Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa keskiajalta aina 1800 luvun alkuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on osa Ruotsia, kyllä. Kansan identiteetti ei kuitenkaan ollut ruotsalainen ja vielä vähemmän suomalainen. Elettiin hyperlokaalisti, kuuluttiin omaan heimoon, esim. karjalaiset, ja omaan kylään.

Ihan samalla tavalla asia oli nykyisen Ruotsin puolella. Mitään vahvaa yhtenäistä kansan identiteettiä ei ollut siellä yhtään sen enempää. Nykyisen Suomen osa Ruotsista ei poikkea tässä millään tavalla muusta osasta kuningaskuntaa.

No ei ehkä ollut niinkään vielä mitään yhtenäistä kansan identiteettiä, mutta objektiivisesti tarkasteluna, niin se on kyllä valtava ero, että täällä puhuttiin kokonaan erilaista kieltä, kuin mitä ruotsi on. Suomalaiset eroavat myös etniseltä taustaltaan paljon ruotsalaisista, mikä nykyään tiedetään. Eli suomeksi sanottuna, olimme aika pitkälle eri kansaa, niin kieleltä kuin alkuperältä, kuin ruotsalaiset. 

Kieli oli eri, mutta geneettisesti suomalaiset ovat yhdistelmä ympäröivien maiden asukkaista, muutamilla pullonkauloilla maustettuna. Miten voisimme muuta ollakaan, kun kielialueemme on jatkunut Norjasta Luoteis-Venäjälle?

Tämä ominainen etninen ja kielellinen eroavaisuus pääpiirteissään on syntynyt kuitenkin jo parituhatta vuotta sitten. Kun tuolta Uralin suunnilta tänne tuli väkeä suomen kantakielen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen alueella ei ollut Ruotsin vallan aikana mitään erillistä juridista tai valtiosääntöistä erityisasemaa, vaan se oli täysin integroitu ja tasavertainen osa Ruotsin valtakuntaa. Suomi ei ollut siirtomaa, valloitettu alusmaa eikä autonominen alue, vaan sitä kohdeltiin juridisesti samalla tavalla kuin valtakunnan ydinalueita (kuten Sveanmaata tai Götanmaata).

Kohdeltiin tasavertaisena? Höpöpuhetta. Kohdeltiin kyllä hyvinkin siirtomaaherran ottein, ei täkäläisiä pidetty läheskään ruotsalaisten arvoisina. Sotajoukkoihin ottoja, katovuosina ei autettu, äidinkielen tukahduttamista jne. Miehitysvalta, ensin läntiset osat 1100-luvulta, laajennus 1300-l, lopulta koko nykyinen Suomi. Outo juttu, mutta Venäjän vallan alle joutuminen oli meille suuri vapautus, alkoi autonomia ja kansallinen herääminen, päästiin Euroopan aatevirtauksiin mukaan.

Igorin mielestä juuri Venäjän vallan alle joutuminen oli suomalaisille siunauksellista. Tästähän Igor palkkansa ruplissa ansaitsee.

Mä en ole Igor, mutta onhan se päivänselvää, että Venäjän vallan ajasta alkoi kansallinen kehityksemme. Vaikea sanoa, olisimmeko itsenäistyneet Ruotsin alaisuudessa. Toisaalta olisiko se ollut paha asia kuulua vähän isompaan länsimaiseen valtioon ja puhua ruotsia?

No olisi se minusta aika ikävää ollut menettää tämä erityinen mainio suomen kielemme (ja oma kulttuuriperintömme). Valtaosalle suomen sukulaiskielistä on käynyt kehnommin, toisen valtion sisällä puristuksissa. 

Myös saamen kieli on kärsinyt tällä tavoin aika pahoin muiden valitoiden alueilla. Onneksi nykyään koitetaan antaa sille tilansa ja avonsa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen alueella ei ollut Ruotsin vallan aikana mitään erillistä juridista tai valtiosääntöistä erityisasemaa, vaan se oli täysin integroitu ja tasavertainen osa Ruotsin valtakuntaa. Suomi ei ollut siirtomaa, valloitettu alusmaa eikä autonominen alue, vaan sitä kohdeltiin juridisesti samalla tavalla kuin valtakunnan ydinalueita (kuten Sveanmaata tai Götanmaata).

Kohdeltiin tasavertaisena? Höpöpuhetta. Kohdeltiin kyllä hyvinkin siirtomaaherran ottein, ei täkäläisiä pidetty läheskään ruotsalaisten arvoisina. Sotajoukkoihin ottoja, katovuosina ei autettu, äidinkielen tukahduttamista jne. Miehitysvalta, ensin läntiset osat 1100-luvulta, laajennus 1300-l, lopulta koko nykyinen Suomi. Outo juttu, mutta Venäjän vallan alle joutuminen oli meille suuri vapautus, alkoi autonomia ja kansallinen herääminen, päästiin Euroopan aatevirtauksiin mukaan.

Igorin mielestä juuri Venäjän vallan alle joutuminen oli suomalaisille siunauksellista. Tästähän Igor palkkansa ruplissa ansaitsee.

Mä en ole Igor, mutta onhan se päivänselvää, että Venäjän vallan ajasta alkoi kansallinen kehityksemme. Vaikea sanoa, olisimmeko itsenäistyneet Ruotsin alaisuudessa. Toisaalta olisiko se ollut paha asia kuulua vähän isompaan länsimaiseen valtioon ja puhua ruotsia?

Uskon että jossain vaiheessa oltaisiin itsenäistytty, ja koska Ruotsi on ja oli sivistynyt länsimaa, se olisi voinut tapahtua huomattavasti rauhanomaisemmin. Tarkoitan siis sitä, että punaisten ja valkoisten välinen asetelma, jos sellaista olisi tullutkaan, olisi luultavasti ollut huomattavasti vähemmän vihamielinen eikä olisi välttämättä johtanut läheskään niin kamalaan lopputulokseen. Toisaalta taas Ahvenanmaan asema voisi olla hyvinkin erilainen kuin nyt.

Luonnollisesti Venäjän vallan alle joutuminen luultavasti nopeutti suomalaisen identiteetin kehitystä ja kielen yhteiskunnallista asemaa. Mutta ei se mikään siunaus ollut, ei todellakaan. Venäjän vallan alle joutuminen oli monin paikoin hyvin väkivaltaista ja varsinkin sen viimeiset vuosikymmenet olivat väkivaltaiset. Ja jos silloin 1800-luvun alussa ei oltaisi luotu autonomista järjestelmää vaan oltaisiin jouduttu vain osaksi yhtä ja samaa Venäjää, historian kulku olisi ehkä noudatellut huomattavasti enemmän samaa kuin Viron historia.

Vierailija kirjoitti:

"Koska  olimme kuitenkin omaleimaisia  ja oma  kieli."

Nykysuomi yhtenäisenä kielenä on muodostunut vasta 1800-luvun loppupuolella. Jos tarkastellaan keskiaikaa niin nykyisen Suomen alueella on puhuttu erilaisia suomen-sukuisia kieliä ja niiden murteita. 

Tavallaan se on vasta myöhemmin vakiintunut, että esimerkiksi suomenkieli on suomenkieli ja karjalankieli on karjalankieli. Jos historia olisi mennyt toisella tavalla ja rajat päätyneet toisille paikoille niin meillä saattaisi tänä päivänä olla olemassa oma savonkieli ja pohjanmaankieli.

Ero kielen ja murteen välillä on usein häilyvä.

Suomen kieli on kyllä paljon tuota vanhempi.

Suomen kieli eriytyi kielitieteiden mukaan omaksi kielekseen viimeistään ensimmäisen vuosituhannen loppuun mennessä (tällöin esim. lähisukulaiskieletkin suomi ja viro olivat jo omia kieliään.) Suomen ja saamen kielet alkoivat eriytyä yhteisestä kantakielestä. n. 1500- 500 eaa.

Ja no, karjalan kieli ja suomen kieli on esimerkiksi varsin lähellä toisiaan, (suomen murteista esim. savo, nyt puhumattakaan) verrattuna vaikkapa täysin eri kieliperheen ruotsin kieleen. 

Ja vaikka joku tietty murrealue (esim. savo) olisi korostunut suomen kielen kehityksessä toisella tavalla jostain hisrtoriallisesta syystä, niin hyvin samanlainen se olisi kuin nykysuomi. 

Suomen kieli on omaleimeinen kieli, jolla on pitkä historiansa. 

Verrokiksi vielä kielten kehityksestä, esimerkiksi ruotsi ja norja ovat erityneet myöhemmin toisistaan (muinaisnorjasta), kuin esimerkiksi mitä suomi ja viro toisistaan. Ja ne kuuluvat täysin eri kieliperheeseen kuin suomi. Ruotsin kieli ei myöskään ole aiemmaltakaan kehityshistorialtaan mietenkään vanhempi kieli kuin suomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Koska  olimme kuitenkin omaleimaisia  ja oma  kieli."

Nykysuomi yhtenäisenä kielenä on muodostunut vasta 1800-luvun loppupuolella. Jos tarkastellaan keskiaikaa niin nykyisen Suomen alueella on puhuttu erilaisia suomen-sukuisia kieliä ja niiden murteita. 

Tavallaan se on vasta myöhemmin vakiintunut, että esimerkiksi suomenkieli on suomenkieli ja karjalankieli on karjalankieli. Jos historia olisi mennyt toisella tavalla ja rajat päätyneet toisille paikoille niin meillä saattaisi tänä päivänä olla olemassa oma savonkieli ja pohjanmaankieli.

Ero kielen ja murteen välillä on usein häilyvä.

"Ero kielen ja murteen välillä on usein häilyvä."

Totta. Karjalan kieli ja Karjalan murre on tästä hyvä esimerkki. Esimerkiksi Laatokan Karjalassa puhuttu murre muistutti enemmän Karjalan kieltä kuin vaikka Kannaksella puhuttua murretta.

Eikä tämä ole mitenkään poikkeuksellista. Esimerkiksi Ranskassa puhuttiin keskiajalla vähintään noin kymmentä eri kieltä. Nykyinen ranskan kieli on alunperin pelkästään Pariisin alueen kieli.

Tuskin kukaan ranskalaisillekaan menee siksi vähättelemään heidän kielensä / kansansa alueellista merkitystä ja kehityskulkua.

Suomen alueella on puhuttu saamen ja suomen kantakieliä siinä 1500 eaa - 500 jaa ympärillä. 

Alkuperä näillä molemmilla on Volgan ja Uralin suunnilla, kun sieltä on vaellettu Suomen alueelle. Vähän eri aikoina, saamelaisiksi sittemmin eriyneet tuli ensin, sisäsuomen järvialueille. (Myöhemmin pohjoiseen niiden osalta, jotka eivät sulutuneet myöhemmin saapunesiin itämerensuomalaisiin.)

Nämä yhteisen kantakielen kielet erityivät pikkuhiljaa saameksi ja vähän myöhemmin tänne vaeltaneen porukan kieli itämerensuomalaisiksi kieliksi. Pääpiiteittäin näin. 

Jotain kadonneita kieliä täällä on ollut ennen tuotakin, joista esim. saamen kielessä on nähtävissä vaikutteita, mutta niistä kielistä ja ihmisistä ei kai ole paljoa tietoa muuten. Sulautumista ja sekoittumista on tapahtunut kansojen ja kielien kesken, vaikka myös tätä kuvattua eritymistä.