaa.
Sanottu on, ehkä 268652179099765433222 kertaa. Ap
Nosta omaa ääntäsi ja sano suoraan "nyt loppu" tai "pää kiinni painajainen". Kun ei muu tehoa niin voi sitä suoraan sanoa, tuskin mikään vauva tai taapero enää on
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on siis kuin enkeli ulkona ja koulussa ha päiväkodissa ja silleen, mutta kotona sisällä 24/7 känkkäränkkä, joka huutaa ja kiukkuaa kaikesta. Joka päivä. Ollut tällainen about aina. Alkaa tässä äitiä pikkuhiljaa väsyttämään. Pystyttekö ymmärtämään, että on liian raskasta kuunnella jatkuvaa kiukkuhuutoa hihassa roikkuvalta kaiken aikaa kotona? Ap
No sano sille lapselle että lopettaa jatkuvan kiukuttelunsa! Piste. Kyse on jo koululaisesta, hyvänen aika.
Sanottu on, ehkä 268652179099765433222 kertaa. Ap