Minkä ikäiseltä lapselta voi kieltää kiukuttelun?
Taustaa: lapseni on aina ollut aika tulinen temperamentiltaan, kova huutamaan ja huutaa kovaa ja kiukuttelua löytyy vaikka muille jakaa. Olen kuitenkin aina kasvattanut häntä niin, että huuto ei ole ok eikä kiukuttelemalla saa mitään mitä haluaa, eikä ole saanutkaan. Tässä vuosien varrella olen kuullut niin paljon huutamista ja kiukuttelua, että en enää jaksa, etenkin kun mikään kasvattaminen ja ohjaaminen mitä teen ei tunnu sitä vähentävän. Olen siispä ajatellut, että jos jatkossa vain kieltäisi kaiken kiukuttelun ja huutamisen täysin. Siis täysin, vaikka kaikkien karkkipäivien ja ruutuaikojen ym ym menettämisen uhalla, koska en enää jaksa. Itken usein salaa kun on pää niin kipeä kaiken huudon takia. Minkä ikäiselle teidän mielestä voi tehdä näin? Minkä ikäinen temperamenttinen lapsi kykenee lopettamaan kiukuttelun?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vinkkejä saitte eskarissa erityisopelta? Pyytäisin apua myös perheneuvolasta.
Lapsesi tarvitsee paljon tukea tunneilmaisuunsa ja niiden käsittelyyn, et voi luovuttaa ja jättää toista heitteille nyt keskeneräisten taitojensa kanssa.
Tsemppiä!
Eskarin opelta ja erityisopelta ei saatu tähän vinkkejä, lapsi ei päiväkodissa oikein koskaan kiukutellut. Kotona vain. Ei edes kotipihalla. Vain kotona. Ei kukaan ns. ammattilainen usko millainen lapsi on kotona kun hän on aika kiltti ja rauhallinen koulussa, päiväkodissa, kyläpaikoissa, lääkärissä ym. Yleensä hän saa vain muilta kehuja kun käyttäytyy niin hienosti. Ap
Meillä oli samanlainen. Päiväkodin huoli oli, että näyttääkö ikinä negatiivisia tunteita. Sanoin, ettei tarvitse siitä huolehtia, kun kotona oli enimmäkseen kiukkuinen ja hankala. Itsenäinen, pärjäävä aikuinen siitä lopulta kasvoi, mutta edelleen on vahvat tunteet hyvässä ja pahassa. Kaksonen horoskoopiltaan, ja vaikka noihin en usko, niin tässä tapauksessa ainakin kaksi eri persoonaa. Mitään vinkkejä ei ole. Kärsivällisyyttä toivotan.
Minä annoin oman lapseni huutaa omassa huoneessaan jos halusi ja otin syliin huutamaan jos halusi. Ei olisi tullut mieleenkään käskeä pidättelemään tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vinkkejä saitte eskarissa erityisopelta? Pyytäisin apua myös perheneuvolasta.
Lapsesi tarvitsee paljon tukea tunneilmaisuunsa ja niiden käsittelyyn, et voi luovuttaa ja jättää toista heitteille nyt keskeneräisten taitojensa kanssa.
Tsemppiä!
Eskarin opelta ja erityisopelta ei saatu tähän vinkkejä, lapsi ei päiväkodissa oikein koskaan kiukutellut. Kotona vain. Ei edes kotipihalla. Vain kotona. Ei kukaan ns. ammattilainen usko millainen lapsi on kotona kun hän on aika kiltti ja rauhallinen koulussa, päiväkodissa, kyläpaikoissa, lääkärissä ym. Yleensä hän saa vain muilta kehuja kun käyttäytyy niin hienosti. Ap
Ilmeisesti hän on siis vieraskorea, eli uskaltaa kiukutella vain kotona. Oma keskimmäinen oli samanlainen, niin hiljainen muualla mutta sai kunnon raivareita kotona juuri 6-7-vuotiaana. Saattaa kuulua tuohon ikään osalla, ja menee onneksi ohi. Nyt tämä omakin lapsi on mitä tasapainoisin ja kultaisin nuori aikuinen.
Käytös kuuluu itsenäistymiseen ja omien rajojensa testaamiseen. Vanhemmalta tarvitaan rauhallisuutta, rajojen asettamista sekä lapsen auttamista tunteiden säätelyssä.
Jottei synny yhtään enempää negatiivista kierrettä kotona, koittakaa keskittyä positiiviseen. Antakaa hyvin matalalla kynnyksellä kehuja pienimmistäkin asioista, yleensä se kasvaa mihin kiinnitetään huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Haluat kieltää lapselta tunnetilan?
Ethän sinäkään koskaan hermostu ja näytä sitä kenellekään? Tukahdutat sen tunteen.
En minä mitään tunteita tukahduta. Kyllä hermostun välillä ja näytän sen. Mutta en huuda enkä kiukuttele. Saatan itkeä, ääneni on kireä, kerron olevani hermostunut jne. Mutta en minä kyllä kiukuttele muille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja meinaat että se loppuu kun kiellät? Jos ei osaa kontrolloida tunteitaan yhtään, niin ei siihen kieltämiset tai rangaistukset auta.
Kummasti auttoi kun itse olin kakara ja riehuin niin lopetin kun kiellettiin ja rangaistiin. Ja en ollut mikään helppo lapsi vaan juuri sellainen tunteita hallitsematon kauhukakara, mutta sitten kun rangaistukset alkoi olla tarpeeksi kovia niin lopetin. Omiin lapsiini on myös auttanut. Mitä sitten muka teet, jos ei saa kieltää tai rangaista? Pitäisikö antaa riehua ihan holtittomasti vailla mitään rajoja?
Vierailija kirjoitti:
Minä annoin oman lapseni huutaa omassa huoneessaan jos halusi ja otin syliin huutamaan jos halusi. Ei olisi tullut mieleenkään käskeä pidättelemään tunteita.
Niin, minun lapseni ei halua kiukutella ja huutaa omassa huoneessaan vain vain siinä huoneessa missä minä olen ja vain ihan minun vieressä, usein hihassa roikkuen. Hän ei myöskään halua syliin tai lohdutusta, hän haluaa kiukutella. Ap
Mikä hemmetin ikä kieltämiselle? Kyllä kaikenikäisiä saa ja pitääkin kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meinaat että se loppuu kun kiellät? Jos ei osaa kontrolloida tunteitaan yhtään, niin ei siihen kieltämiset tai rangaistukset auta.
Kummasti auttoi kun itse olin kakara ja riehuin niin lopetin kun kiellettiin ja rangaistiin. Ja en ollut mikään helppo lapsi vaan juuri sellainen tunteita hallitsematon kauhukakara, mutta sitten kun rangaistukset alkoi olla tarpeeksi kovia niin lopetin. Omiin lapsiini on myös auttanut. Mitä sitten muka teet, jos ei saa kieltää tai rangaista? Pitäisikö antaa riehua ihan holtittomasti vailla mitään rajoja?
Olet se nönn nööö mt. Olet tämän ennenkin kertonut.....uskotaan🤭🤭🤭🤭🤭
Hän on lapsi! Vasta opettelee asioita. Ei sitä voi kokonaan kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Minä annoin oman lapseni huutaa omassa huoneessaan jos halusi ja otin syliin huutamaan jos halusi. Ei olisi tullut mieleenkään käskeä pidättelemään tunteita.
Oletko sinä niitä joiden kakarat huutaa ja parkuu häiritsevästi julkisella paikalla vailla mitään rajoja ja muita ihmisiä häiritsien?
Kiukku on elämäntaipaleella tarpeellinen tunne, ei sitä voi kieltää. Sen ilmaisua voi ohjata rakentavammaksi. Jos lapsi haluaa huutaa, ohjaa muualle huutamaan, älä kuuntele sitä. Ääntä maailmaan mahtuu. Huutamalla ei saa haluamaansa. Sitten kun voi normaalilla äänellä jutella, jutellaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin ikä kieltämiselle? Kyllä kaikenikäisiä saa ja pitääkin kieltää.
Aloituksessani siis kysyin, että minkä ikäiseltä voi kieltää kokonaan huutokiukut siten, että lapsi kykynee ikänsä puolesta ne lopettamaan. Esim. kolmevuotiaalta olisi ihan turhaa yrittää niitä kieltää, sen ikäinen ei kykene olemaan huutamatta jos on olo että tekee mieli huutaa. Ap
Lapsi käyttää huutoa kun huomaa, että se vaikuttaa äitiin. Älä anna vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiukku on elämäntaipaleella tarpeellinen tunne, ei sitä voi kieltää. Sen ilmaisua voi ohjata rakentavammaksi. Jos lapsi haluaa huutaa, ohjaa muualle huutamaan, älä kuuntele sitä. Ääntä maailmaan mahtuu. Huutamalla ei saa haluamaansa. Sitten kun voi normaalilla äänellä jutella, jutellaan.
Miten lapsi ohjataan muualle huutamaan kun ei hän yksin halua huutaa vaan hän haluaa huutaa vain vanhemmalle, siis ihan vierestä. Aina kun lapsen ohjaa eri huoneeseen niin hän tulee heti perässä huutaen ja kiukuten sieltä perässäni. Ap
Lapsen tunteita pitää silti kuunnella ja vointia. Esiteini-ikä alkaa osalla varhain. Ei saa mitätöidä ja tukahduttaa muita. Olotila ei ole hyvä jos kiukuttelee, aikuinen ei ole huolehtinut ehkä tarpeista.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käyttää huutoa kun huomaa, että se vaikuttaa äitiin. Älä anna vaikuttaa.
Vaikuttaa siten, että se rasittaa minua ja saa pääni kipeäksi (ja salaa itken kun en jaksa). Se ei kuitenkaan vaikuta minuun niin että saisi huutamalla mitä haluaa. Ap
Sano sille että kyllä tässä muitakin kiukuttaa mutta ei silti aikuisetkaan huuda kurkku suorana kun kiukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen tunteita pitää silti kuunnella ja vointia. Esiteini-ikä alkaa osalla varhain. Ei saa mitätöidä ja tukahduttaa muita. Olotila ei ole hyvä jos kiukuttelee, aikuinen ei ole huolehtinut ehkä tarpeista.
Olen varmasti huolehtinut lapsen tarpeista hyvin. Jopa paremmin kuin vanhemmat keskimäärin (toki minua parempiakin tietenkin on myös). Mutta huolehtimisen puutetta tässä ei kyllä ole. Ap
Minun äitini on kiukutellut aina ja kiukuttelee vielä ysikymppisenäkin.