Miksi anoreksiaa pidetään mielenhäiriönä ja sairautena, mutta lihavuutta ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on täysin valintakysymys. Mielestäni tästä ei ole tarvetta joka päivä käydä tätä samaa keskustelua. Jonkunmielestä terveellisen kehon sijasta sairaan valitseminen  on mielenterveyden häriö, toisen mielestä ei.

Vähän verrattavissa siihen että onko huono taloudenhoito mielenterveyden häiriö? Ihmiset tekevät jatkuvasti täysin oman etunsa vastaisia ratkaisuja rahan käytössä, ja kärsivät seurauksista, jotka kyllä ovat tarkasti ennustettavissa. Tätä kai ei vielä ole laitettu sairauden alle.

Tarvittavaa tietoa kummastakin on tarjolla nopeasti ja ilmaiseksi, mutta jostain syystä se ei kiinnosta tai sitä ei uskota.

Niin... masentuneet ylös ulos ja lenkille, sehän on valinta. Vai onko.

Yritätkö nyt sanoa että ylipaino johtuu masennuksesta? Itse en uskaltaisi tällaista väitettä tehdä.

Varmasti jossain tapauksissa kyllä, mutta olen sairastanut masennusta ja väitän että näitä kahta ei voi noin kevyesti linkittää toisiinsa. Kyse on kyllä kahdesta täysin eri asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minusta ylensyönnistä johtuva lihavuus on aika vakava tunne-elämän sairaus. Eihän terve ihminen tahallaan syö itseään sairaaksi. 

Sama juttu, mutta käänteisesti on anoreksia. Eihän mieleltään terve ihminen tahallaan kuihduta itseään sairaaksi. 

Molemmat vakavia psyyken sairauksia, joihin pitäisi saada apua ennen kuin on myöhäistä.

Mikä hitto on tunne-elämän sairaus???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on täysin valintakysymys. Mielestäni tästä ei ole tarvetta joka päivä käydä tätä samaa keskustelua. Jonkunmielestä terveellisen kehon sijasta sairaan valitseminen  on mielenterveyden häriö, toisen mielestä ei.

Vähän verrattavissa siihen että onko huono taloudenhoito mielenterveyden häiriö? Ihmiset tekevät jatkuvasti täysin oman etunsa vastaisia ratkaisuja rahan käytössä, ja kärsivät seurauksista, jotka kyllä ovat tarkasti ennustettavissa. Tätä kai ei vielä ole laitettu sairauden alle.

Tarvittavaa tietoa kummastakin on tarjolla nopeasti ja ilmaiseksi, mutta jostain syystä se ei kiinnosta tai sitä ei uskota.

Niin... masentuneet ylös ulos ja lenkille, sehän on valinta. Vai onko.

Yritätkö nyt sanoa että ylipaino johtuu masennuksesta? Itse en uskaltaisi tällaista väitettä tehdä.

Varmasti jossain tapauksissa kyllä, mutta olen sairastanut masennusta ja väitän että näitä kahta ei voi noin kevyesti linkittää toisiinsa. Kyse on kyllä kahdesta täysin eri asiasta.

Viimeinen asia mitä olisin masentuneena pystynyt tekemään olisi ollut ylensyönti. Hyvä kun joka viikko jotain sai väkisin syötyä, ettei aivan kuihtunut luurangoksi

Anorektikoksi voi päätyä "vahingossa" ilman että taustalla on muuta altistavaa mielenterveysongelmaa. Tästä oli taannoin kiinnostava artikkeli Hesarissa. Anoreksia aiheuttaa aliravitsemusta, joka aiheuttaa pakkomielteistä suhtautumista ruokaan, usein ahmimista ja bulimiaa. Näin ihmiskeho toimii. "Vahingossa" syntynyt anoreksia voi korjaantua ravitsemustilanteen korjaamisena. Monella ylipainoisellakin voi olla ja onkin juuri ravitsemustilan häiriö, koska höttöruoka ei ravitse. Tällöin puhkeaa usein myös syömishäiriö. Korjaamalla kehon ravitsemustilan, myös häiriö voi korjaantua. Toisaalta on pullukoita elämästänautiskelijoita, jotka syövät terveellistä ruokaa sen verran, ettei puutostiloja pääse syntymään.

Lihavuuden vastakohta ei ole anoreksia vaan alipaino. Alipainoon voi päätyä ilman, että on anorektikko. Alipainoon, kuten ylipainoon voi olla lukuisia syitä, joista osa on sairauksia ja osa ei. Joillakin syynä ylipainoon on laiskuus ja mukavuuden halu, joillakin lääkitys ja joillakin liian suuret kalorimäärät. Myös esimerkiksi vuorotyö voi sekoittaa kehon niin, että paino kertyy vaikka olisikin arjessa liikunnallinen ja annoskoot kohtuullisen kokoisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on täysin valintakysymys. Mielestäni tästä ei ole tarvetta joka päivä käydä tätä samaa keskustelua. Jonkunmielestä terveellisen kehon sijasta sairaan valitseminen  on mielenterveyden häriö, toisen mielestä ei.

Vähän verrattavissa siihen että onko huono taloudenhoito mielenterveyden häiriö? Ihmiset tekevät jatkuvasti täysin oman etunsa vastaisia ratkaisuja rahan käytössä, ja kärsivät seurauksista, jotka kyllä ovat tarkasti ennustettavissa. Tätä kai ei vielä ole laitettu sairauden alle.

Tarvittavaa tietoa kummastakin on tarjolla nopeasti ja ilmaiseksi, mutta jostain syystä se ei kiinnosta tai sitä ei uskota.

Niin... masentuneet ylös ulos ja lenkille, sehän on valinta. Vai onko.

Yritätkö nyt sanoa että ylipaino johtuu masennuksesta? Itse en uskaltaisi tällaista väitettä tehdä.

Varmasti jossain tapauksissa kyllä, mutta olen sairastanut masennusta ja väitän että näitä kahta ei voi noin kevyesti linkittää toisiinsa. Kyse on kyllä kahdesta täysin eri asiasta.

Painon nousu kuuluu masennuksen oireisiin, siis ihan virallisesti, lääketieteellisesti. Sen lisäksi että masentunut ihminen ei monesti pysty enää pitämään huolta itsestään (syömään tai liikkumaan normaalisti), niin monilla sairaus vaikuttaa koko ruoansulatuskanavan toimintaan, yleensä juuri aineenvaihduntaa hidastaen. Kyllä, mt-ongelmat eivät tapahdu vain päässä vaan vaikuttaa koko kehoon, koska olemme psykofyysisiä kokonaisuuksia. Ahdistus saattaa aiheuttaa sydämen oireilua, PTSD voi vaikka halvaannuttaa jalat jne.. Jostain syystä juuri masennuksen kohdalla nämä tieteelliset faktat halutaan kieltää ja sopii kysyä miksi.

Myös suurimmassa osassa masennuslääkkeistä sivuoireina mainitaan painon kertyminen, koska nekin vaikuttaa biologiaan.

Se jos sinulta puuttuu joku yksi oire, ei tee vielä mutustasi yleistä totuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on täysin valintakysymys. Mielestäni tästä ei ole tarvetta joka päivä käydä tätä samaa keskustelua. Jonkunmielestä terveellisen kehon sijasta sairaan valitseminen  on mielenterveyden häriö, toisen mielestä ei.

Vähän verrattavissa siihen että onko huono taloudenhoito mielenterveyden häiriö? Ihmiset tekevät jatkuvasti täysin oman etunsa vastaisia ratkaisuja rahan käytössä, ja kärsivät seurauksista, jotka kyllä ovat tarkasti ennustettavissa. Tätä kai ei vielä ole laitettu sairauden alle.

Tarvittavaa tietoa kummastakin on tarjolla nopeasti ja ilmaiseksi, mutta jostain syystä se ei kiinnosta tai sitä ei uskota.

Niin... masentuneet ylös ulos ja lenkille, sehän on valinta. Vai onko.

Yritätkö nyt sanoa että ylipaino johtuu masennuksesta? Itse en uskaltaisi tällaista väitettä tehdä.

Varmasti jossain tapauksissa kyllä, mutta olen sairastanut masennusta ja väitän että näitä kahta ei voi noin kevyesti linkittää toisiinsa. Kyse on kyllä kahdesta täysin eri asiasta.

Painon nousu kuuluu masennuksen oireisiin, siis ihan virallisesti, lääketieteellisesti. Sen lisäksi että masentunut ihminen ei monesti pysty enää pitämään huolta itsestään (syömään tai liikkumaan normaalisti), niin monilla sairaus vaikuttaa koko ruoansulatuskanavan toimintaan, yleensä juuri aineenvaihduntaa hidastaen. Kyllä, mt-ongelmat eivät tapahdu vain päässä vaan vaikuttaa koko kehoon, koska olemme psykofyysisiä kokonaisuuksia. Ahdistus saattaa aiheuttaa sydämen oireilua, PTSD voi vaikka halvaannuttaa jalat jne.. Jostain syystä juuri masennuksen kohdalla nämä tieteelliset faktat halutaan kieltää ja sopii kysyä miksi.

Myös suurimmassa osassa masennuslääkkeistä sivuoireina mainitaan painon kertyminen, koska nekin vaikuttaa biologiaan.

 

Se jos sinulta puuttuu joku yksi oire, ei tee vielä mutustasi yleistä totuutta.

En väitä etteikö asia olisi näinkin, mutta jos ylipaino laitetaan masennuksen syyksi, niin meillähän on huomattavasti suurempi ongelma käsillä, kuin vain pelkkä ylipaino ja siitä johtuvat sairaudet.

Masentunut ihminen voi olla ylipainoinen kyllä, mutta lääketieteellisenä diagnoosina jona masennus yleisesti ymmärretään, sitä ei voida määrittää selitykseksi esim. suomalaisten ylipainolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on täysin valintakysymys. Mielestäni tästä ei ole tarvetta joka päivä käydä tätä samaa keskustelua. Jonkunmielestä terveellisen kehon sijasta sairaan valitseminen  on mielenterveyden häriö, toisen mielestä ei.

Vähän verrattavissa siihen että onko huono taloudenhoito mielenterveyden häiriö? Ihmiset tekevät jatkuvasti täysin oman etunsa vastaisia ratkaisuja rahan käytössä, ja kärsivät seurauksista, jotka kyllä ovat tarkasti ennustettavissa. Tätä kai ei vielä ole laitettu sairauden alle.

Tarvittavaa tietoa kummastakin on tarjolla nopeasti ja ilmaiseksi, mutta jostain syystä se ei kiinnosta tai sitä ei uskota.

Niin... masentuneet ylös ulos ja lenkille, sehän on valinta. Vai onko.

Yritätkö nyt sanoa että ylipaino johtuu masennuksesta? Itse en uskaltaisi tällaista väitettä tehdä.

Varmasti jossain tapauksissa kyllä, mutta olen sairastanut masennusta ja väitän että näitä kahta ei voi noin kevyesti linkittää toisiinsa. Kyse on kyllä kahdesta täysin eri asiasta.

Painon nousu kuuluu masennuksen oireisiin, siis ihan virallisesti, lääketieteellisesti. Sen lisäksi että masentunut ihminen ei monesti pysty enää pitämään huolta itsestään (syömään tai liikkumaan normaalisti), niin monilla sairaus vaikuttaa koko ruoansulatuskanavan toimintaan, yleensä juuri aineenvaihduntaa hidastaen. Kyllä, mt-ongelmat eivät tapahdu vain päässä vaan vaikuttaa koko kehoon, koska olemme psykofyysisiä kokonaisuuksia. Ahdistus saattaa aiheuttaa sydämen oireilua, PTSD voi vaikka halvaannuttaa jalat jne.. Jostain syystä juuri masennuksen kohdalla nämä tieteelliset faktat halutaan kieltää ja sopii kysyä miksi.

Myös suurimmassa osassa masennuslääkkeistä sivuoireina mainitaan painon kertyminen, koska nekin vaikuttaa biologiaan.

 

Se jos sinulta puuttuu joku yksi oire, ei tee vielä mutustasi yleistä totuutta.

En väitä etteikö asia olisi näinkin, mutta jos ylipaino laitetaan masennuksen syyksi, niin meillähän on huomattavasti suurempi ongelma käsillä, kuin vain pelkkä ylipaino ja siitä johtuvat sairaudet.

Masentunut ihminen voi olla ylipainoinen kyllä, mutta lääketieteellisenä diagnoosina jona masennus yleisesti ymmärretään, sitä ei voida määrittää selitykseksi esim. suomalaisten ylipainolle.

Miksi kansallinen ylipainoepidemia edes pitäisi laittaa jonkin yhden diagnoosin syyksi? Kun ne ylipainon syyt ovat nimenomaan moninaiset.

Jos jotain yhtä syntipukkia etsitään niin siihenhän riittää toteamus ettei nykyinen äärikapitalistinen yhteiskunta yksinkertaisesti tue ihmisten psykofyysistä hyvinvointia, ja huonosti voiva ihminen oireilee lihomalla kun ympäristössä on kaikki puitteet sille: ruokateollisuus tuuttaa markkinoille ravintoköyhää mutta lihottavaa/addiktoivaa ruokaa voittoa tavoitellen niin että oikeat vaihtoehdot ovat vähissä (kyllä, jopa ne tehotuotetut kaupan kasvikset on ravintoarvoiltaan huonompia kuin kuuluisi), työ ja arki vie ihmisiltä mehut niin ettei ole aikaa ja jaksamista edes miettiä saati perehtyä terveelliseen elämään (käsi ylös kuinka moni on oikeasti perehtynyt vapaa-ajallaan vaikkapa vegaaniseen ravintotieteeseen?), eikä usein varaakaan syödä terveellisesti, liikkua tai edes nukkua jne. jne. jne.

Sanoisin että on täysin "tervettä", eli normaalia, eli inhimillistä sairastua sairaassa yhteiskunnassa jossa mikään yhteiskunnallinen kehitys ei tähtää enää siihen että ihmisillä olisi yleisesti parempi olla täällä. Avain muutokseen on käsissämme, mutta tahtotila puuttuu - niillä jotka määrää ja hyötyy tästä nykyisestä systeemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on täysin valintakysymys. Mielestäni tästä ei ole tarvetta joka päivä käydä tätä samaa keskustelua. Jonkunmielestä terveellisen kehon sijasta sairaan valitseminen  on mielenterveyden häriö, toisen mielestä ei.

Vähän verrattavissa siihen että onko huono taloudenhoito mielenterveyden häiriö? Ihmiset tekevät jatkuvasti täysin oman etunsa vastaisia ratkaisuja rahan käytössä, ja kärsivät seurauksista, jotka kyllä ovat tarkasti ennustettavissa. Tätä kai ei vielä ole laitettu sairauden alle.

Tarvittavaa tietoa kummastakin on tarjolla nopeasti ja ilmaiseksi, mutta jostain syystä se ei kiinnosta tai sitä ei uskota.

Niin... masentuneet ylös ulos ja lenkille, sehän on valinta. Vai onko.

Yritätkö nyt sanoa että ylipaino johtuu masennuksesta? Itse en uskaltaisi tällaista väitettä tehdä.

Varmasti jossain tapauksissa kyllä, mutta olen sairastanut masennusta ja väitän että näitä kahta ei voi noin kevyesti linkittää toisiinsa. Kyse on kyllä kahdesta täysin eri asiasta.

Painon nousu kuuluu masennuksen oireisiin, siis ihan virallisesti, lääketieteellisesti. Sen lisäksi että masentunut ihminen ei monesti pysty enää pitämään huolta itsestään (syömään tai liikkumaan normaalisti), niin monilla sairaus vaikuttaa koko ruoansulatuskanavan toimintaan, yleensä juuri aineenvaihduntaa hidastaen. Kyllä, mt-ongelmat eivät tapahdu vain päässä vaan vaikuttaa koko kehoon, koska olemme psykofyysisiä kokonaisuuksia. Ahdistus saattaa aiheuttaa sydämen oireilua, PTSD voi vaikka halvaannuttaa jalat jne.. Jostain syystä juuri masennuksen kohdalla nämä tieteelliset faktat halutaan kieltää ja sopii kysyä miksi.

Myös suurimmassa osassa masennuslääkkeistä sivuoireina mainitaan painon kertyminen, koska nekin vaikuttaa biologiaan.

 

Se jos sinulta puuttuu joku yksi oire, ei tee vielä mutustasi yleistä totuutta.

En väitä etteikö asia olisi näinkin, mutta jos ylipaino laitetaan masennuksen syyksi, niin meillähän on huomattavasti suurempi ongelma käsillä, kuin vain pelkkä ylipaino ja siitä johtuvat sairaudet.

Masentunut ihminen voi olla ylipainoinen kyllä, mutta lääketieteellisenä diagnoosina jona masennus yleisesti ymmärretään, sitä ei voida määrittää selitykseksi esim. suomalaisten ylipainolle.

Miksi kansallinen ylipainoepidemia edes pitäisi laittaa jonkin yhden diagnoosin syyksi? Kun ne ylipainon syyt ovat nimenomaan moninaiset.

Jos jotain yhtä syntipukkia etsitään niin siihenhän riittää toteamus ettei nykyinen äärikapitalistinen yhteiskunta yksinkertaisesti tue ihmisten psykofyysistä hyvinvointia, ja huonosti voiva ihminen oireilee lihomalla kun ympäristössä on kaikki puitteet sille: ruokateollisuus tuuttaa markkinoille ravintoköyhää mutta lihottavaa/addiktoivaa ruokaa voittoa tavoitellen niin että oikeat vaihtoehdot ovat vähissä (kyllä, jopa ne tehotuotetut kaupan kasvikset on ravintoarvoiltaan huonompia kuin kuuluisi), työ ja arki vie ihmisiltä mehut niin ettei ole aikaa ja jaksamista edes miettiä saati perehtyä terveelliseen elämään (käsi ylös kuinka moni on oikeasti perehtynyt vapaa-ajallaan vaikkapa vegaaniseen ravintotieteeseen?), eikä usein varaakaan syödä terveellisesti, liikkua tai edes nukkua jne. jne. jne.

Sanoisin että on täysin "tervettä", eli normaalia, eli inhimillistä sairastua sairaassa yhteiskunnassa jossa mikään yhteiskunnallinen kehitys ei tähtää enää siihen että ihmisillä olisi yleisesti parempi olla täällä. Avain muutokseen on käsissämme, mutta tahtotila puuttuu - niillä jotka määrää ja hyötyy tästä nykyisestä systeemistä.

Kaupat ovat täynnä epäterveellistä roskaa, jota ei edes ruuaksi olisi ennen kutsuttu, tässä olet oikeassa.

Mutta kuinka kurjaa se teidän elämänne oikein on, jos se tuollaista on kun saat sen kuulostamaan? Paradoksaalisesti se normaalin ruuan syöminen myös auttaisi jaksamaan. Olen ollut työelämässä n.25 vuotta, eikä se suomessa mitenkään merkittävästi ole mielestäni muuttunut. Ihan samalla tapaa hommat pyörii kuin 2000-luvun alussa.

Minun mielestäni arki suomessa ei todellakaan ole mitenkään rankkaa oletuksena tänä päivänä. Varmasti ihmisillä on itse kullakin hankalia aikoja ja kokemuksia, mutta ei tämä arki nyt mitää eloonjäämiskamppailua todellakaan ole, miltä saat sen kuulostamaan.

Sairaus tai ei, mutta onhan se surullista, että ennen niin hoikka Suomen kansa on tänä päivänä yksi maailman lihavimmista. 

Elintaso ja helppo elämä lihottaa hirveästi. Terveellinen kotiruoka on vaihdettu limuihin ja sipseihin ynnä muita mättöihin. 

Kauheaa, miten ihmiset lihovat jo hyvinkin nuoresta. Vaikka tietoa on enemmän kuin koskaan, niin silti syödään itsensä sairaiksi. 

Kyllä siinä pitää olla paha riippuvuus ruokaan, että syö itsensä sairaaksi. Alkoholiriippuvuus kuuluu samaan kategoriaan ja nykyään myös huumeet. 

Mahtaneeko ruokariippuvaisille olla mitään vieroittavaa hoitopaikkaa olemassa? 

Suomessa ei ole köyhyyttä, koska lihavia ihmisiä on joka paikka täynnä!

Vierailija kirjoitti:

Sairaus tai ei, mutta onhan se surullista, että ennen niin hoikka Suomen kansa on tänä päivänä yksi maailman lihavimmista. 

Elintaso ja helppo elämä lihottaa hirveästi. Terveellinen kotiruoka on vaihdettu limuihin ja sipseihin ynnä muita mättöihin. 

Kauheaa, miten ihmiset lihovat jo hyvinkin nuoresta. Vaikka tietoa on enemmän kuin koskaan, niin silti syödään itsensä sairaiksi. 

Meillä apinoidaan kaikki Jenkeistä - myös ravinto ja elintarviketeollisuus. Tulos näkyy jo nyt hälyttävästi katukuvassa: lihava, sairastunut kansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoreksialle "vastakohtainen" mielenhäiriö on ahmimishäiriö, ja se usein johtaa lihavuuteen. Lihavuuteen johtaa kuitenkin myös huonot geenit, huonot lapsena opetut ruokailu- ja liikuntatavat, raskaudet ja se että vuodesta toiseen vaan syö vahingossa ihan pikkuisen enemmän kuin kuluttaa. Nuo eivät vaadi mitään vikaa korvien väliin. 

Tarkoituksenani ei ole aloittaa minkaanlaista riitaa kanssasi, mutta eikö normaali ihminen kuitenkin huomaa lihovansa jatkuvasti, ja elämänlaatunsa kärsivän tästä.

Itse olen suhteellisen samanpainoinen ollut aina, mutta on omakin painoni huonon ruuan vuoksi, joskus ollut kohonneena useita kilojakin, ja aina silloin olen korjannut asian.

Mietin kun sanoit että ”ei vaadi mitään vikaa korvien väliin”, niin eikö tuo jonkunlaisesta masennuksesta voisi kertoa, tai oudosta suhtautumisesta että ei välitetä enää kehosta ja terveydestä?

Ei, koska lihavuus johtuu yleisimmin ihan vain laiskuudesta. Ihminen on siitä jännä olio, että ei se välttämättä korjaa asiaa, joka on ilmeisen rempallaan, vaan lykkää sitä aina jonnekin hamaan tulevaisuuteen, oli kyse sitten siivoamisesta, lomakkeen täyttämisestä tai omasta terveydestä. Ei se kerro välttämättä yhtään mitään mielenterveyden ongelmasta, että on pulska vaan ihan vain velttoudesta.

-eri

Mutta eikös tässä ole viimeiset 15 vuotta juuri todella paljon keskustelussa painotettu sitä että lihavat eivät ole laiskoja, ja nyt ikäänkuin tarjoat ratkaisuksi palata tähän samaan narratiiviin, joka on aktiivisesti pyritty kumoamaan?

Missä on muka kumottu että lihavat olisivat vain laiskoja? Lihavuuteen ei ole mitään yhtä ja kaiken selittävää syytä. Biologisesti sen aiheuttaa se, että keho saa energiaa enemmän kuin kuluttaa. Se mikä saa ihmisen sitten mättämään itseensä liikaa energiaa, on sitten monimutkaisempi selitys, osalla se johtuu pään ongelmista, useimmilla ihan vain siitä ettei välitä liikkua tarpeeksi ja antaa hetken mielihaluille jatkuvasti periksi. Eikä nekään ole aina selityksiä, joskus vika on myös aineenvaihdunnan ongelmissa.

Minä en "palaa" mihinkään selitykseen, vaan sanon ihan vain selkeän ja yleisimmän syyn lihavuuteen: laiskuus. 

Laiskuus lihavuuden syynä on jo moneen kertaan todettu höpönlöpöksi. Kannattaa lukea lääketieteellistä kirjallisuutta niin oppii ymmärtämään lihavuutta paremmin. Kyse on monimutkaisista geneettisistä-, aineenvaihdunnallisista- ja hormonaalisista tekijöistä unohtamatta mielenterveyden ongelmien aiheuttamia haasteita. Sairaalloisen lihavien ihmisten kohdalla syyt on oikeasti tosi syviä ja haastavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on täysin valintakysymys. Mielestäni tästä ei ole tarvetta joka päivä käydä tätä samaa keskustelua. Jonkunmielestä terveellisen kehon sijasta sairaan valitseminen  on mielenterveyden häriö, toisen mielestä ei.

Vähän verrattavissa siihen että onko huono taloudenhoito mielenterveyden häiriö? Ihmiset tekevät jatkuvasti täysin oman etunsa vastaisia ratkaisuja rahan käytössä, ja kärsivät seurauksista, jotka kyllä ovat tarkasti ennustettavissa. Tätä kai ei vielä ole laitettu sairauden alle.

Tarvittavaa tietoa kummastakin on tarjolla nopeasti ja ilmaiseksi, mutta jostain syystä se ei kiinnosta tai sitä ei uskota.

Niin... masentuneet ylös ulos ja lenkille, sehän on valinta. Vai onko.

Yritätkö nyt sanoa että ylipaino johtuu masennuksesta? Itse en uskaltaisi tällaista väitettä tehdä.

Varmasti jossain tapauksissa kyllä, mutta olen sairastanut masennusta ja väitän että näitä kahta ei voi noin kevyesti linkittää toisiinsa. Kyse on kyllä kahdesta täysin eri asiasta.

Painon nousu kuuluu masennuksen oireisiin, siis ihan virallisesti, lääketieteellisesti. Sen lisäksi että masentunut ihminen ei monesti pysty enää pitämään huolta itsestään (syömään tai liikkumaan normaalisti), niin monilla sairaus vaikuttaa koko ruoansulatuskanavan toimintaan, yleensä juuri aineenvaihduntaa hidastaen. Kyllä, mt-ongelmat eivät tapahdu vain päässä vaan vaikuttaa koko kehoon, koska olemme psykofyysisiä kokonaisuuksia. Ahdistus saattaa aiheuttaa sydämen oireilua, PTSD voi vaikka halvaannuttaa jalat jne.. Jostain syystä juuri masennuksen kohdalla nämä tieteelliset faktat halutaan kieltää ja sopii kysyä miksi.

Myös suurimmassa osassa masennuslääkkeistä sivuoireina mainitaan painon kertyminen, koska nekin vaikuttaa biologiaan.

 

Se jos sinulta puuttuu joku yksi oire, ei tee vielä mutustasi yleistä totuutta.

En väitä etteikö asia olisi näinkin, mutta jos ylipaino laitetaan masennuksen syyksi, niin meillähän on huomattavasti suurempi ongelma käsillä, kuin vain pelkkä ylipaino ja siitä johtuvat sairaudet.

Masentunut ihminen voi olla ylipainoinen kyllä, mutta lääketieteellisenä diagnoosina jona masennus yleisesti ymmärretään, sitä ei voida määrittää selitykseksi esim. suomalaisten ylipainolle.

Miksi kansallinen ylipainoepidemia edes pitäisi laittaa jonkin yhden diagnoosin syyksi? Kun ne ylipainon syyt ovat nimenomaan moninaiset.

Jos jotain yhtä syntipukkia etsitään niin siihenhän riittää toteamus ettei nykyinen äärikapitalistinen yhteiskunta yksinkertaisesti tue ihmisten psykofyysistä hyvinvointia, ja huonosti voiva ihminen oireilee lihomalla kun ympäristössä on kaikki puitteet sille: ruokateollisuus tuuttaa markkinoille ravintoköyhää mutta lihottavaa/addiktoivaa ruokaa voittoa tavoitellen niin että oikeat vaihtoehdot ovat vähissä (kyllä, jopa ne tehotuotetut kaupan kasvikset on ravintoarvoiltaan huonompia kuin kuuluisi), työ ja arki vie ihmisiltä mehut niin ettei ole aikaa ja jaksamista edes miettiä saati perehtyä terveelliseen elämään (käsi ylös kuinka moni on oikeasti perehtynyt vapaa-ajallaan vaikkapa vegaaniseen ravintotieteeseen?), eikä usein varaakaan syödä terveellisesti, liikkua tai edes nukkua jne. jne. jne.

Sanoisin että on täysin "tervettä", eli normaalia, eli inhimillistä sairastua sairaassa yhteiskunnassa jossa mikään yhteiskunnallinen kehitys ei tähtää enää siihen että ihmisillä olisi yleisesti parempi olla täällä. Avain muutokseen on käsissämme, mutta tahtotila puuttuu - niillä jotka määrää ja hyötyy tästä nykyisestä systeemistä.

Kaupat ovat täynnä epäterveellistä roskaa, jota ei edes ruuaksi olisi ennen kutsuttu, tässä olet oikeassa.

Mutta kuinka kurjaa se teidän elämänne oikein on, jos se tuollaista on kun saat sen kuulostamaan? Paradoksaalisesti se normaalin ruuan syöminen myös auttaisi jaksamaan. Olen ollut työelämässä n.25 vuotta, eikä se suomessa mitenkään merkittävästi ole mielestäni muuttunut. Ihan samalla tapaa hommat pyörii kuin 2000-luvun alussa.

Minun mielestäni arki suomessa ei todellakaan ole mitenkään rankkaa oletuksena tänä päivänä. Varmasti ihmisillä on itse kullakin hankalia aikoja ja kokemuksia, mutta ei tämä arki nyt mitää eloonjäämiskamppailua todellakaan ole, miltä saat sen kuulostamaan.

Jälkeen kerran - jos sinun henkilökohtainen elämäsi on niin helppoa että saat tehdä etuoikeutetusti kevyttä työtä/ei tarvitse tehdä töitä ollenkaan ja muukin arki on helppoa elämän läpi tanssimista jossa niitä huipputerveellisiä valintoja on helppo tehdä, eikä niiden esteenä ole ajan, voimavarojen tai rahan puute - niin yritä ymmärtää että se ei koske suurinta osaa ihmisistä. Minäkin olen sellaisessa asemassa, mutta osaan silti katsoa omaa napaa pidemmälle.

Kyse ei ole siitä kenellä on kurjaa, vaan miten epäinhimilliseksi ihmisen arki on muovaantunut tässä yhteiskunnassa. Valtaosa tekee kuluttavaa työtä pitkää päivää voidakseen maksaa edes ne peruselämisen kulut, raahautuu sieltä kotiin illalla ja tekee viimeisillä voimillaan pakolliset kotityöt. Kun kaikilla on vain se 24h vuorokaudessa käytettävänä niin siinä ei jää hirveän paljon aikaa ja voimia mihinkään säännölliseen liikuntaan, ja jos esim. ruoan tekemisessä voi säästää aikaa saadakseen tarvitsemaansa lepoa niin se voi olla ihan validi valinta vaikka ei optimaalisin ravinnon puolesta. Viikonloput ja lomat moni viettää lähes koomamaisessa tilassa yrittäen palautua viikon/vuoden väsymyksestä. Tiukkoja valintoja joita ihmiset joutuu tekemään niillä korteilla jotka ovat saaneet. On täysin luonnollista että ihmiseläin sairastuu fyysisesti ja henkisesti noin luonnottomassa ympäristössä, eikä tulisi mieleenkään mennä sössöttämään siihen väliin että nyt et tee ruokaa lapsille vaan lähdet lenkille senkin laiskimus.

Jännä ilmiö myös se miten erityisen varakkaat ihmiset käyttävät varojaan ostaakseen itselleen nykyajan luksusta nimeltään aikaa. Aikaa tehdä muutakin kuin töitä. Kun on helpompi harrastaa liikuntaa ja nukkua hyvin, ja ostaa sitä parempaa ruokaa (ja maksaa jopa siitä että joku muu sen valmistaa), niin se kaikki korreloi paremman terveyden kanssa. Oho!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoreksialle "vastakohtainen" mielenhäiriö on ahmimishäiriö, ja se usein johtaa lihavuuteen. Lihavuuteen johtaa kuitenkin myös huonot geenit, huonot lapsena opetut ruokailu- ja liikuntatavat, raskaudet ja se että vuodesta toiseen vaan syö vahingossa ihan pikkuisen enemmän kuin kuluttaa. Nuo eivät vaadi mitään vikaa korvien väliin. 

Miksi lihavuusgeenit on huonot. Jos eläisi yhteiskunnassa, jossa on pula ruuasta, tuommoiset geenit on ihanteelliset.

Siksi nuo geenit ovatkin periytyneet. Ne ovat taanneet selviytymisen. Nyky-yhteiskunnassa nämä geenit aiheuttavat terveysongelmia, koska lihottavaa ruokaa on saatavilla 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus ei ole sairaus. Se on oire, jonka takana voi olla monenlaista eri sairautta tai elämänhallintaongelmaa.

Väite ei pidä paikkaansa. Lihavuus on evoluutiossa kehittynyt täysin normaali tila. Lihavuuden vuoksi ihmiset ovat selvinneet huonojen aikojen yli. Tässä hetkessä lihavuus on hyvä business, ei mitään muuta. Se, joka arvostelee lihavia on todennäköisimmin sosialisti, joka puuttuu toisten tapaan elää. Ei mitään muuta.

Edes muutama vuosisata sitten nykyinen lihavuuteen taipuvainen olisi ollut selviytyjä samalla kun ne riisikepit olisi kuopattu alta aikayksikön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoreksialle "vastakohtainen" mielenhäiriö on ahmimishäiriö, ja se usein johtaa lihavuuteen. Lihavuuteen johtaa kuitenkin myös huonot geenit, huonot lapsena opetut ruokailu- ja liikuntatavat, raskaudet ja se että vuodesta toiseen vaan syö vahingossa ihan pikkuisen enemmän kuin kuluttaa. Nuo eivät vaadi mitään vikaa korvien väliin. 

Miksi lihavuusgeenit on huonot. Jos eläisi yhteiskunnassa, jossa on pula ruuasta, tuommoiset geenit on ihanteelliset.

 

Siksi nuo geenit ovatkin periytyneet. Ne ovat taanneet selviytymisen. Nyky-yhteiskunnassa nämä geenit aiheuttavat terveysongelmia, koska lihottavaa ruokaa on saatavilla 24/7.

Näin juuri ja kannattaa katsoa miksi ruokateollisuus (ja lääketeollisuus) kehittää koko ajan enemmän aineita, joilla ihmiset saadaan kuluttamaan enemmän ruokaa. Lääketeollisuuden puolelta, ICD66.1 (lääkeaineen aiheuttama lihavuus) on olemassa, mutta sitä ei koskaan käytetä. Ei edes ketiapiinin aiheuttamassa lihavuudessa ja diabeteksessä.

- Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoreksialle "vastakohtainen" mielenhäiriö on ahmimishäiriö, ja se usein johtaa lihavuuteen. Lihavuuteen johtaa kuitenkin myös huonot geenit, huonot lapsena opetut ruokailu- ja liikuntatavat, raskaudet ja se että vuodesta toiseen vaan syö vahingossa ihan pikkuisen enemmän kuin kuluttaa. Nuo eivät vaadi mitään vikaa korvien väliin. 

Miksi lihavuusgeenit on huonot. Jos eläisi yhteiskunnassa, jossa on pula ruuasta, tuommoiset geenit on ihanteelliset.

 

Siksi nuo geenit ovatkin periytyneet. Ne ovat taanneet selviytymisen. Nyky-yhteiskunnassa nämä geenit aiheuttavat terveysongelmia, koska lihottavaa ruokaa on saatavilla 24/7.

Näin juuri ja kannattaa katsoa miksi ruokateollisuus (ja lääketeollisuus) kehittää koko ajan enemmän aineita, joilla ihmiset saadaan kuluttamaan enemmän ruokaa. Lääketeollisuuden puolelta, ICD66.1 (lääkeaineen aiheuttama lihavuus) on olemassa, mutta sitä ei koskaan käytetä. Ei edes ketiapiinin aiheuttamassa lihavuudessa ja diabeteksessä.

 

- Eri

Kiva että yhteiskunta näyttää tietoisesti yrittävän päästä eroon juuri niistä evoluution myötä selviytyjiksi kehittyneistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on täysin valintakysymys. Mielestäni tästä ei ole tarvetta joka päivä käydä tätä samaa keskustelua. Jonkunmielestä terveellisen kehon sijasta sairaan valitseminen  on mielenterveyden häriö, toisen mielestä ei.

Vähän verrattavissa siihen että onko huono taloudenhoito mielenterveyden häiriö? Ihmiset tekevät jatkuvasti täysin oman etunsa vastaisia ratkaisuja rahan käytössä, ja kärsivät seurauksista, jotka kyllä ovat tarkasti ennustettavissa. Tätä kai ei vielä ole laitettu sairauden alle.

Tarvittavaa tietoa kummastakin on tarjolla nopeasti ja ilmaiseksi, mutta jostain syystä se ei kiinnosta tai sitä ei uskota.

Niin... masentuneet ylös ulos ja lenkille, sehän on valinta. Vai onko.

Yritätkö nyt sanoa että ylipaino johtuu masennuksesta? Itse en uskaltaisi tällaista väitettä tehdä.

Varmasti jossain tapauksissa kyllä, mutta olen sairastanut masennusta ja väitän että näitä kahta ei voi noin kevyesti linkittää toisiinsa. Kyse on kyllä kahdesta täysin eri asiasta.

Painon nousu kuuluu masennuksen oireisiin, siis ihan virallisesti, lääketieteellisesti. Sen lisäksi että masentunut ihminen ei monesti pysty enää pitämään huolta itsestään (syömään tai liikkumaan normaalisti), niin monilla sairaus vaikuttaa koko ruoansulatuskanavan toimintaan, yleensä juuri aineenvaihduntaa hidastaen. Kyllä, mt-ongelmat eivät tapahdu vain päässä vaan vaikuttaa koko kehoon, koska olemme psykofyysisiä kokonaisuuksia. Ahdistus saattaa aiheuttaa sydämen oireilua, PTSD voi vaikka halvaannuttaa jalat jne.. Jostain syystä juuri masennuksen kohdalla nämä tieteelliset faktat halutaan kieltää ja sopii kysyä miksi.

Myös suurimmassa osassa masennuslääkkeistä sivuoireina mainitaan painon kertyminen, koska nekin vaikuttaa biologiaan.

 

Se jos sinulta puuttuu joku yksi oire, ei tee vielä mutustasi yleistä totuutta.

En väitä etteikö asia olisi näinkin, mutta jos ylipaino laitetaan masennuksen syyksi, niin meillähän on huomattavasti suurempi ongelma käsillä, kuin vain pelkkä ylipaino ja siitä johtuvat sairaudet.

Masentunut ihminen voi olla ylipainoinen kyllä, mutta lääketieteellisenä diagnoosina jona masennus yleisesti ymmärretään, sitä ei voida määrittää selitykseksi esim. suomalaisten ylipainolle.

Miksi kansallinen ylipainoepidemia edes pitäisi laittaa jonkin yhden diagnoosin syyksi? Kun ne ylipainon syyt ovat nimenomaan moninaiset.

Jos jotain yhtä syntipukkia etsitään niin siihenhän riittää toteamus ettei nykyinen äärikapitalistinen yhteiskunta yksinkertaisesti tue ihmisten psykofyysistä hyvinvointia, ja huonosti voiva ihminen oireilee lihomalla kun ympäristössä on kaikki puitteet sille: ruokateollisuus tuuttaa markkinoille ravintoköyhää mutta lihottavaa/addiktoivaa ruokaa voittoa tavoitellen niin että oikeat vaihtoehdot ovat vähissä (kyllä, jopa ne tehotuotetut kaupan kasvikset on ravintoarvoiltaan huonompia kuin kuuluisi), työ ja arki vie ihmisiltä mehut niin ettei ole aikaa ja jaksamista edes miettiä saati perehtyä terveelliseen elämään (käsi ylös kuinka moni on oikeasti perehtynyt vapaa-ajallaan vaikkapa vegaaniseen ravintotieteeseen?), eikä usein varaakaan syödä terveellisesti, liikkua tai edes nukkua jne. jne. jne.

Sanoisin että on täysin "tervettä", eli normaalia, eli inhimillistä sairastua sairaassa yhteiskunnassa jossa mikään yhteiskunnallinen kehitys ei tähtää enää siihen että ihmisillä olisi yleisesti parempi olla täällä. Avain muutokseen on käsissämme, mutta tahtotila puuttuu - niillä jotka määrää ja hyötyy tästä nykyisestä systeemistä.

Kaupat ovat täynnä epäterveellistä roskaa, jota ei edes ruuaksi olisi ennen kutsuttu, tässä olet oikeassa.

Mutta kuinka kurjaa se teidän elämänne oikein on, jos se tuollaista on kun saat sen kuulostamaan? Paradoksaalisesti se normaalin ruuan syöminen myös auttaisi jaksamaan. Olen ollut työelämässä n.25 vuotta, eikä se suomessa mitenkään merkittävästi ole mielestäni muuttunut. Ihan samalla tapaa hommat pyörii kuin 2000-luvun alussa.

Minun mielestäni arki suomessa ei todellakaan ole mitenkään rankkaa oletuksena tänä päivänä. Varmasti ihmisillä on itse kullakin hankalia aikoja ja kokemuksia, mutta ei tämä arki nyt mitää eloonjäämiskamppailua todellakaan ole, miltä saat sen kuulostamaan.

Jälkeen kerran - jos sinun henkilökohtainen elämäsi on niin helppoa että saat tehdä etuoikeutetusti kevyttä työtä/ei tarvitse tehdä töitä ollenkaan ja muukin arki on helppoa elämän läpi tanssimista jossa niitä huipputerveellisiä valintoja on helppo tehdä, eikä niiden esteenä ole ajan, voimavarojen tai rahan puute - niin yritä ymmärtää että se ei koske suurinta osaa ihmisistä. Minäkin olen sellaisessa asemassa, mutta osaan silti katsoa omaa napaa pidemmälle.

 

Kyse ei ole siitä kenellä on kurjaa, vaan miten epäinhimilliseksi ihmisen arki on muovaantunut tässä yhteiskunnassa. Valtaosa tekee kuluttavaa työtä pitkää päivää voidakseen maksaa edes ne peruselämisen kulut, raahautuu sieltä kotiin illalla ja tekee viimeisillä voimillaan pakolliset kotityöt. Kun kaikilla on vain se 24h vuorokaudessa käytettävänä niin siinä ei jää hirveän paljon aikaa ja voimia mihinkään säännölliseen liikuntaan, ja jos esim. ruoan tekemisessä voi säästää aikaa saadakseen tarvitsemaansa lepoa niin se voi olla ihan validi valinta vaikka ei optimaalisin ravinnon puolesta. Viikonloput ja lomat moni viettää lähes koomamaisessa tilassa yrittäen palautua viikon/vuoden väsymyksestä. Tiukkoja valintoja joita ihmiset joutuu tekemään niillä korteilla jotka ovat saaneet. On täysin luonnollista että ihmiseläin sairastuu fyysisesti ja henkisesti noin luonnottomassa ympäristössä, eikä tulisi mieleenkään mennä sössöttämään siihen väliin että nyt et tee ruokaa lapsille vaan lähdet lenkille senkin laiskimus.

Jännä ilmiö myös se miten erityisen varakkaat ihmiset käyttävät varojaan ostaakseen itselleen nykyajan luksusta nimeltään aikaa. Aikaa tehdä muutakin kuin töitä. Kun on helpompi harrastaa liikuntaa ja nukkua hyvin, ja ostaa sitä parempaa ruokaa (ja maksaa jopa siitä että joku muu sen valmistaa), niin se kaikki korreloi paremman terveyden kanssa. Oho!

Väitän että minulla on todella laaja sosiaalinen verkosto, joka kattaa läpi kaikki sosiaaliluokat. Löytyy opiskelijaa, työtöntä, duunaria, kuin ylemmässä luokassa asiantuntija-ja johtajatöitätekeviä.

Normaalin ihmisen arki ei ole tuollaista mitä kuvaat sen olevan. Ihmiset tekevät max sen 40h viikossa töitä, ja työt eivät lähtökohtaisesti valtaosalla nykypäivänä todellakaan ole niin rankkoja , että se olisi syy siihen että 3/4 kansasta olisi lihavia. Vapaa-aikaa ihmisillä on enemmän kuin koskaan, ja tiedät tämän itsekin. Jos tuollaiseen kuvaamaasi tilanteeseen joutuu ajankäytön suhteen, niin kyse on todellakin omista valinnoista, eikä mistään pakosta. Suomessa kukaan ei tee 3-4 työtä ilman lomia, että saa vuokransa maksettua.

Alottaisin harjoittelemaan jonkunlaista itsensä johtamista lähtien aluksi tämmöisistä aivan perusasioista kuten ajankäyttö ja samoihin perusasioihin kuuluu myös luonnollisesti syöminen. Olettaisin että tämmöisillä normaaliin elämänhallintaan kuuluvilla asioilla elämä kokonaisuudessaan tuntuisi mukavammalta, ja ihminen pystyisi tekemään itselleen edullisia ratkaisuja kuten mihin käyttää rahansa, aikansa tai mitä ravintoa syö. Valtaosalla Suomessa on tähän mahdollisuus vaikuttaa. Kansamme tilanne ei todellakaan ole noin apaattinen kuin kuvaat sen olevan, ilman että yksilö siihen voisi vaikuttaa vaikka heti tänä päivänä.