Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa keskiajalta aina 1800 luvun alkuun
Kuitenkin mediassa ja kirjoissa historiaamme kirjoitetaan aivan kuin olisimme olleet tuolloin itsenäisiä.
Mistä johtuu että Ruotsin kuningaskunnan sijasta aina kirjoitetaan ”Suomi” ja ”Suomessa” vaikka mitään Suomea ei tuolloin ollut edes olemassa. Eikö tämä ole silkkaa historian vääristelyä? Huonosta omatunnosta tuo kumpuaa vai mistä?
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä Suomi , ainoa joilla on voimaa muut on raukkiskansaa VARSINKIN NAAPURIHOMPPELIT joten olkaamme ylpeitä.
Muistaakseni Suomessa on enemmän homoseksuaaleja kuin Ruotsissa suhteutettuna väestöön.
Muistat väärin. Suomessa ja Ruotsissa on melkolailla saman verran homoja suhteessa väkilukuun.
Onko tuosta ihan joku tilasto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen alueella ei ollut Ruotsin vallan aikana mitään erillistä juridista tai valtiosääntöistä erityisasemaa, vaan se oli täysin integroitu ja tasavertainen osa Ruotsin valtakuntaa. Suomi ei ollut siirtomaa, valloitettu alusmaa eikä autonominen alue, vaan sitä kohdeltiin juridisesti samalla tavalla kuin valtakunnan ydinalueita (kuten Sveanmaata tai Götanmaata).
Ok, voi olla näin, mut täällä oli oma kieli ja oma kansa kuitenkin. Eli suomen kansa oli olemassa, kuului se sitten mihin milloinkin, Ruotsiin tai sitten Venäjään.
Mikä ihmeen "oma kansa"? Mitään Suomen kansaa ei ollut keskiajalla eikä vielä sen jälkeenkään pitkään aikaan olemassa. Oli vain useita eri heimoja, joissa puhuttiin eri kieliä ja niiden murteita. Saamelaisuus on tästä keskustelusta unohtunut kokonaan. Saamelaisten alueet ulottui vielä keskiajalla paljon etelämmäksi kuin nykyiset saamelaisalueet. Saamea puhuttiin vielä 1400-luvulla Etelä-Pohjanmaalla, 1500-luvulla Järvi-Suomessa ja 1600-luvulla Kainuussa.
Monet nykyihmiset eivät tunnu ymmärtävän historiaa lainkaan. Ei keskiajalla ja varsinkaan sitä ennen ollut olemassa mitään kansallisvaltioita, ei varsinkaan nykyisen kaltaisia.
Juuri näin. Nykyisen Suomen alueella on aikoinaan puhuttu lukemattomia eri kieliä. Esimerkiksi saamelaiskielistä nykyisellä Suomen alueella on puhuttu ainakin neljää eri kieltä ja saamen kieliä on puhuttu aikoinaan ympäri Suomea etelää myöden. Ennen suomea ja saamea, nykyisen Suomen alueella puhuttiin useita kadonneita kieliä.
Kuten esimerkiksi? Suppeilla paikallisilla väestöryhmillä nyt ei kovin monia eri kieliä ollut. Kyllä ne tunnetaan historialliselta ajalta. Hajaantuneen väestön eri murteet on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen alueella ei ollut Ruotsin vallan aikana mitään erillistä juridista tai valtiosääntöistä erityisasemaa, vaan se oli täysin integroitu ja tasavertainen osa Ruotsin valtakuntaa. Suomi ei ollut siirtomaa, valloitettu alusmaa eikä autonominen alue, vaan sitä kohdeltiin juridisesti samalla tavalla kuin valtakunnan ydinalueita (kuten Sveanmaata tai Götanmaata).
Ok, voi olla näin, mut täällä oli oma kieli ja oma kansa kuitenkin. Eli suomen kansa oli olemassa, kuului se sitten mihin milloinkin, Ruotsiin tai sitten Venäjään.
Mikä ihmeen "oma kansa"? Mitään Suomen kansaa ei ollut keskiajalla eikä vielä sen jälkeenkään pitkään aikaan olemassa. Oli vain useita eri heimoja, joissa puhuttiin eri kieliä ja niiden murteita. Saamelaisuus on tästä keskustelusta unohtunut kokonaan. Saamelaisten alueet ulottui vielä keskiajalla paljon etelämmäksi kuin nykyiset saamelaisalueet. Saamea puhuttiin vielä 1400-luvulla Etelä-Pohjanmaalla, 1500-luvulla Järvi-Suomessa ja 1600-luvulla Kainuussa.
Monet nykyihmiset eivät tunnu ymmärtävän historiaa lainkaan. Ei keskiajalla ja varsinkaan sitä ennen ollut olemassa mitään kansallisvaltioita, ei varsinkaan nykyisen kaltaisia.
Niinhän se on. Keskiajalla Euroopassa perustettiin kansallisvaltioita, mutta Suomen alueen heimot eivät sellaista perustaneet ja Ruotsi ilmoitti, että alue kuuluu Ruotsiin, ilman sen suurempaa dramatiikkaa tai sotaa. Eihän hajanaisilla suomalaisilla olisi ollut mitään puolustusmekanismejakaan. Kuten kaikki tietävät, historian kuluessa Venäjä ja Ruotsi sotivat tästä itäisen Ruotsin alueesta, eli siis nykyisestä Suomesta, monta kertaa. Ruotsin vallan aikana suomalaisilla ei ollut yleensä niinkään hyvät olot kuin Venäjän vallan aikana. Ruotsalaiset kohtelivat suomalaisia lähinnä piikoina ja suomen kieli oli kyökkikielen asteella, jota ei saanut puhua kouluissa. Suomesta tuli Suomen virallinen kieli vasta Venäjän vallan aikana. Oli kuitenkin lopulta nimenomaan ruotsinkielisen sivistyneistön etu ja myös ansiokin, että Suomessa herätettiin kansallisaate ja saatiin lopulta itsenäisyys.
Suomalaisilla oli hyvin vahva puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus aivan kuin nykyäänkin.
Kun "viikingit" ryöstelivät Frankiaa ja perustivat kuningaskuntiaan ( Danelaw ym. ) Englalandiin ja Iirinmaalle eivät ne pystyneet vuosisatoihin asettumaan Suomeen eivätkä Viroon ennen ns. "ristiretkiaikaa" 1200-luvulla.
Kuitenkin aineellinen kulttuuri oli arkeologisten löytöjen valossa samanlainen tai korkeampi täällä kuin Skandinaviassa. Esimerkiksi rautakautisia miekkoja on löytynyt ainoastaan Norjasta enemmän kuin Suomesta ja Suomesta löydetyt ovat keskimäärin korkeampaa laatua.
Mikko Moilanen on koonnut aiheesta erinomaisen tutkimuksen:
https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/viikinkimiekat-suomessa/4823971
Tämä oli minulle aivan uutta tietoa. Meidän aikana 70-luvulla kouluissa ei opetettu näin. Olen aina uskonut, että suomalaisheimot olivat vielä keskiajan alussa erillisiä, eikä ollut mitään yhteistä puolustusta.
Tuo on väärää tietoa!
Ajatelepa vain esimerkiksi linnavuorten ketjua ja sen suunnitteluun ja rakentamiseen vaadittua työtä! Kaikilta linnavuorilta on näkö- ja siis merkinantoyhteys kahteen muuhun linnaan, jotta vihollisen saapuessa ja liikkuessa alueella voidaan va in ova lkein ilmaista sen sijainti ja reitti!
Book of Roger kertoo menneestä ja vielä vanhemmasta ajasta, naisten maasta missä hallitsi nais-soturit saarten rannikkoa.
Oliko muinainen Euran emäntä Janakkalan nais-soturin kaksois-sisar? Molemmat hampaisiin asti aseistettuja.
Mitään "nais-sotureita" ei ole koskaan ollut olemassa.
Kuvittele nyt jos sä joutuisit tappelemaan hengestäsi eukkosi kanssa joka koittaisi sut tappaa, niin miten siinä kävisi?
Moilasen miekkatutkimuskin todistaa nais-sotureiden olemassaolosta. Miekkojen terät oli taottu äärimmäisen taitavasti ohuiksi jotta ne oli saatu kevyiksi.
Läpi historian naiset ovat osoittaneet sotilaalliset kykynsä mukauttamalla aseita vahvuuksiinsa ja ottamalla merkittäviä rooleja sodankäynnissä. Vihollisia loitolla pitävistä seiväsaseista tarkkoja iskuja mahdollistaviin miekkoihin nämä aseet mahdollistivat naisten tehokkaan osallistumisen taisteluun, puolustukseen ja selviytymiseen. Heidän rohkeutensa ja taitonsa näiden työkalujen kanssa eivät ainoastaan muokanneet taisteluita, vaan myös murskasivat sukupuolinormeja osoittaen, että naiset olivat aivan yhtä kyvykkäitä taistelun tuoksinassa kuin miespuoliset kollegansa.
Kerro vielä miksi naiset jätettiin tai jättäytyivät pois taisteluhommista myöhemmin? Pysytään todellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä Suomi , ainoa joilla on voimaa muut on raukkiskansaa VARSINKIN NAAPURIHOMPPELIT joten olkaamme ylpeitä.
Muistaakseni Suomessa on enemmän homoseksuaaleja kuin Ruotsissa suhteutettuna väestöön.
Muistat väärin. Suomessa ja Ruotsissa on melkolailla saman verran homoja suhteessa väkilukuun.
Onko tuosta ihan joku tilasto?
Ei.
Seksuaalisesta suuntautumisesta ei lle mahdollista eikä mitenkään mielekästäkään pitää tilastoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kansa tuli vasta n. 1860-luvun tienoilla Suomeen. Täällä oli vain eri heimoja eikä oltu hirveästi tekemisissä heimojen kesken vaan joka heimo eleli omalla alueellaan.
Snellman oli yksi iso arkkitehti.
Snellman oli toki fennomaani, mutta myös osasyyllinen Euroopan viimeiseen nälänhätään 1860-luvulla toimiessaan valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä eli "valtiovarainministerinä".
Ensimmäinen täällä, itseni lisäksi, joka ymmärtää tämän historiasta. Kun Snellmannin päivää vietetään niin kannattaa muistaa että tapatti välillisesti ison osan suomen kansasta.
"miekkatutkimuskin todistaa nais-sotureiden olemassaolosta."
Siihen aikaan tyypillisessä perheessä oli kymmenen lasta. Tämä jo käytännössä sanelee sen, ettei naisilla ole ollut mahdollisuutta lähteä yhtään mihinkään. Naisen paikka oli kotona lapsia hoitamassa. Siitä voi olla montaa mieltä onko se hyvä vai huonoa asia, mutta kiistämätöntä on että näin maailma on pyörinyt. (Ihan kuten se vielä tänä päivänä monissa kehitysmaissa toimii. Ei naisilla ole mitään muuta vaihtoehtoa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kansa tuli vasta n. 1860-luvun tienoilla Suomeen. Täällä oli vain eri heimoja eikä oltu hirveästi tekemisissä heimojen kesken vaan joka heimo eleli omalla alueellaan.
Snellman oli yksi iso arkkitehti.
Snellman oli toki fennomaani, mutta myös osasyyllinen Euroopan viimeiseen nälänhätään 1860-luvulla toimiessaan valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä eli "valtiovarainministerinä".
Ensimmäinen täällä, itseni lisäksi, joka ymmärtää tämän historiasta. Kun Snellmannin päivää vietetään niin kannattaa muistaa että tapatti välillisesti ison osan suomen kansasta.
Erittäin vahva paino sanalla välillisesti. Kukaan ei ajattele Snellmannin toimineen siinä tarkoituksessa, että ihmisille aiheutuisi kärsimystä. Tilanne oli kaikin puolin vaikea. Varmasti sen ajan ihmiset yritti tehdä parhaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen alueella ei ollut Ruotsin vallan aikana mitään erillistä juridista tai valtiosääntöistä erityisasemaa, vaan se oli täysin integroitu ja tasavertainen osa Ruotsin valtakuntaa. Suomi ei ollut siirtomaa, valloitettu alusmaa eikä autonominen alue, vaan sitä kohdeltiin juridisesti samalla tavalla kuin valtakunnan ydinalueita (kuten Sveanmaata tai Götanmaata).
Ok, voi olla näin, mut täällä oli oma kieli ja oma kansa kuitenkin. Eli suomen kansa oli olemassa, kuului se sitten mihin milloinkin, Ruotsiin tai sitten Venäjään.
Mikä ihmeen "oma kansa"? Mitään Suomen kansaa ei ollut keskiajalla eikä vielä sen jälkeenkään pitkään aikaan olemassa. Oli vain useita eri heimoja, joissa puhuttiin eri kieliä ja niiden murteita. Saamelaisuus on tästä keskustelusta unohtunut kokonaan. Saamelaisten alueet ulottui vielä keskiajalla paljon etelämmäksi kuin nykyiset saamelaisalueet. Saamea puhuttiin vielä 1400-luvulla Etelä-Pohjanmaalla, 1500-luvulla Järvi-Suomessa ja 1600-luvulla Kainuussa.
Monet nykyihmiset eivät tunnu ymmärtävän historiaa lainkaan. Ei keskiajalla ja varsinkaan sitä ennen ollut olemassa mitään kansallisvaltioita, ei varsinkaan nykyisen kaltaisia.
Juuri näin. Nykyisen Suomen alueella on aikoinaan puhuttu lukemattomia eri kieliä. Esimerkiksi saamelaiskielistä nykyisellä Suomen alueella on puhuttu ainakin neljää eri kieltä ja saamen kieliä on puhuttu aikoinaan ympäri Suomea etelää myöden. Ennen suomea ja saamea, nykyisen Suomen alueella puhuttiin useita kadonneita kieliä.
Lounais-Suomi on täynnä vanhaa saamenkielistä paikkanimistöä, johtanee kauas myöhemmälle rautakaudelle.
Saamenkielistä nimistöä löytyy ihan eteläisintä rannikkoa myöten. Hyvänä esimerkkinä Espoossa sijaitseva Nuuksion kansallispuisto. Nimi Nuuksio on alkuperältään saamenkielinen. Sana tarkoittaa laulujoutsenta.
"Koska olimme kuitenkin omaleimaisia ja oma kieli."
Nykysuomi yhtenäisenä kielenä on muodostunut vasta 1800-luvun loppupuolella. Jos tarkastellaan keskiaikaa niin nykyisen Suomen alueella on puhuttu erilaisia suomen-sukuisia kieliä ja niiden murteita.
Tavallaan se on vasta myöhemmin vakiintunut, että esimerkiksi suomenkieli on suomenkieli ja karjalankieli on karjalankieli. Jos historia olisi mennyt toisella tavalla ja rajat päätyneet toisille paikoille niin meillä saattaisi tänä päivänä olla olemassa oma savonkieli ja pohjanmaankieli.
Ero kielen ja murteen välillä on usein häilyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen alueella ei ollut Ruotsin vallan aikana mitään erillistä juridista tai valtiosääntöistä erityisasemaa, vaan se oli täysin integroitu ja tasavertainen osa Ruotsin valtakuntaa. Suomi ei ollut siirtomaa, valloitettu alusmaa eikä autonominen alue, vaan sitä kohdeltiin juridisesti samalla tavalla kuin valtakunnan ydinalueita (kuten Sveanmaata tai Götanmaata).
Paitsi että suomalaisia pidettiin alemman luokan kansalaisina.
Kuka piti?
Oliko jossain kirkonkirjoista merkintä siitä, kuka oli suomalainen ja kuka muu Ruotsin kuninkaan alamainen? Enpä ole tuollaisesta väestökirjanpidosta kuullut.Samaa kansaa suomessa vaelsi kaikissa säädyissä. Aateliset, papit ja virkamiehet olivat suomalaisia syntyjään. Eihän alkukantainen Suomi ollut houkutteleva kohde kartanoissaan asuvalle ruotsalaiselle herrasväelle.
Aateliset oli kyllä enimmäkseen muilta mailta. Aateluuden sai silloin lähinnä sotilasansioilla ja siten läänityksiä Suomestakin.
Verovapauden eli rälssin sai kun varusti hevosmiehen Ruotsin kuninkaan sotiin. Siitä syntyi suomalainen aateli.
Ja näiden lisäksi oli ruotsalaisia ja muistakin maista tullutta aatelistoa.
Vierailija kirjoitti:
"Koska olimme kuitenkin omaleimaisia ja oma kieli."
Nykysuomi yhtenäisenä kielenä on muodostunut vasta 1800-luvun loppupuolella. Jos tarkastellaan keskiaikaa niin nykyisen Suomen alueella on puhuttu erilaisia suomen-sukuisia kieliä ja niiden murteita.
Tavallaan se on vasta myöhemmin vakiintunut, että esimerkiksi suomenkieli on suomenkieli ja karjalankieli on karjalankieli. Jos historia olisi mennyt toisella tavalla ja rajat päätyneet toisille paikoille niin meillä saattaisi tänä päivänä olla olemassa oma savonkieli ja pohjanmaankieli.
Ero kielen ja murteen välillä on usein häilyvä.
"Ero kielen ja murteen välillä on usein häilyvä."
Totta. Karjalan kieli ja Karjalan murre on tästä hyvä esimerkki. Esimerkiksi Laatokan Karjalassa puhuttu murre muistutti enemmän Karjalan kieltä kuin vaikka Kannaksella puhuttua murretta.
Ruotsin kuningaskunnan 4 ydinaluetta olivat Sveanmaa, Götanmaa, Norlanti ja Suomi. Tuo Norlanti käsitti nykyisen Suomen ja Ruotsin pohjoiset alueet Torniojoen molemmin puolin v:een 1809. Suomesta lähetettin omat edustajat Tukholmassa pidettäville säätyvaltiopäiville. Sen aikainen yhteiskunta oli sääty-yhteiskunta, joten ne edustajat tulivat neljästä säädystä eii aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Suomalaiset ja ruotsalaiset talonpojat omistivat oman tilansa keskiajalta lähtieneikä täällä ollut koskaan maaorjuutta kuten monessa muussa Euroopan maassa Venäjästä puhumattakaan jossa se lakkautettiin vasta 1860-luvulla. Suomi säilytti pääosin vanhan Ruotsin lainsäädännön myös olleessa autonominen Suomen suurruhtinaskunta.