Yliopisto-opinnoissa helposti vieraantuu todellisuudesta
Tuskailin matematiikan ja fysiikan kurssien kanssa ja ajattelin, että minusta ei ole mihinkään, kun sain keskitason arvosanoja. Toisaalta kun asiaa miettii niin puolet ikäluokasta joutuu amikseen ja parempi puolikas jatkaa lukioon. Lukiolaisista puolet valitsee pitkän matikan ja heistä 20% saa parhaita arvosanoja (L ja E). Heistä sitten osa jatkaa teknilliseen. Jos tässä kovin valikoituneessa porukassa on keskinkertainen, ei se kauhean huonosti ole. Onko teillä ollut vastaavaa jossain ympäristössä?
Kommentit (69)
Kelpo matemaatikko saa tenteistäkin arvosanat digitaalimuodossa: ykkösiä ja nollia.
No, kun haet töitä niin, uran alkuvaihessa varsinkin, laitetaan muumit taas riviin keskiarvon perusteella. Koska muutakaan mittaria ei ole. Tällöin 4.6 keskiarvon opiskelija on todennäköisemmin esittämässä asiansa haastattelussa kuin 2.2 keskiarvon opiskelija.
Itse suhtauduin asiaan tuolla tavoin jo 20 vuotta sitten TKK:lla, ja suhtaudun edelleen nyt rekryävän firman edustajana. Kannattaa panostaa niihin tentteihin.
Vierailija kirjoitti:
No, kun haet töitä niin, uran alkuvaihessa varsinkin, laitetaan muumit taas riviin keskiarvon perusteella. Koska muutakaan mittaria ei ole. Tällöin 4.6 keskiarvon opiskelija on todennäköisemmin esittämässä asiansa haastattelussa kuin 2.2 keskiarvon opiskelija.
Itse suhtauduin asiaan tuolla tavoin jo 20 vuotta sitten TKK:lla, ja suhtaudun edelleen nyt rekryävän firman edustajana. Kannattaa panostaa niihin tentteihin.
Ime kullia
Ap
Vierailija kirjoitti:
No, kun haet töitä niin, uran alkuvaihessa varsinkin, laitetaan muumit taas riviin keskiarvon perusteella. Koska muutakaan mittaria ei ole. Tällöin 4.6 keskiarvon opiskelija on todennäköisemmin esittämässä asiansa haastattelussa kuin 2.2 keskiarvon opiskelija.
Itse suhtauduin asiaan tuolla tavoin jo 20 vuotta sitten TKK:lla, ja suhtaudun edelleen nyt rekryävän firman edustajana. Kannattaa panostaa niihin tentteihin.
Onhan niissä ÄO ja personallisuustetit
Mitä höpiset
Vierailija kirjoitti:
No, kun haet töitä niin, uran alkuvaihessa varsinkin, laitetaan muumit taas riviin keskiarvon perusteella. Koska muutakaan mittaria ei ole. Tällöin 4.6 keskiarvon opiskelija on todennäköisemmin esittämässä asiansa haastattelussa kuin 2.2 keskiarvon opiskelija.
Itse suhtauduin asiaan tuolla tavoin jo 20 vuotta sitten TKK:lla, ja suhtaudun edelleen nyt rekryävän firman edustajana. Kannattaa panostaa niihin tentteihin.
Totta, täytyy vähän tsempata. Onneksi muista opinnoista tulee 4-5.
Ap
Pohdintaa: Diplomi-insinöörit on todella älykkäitä ja käyneet todella vaikean koulun. Monista ei ole siihen. Liian vaikea.
Ap
Onhan se niinkin, että DI on universaali määritelmä täydelliselle ylivertaisuudelle. Loppuun hiottu timantti. DI merkitsee komeutta, vaurautta, älykkyyttä, täydellistä tilannetajua, huumorintajua, listaa voi jatkaa. Naiset, olkaa onnellisia, jos DI: pääsette joskus elävänå kohtaamaan. Se on unelmienne täyttymys.
Ap
Aika kapea maailmankuva jos katsoo vain tuollaisesta näkökulmasta. Korkeakoulututkintoja on kaikenlaisia, vain pienellä osalla niistä on mitään tekemistä tuollaisten juttujen kansaa. Lukion arvosanatkaan ei tosin määritä seuraavia opintoja välttämättä millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kun haet töitä niin, uran alkuvaihessa varsinkin, laitetaan muumit taas riviin keskiarvon perusteella. Koska muutakaan mittaria ei ole. Tällöin 4.6 keskiarvon opiskelija on todennäköisemmin esittämässä asiansa haastattelussa kuin 2.2 keskiarvon opiskelija.
Itse suhtauduin asiaan tuolla tavoin jo 20 vuotta sitten TKK:lla, ja suhtaudun edelleen nyt rekryävän firman edustajana. Kannattaa panostaa niihin tentteihin.
Onhan niissä ÄO ja personallisuustetit
Mitä höpiset
Jossain voi ollakin. Meillä ei. En ole koskaan saanut mitään lisäarvoa noiden välistävetofirmojen prosesseista. Firman sisäinen toiminto laittaa lyhyelle listalle muutamien annettujen parametrien mukaan ja ihan maksimissaan 10 henkilö haastatellaan per rekry. Yleensä kaksi haastattelua, missä toinenkin pidetään vain, jos on pahasti parin hakijan välillä. Pari kertaa on tullut palkattua jopa molemmat. Etenkin junnuilla kuitenkin vaihtuvuus on suurempaa alussa, joten usein kannattaa perehdyttää kaksi siihen hommaan jatkuvuudenkin kannalta. Noheville tekijöille toisaalta löytynyt aina sitten joku paikka, jos molemmat pysyneet talossa pidempäänkin. Säästyy taas yhdeltä rekryn avaamiselta itsekin siinä.
Noin lapsen tasolla ja yliopistossa?
Vierailija kirjoitti:
Aika kapea maailmankuva jos katsoo vain tuollaisesta näkökulmasta. Korkeakoulututkintoja on kaikenlaisia, vain pienellä osalla niistä on mitään tekemistä tuollaisten juttujen kansaa. Lukion arvosanatkaan ei tosin määritä seuraavia opintoja välttämättä millään tavalla.
Kuules nyt. Tiedän näistä asioista vähän enemmän kuin sinä. DI -tutkinto on oikeasti tosi vaikea saavuttaa. Ei riitä että pääsee opiskelemaan, täytyy jaksaa opinnot loppuun. Monille pelkät perusmatematiikat ja fysiikat ovat liikaa, ainakin vaativammat sellaiset.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pohdintaa: Diplomi-insinöörit on todella älykkäitä ja käyneet todella vaikean koulun. Monista ei ole siihen. Liian vaikea.
Ap
Tunnen useamman alaa vaihtaneen di:n, yhdestä tuli poliisi, toisesta opettaja ja alkoi ihan toisen alan yrittäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kapea maailmankuva jos katsoo vain tuollaisesta näkökulmasta. Korkeakoulututkintoja on kaikenlaisia, vain pienellä osalla niistä on mitään tekemistä tuollaisten juttujen kansaa. Lukion arvosanatkaan ei tosin määritä seuraavia opintoja välttämättä millään tavalla.
Kuules nyt. Tiedän näistä asioista vähän enemmän kuin sinä. DI -tutkinto on oikeasti tosi vaikea saavuttaa. Ei riitä että pääsee opiskelemaan, täytyy jaksaa opinnot loppuun. Monille pelkät perusmatematiikat ja fysiikat ovat liikaa, ainakin vaativammat sellaiset.
Ap
Tiedät vain omasta alastasi ja oman kokemuksesi. Se että se on sinun mielestäsi vaikeaa ei tarkoita että kaikille olisi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se niinkin, että DI on universaali määritelmä täydelliselle ylivertaisuudelle. Loppuun hiottu timantti. DI merkitsee komeutta, vaurautta, älykkyyttä, täydellistä tilannetajua, huumorintajua, listaa voi jatkaa. Naiset, olkaa onnellisia, jos DI: pääsette joskus elävänå kohtaamaan. Se on unelmienne täyttymys.
Ap
Erityisesti teekkarisitseissä hyvin marinoitu DI on kuin kalavedessä suvun kesäjuhlilla ymv. tilaisuuksissa. Osaa pitää luontevasti puheita ja ottaa yleisöä haltuun, tarvittaessa ottaa spontaanista seremoniamestarin roolin, jos juhlat meinaavat muuten olla jäykähköt.
Isätkin tykkäävät, kun vävypojan kanssa voi jutustella miesten juttuja sujuvasti laidasta laitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohdintaa: Diplomi-insinöörit on todella älykkäitä ja käyneet todella vaikean koulun. Monista ei ole siihen. Liian vaikea.
Ap
Tunnen useamman alaa vaihtaneen di:n, yhdestä tuli poliisi, toisesta opettaja ja alkoi ihan toisen alan yrittäjäksi.
Haista oikeesti oikein iso paska!
Ap
kun opiskelin yliopistossa luonnontieteitä, niin aikaa sai kyllä kulumaan päivittäin muutamia tunteja. ei se yliopistomatikka/fysiikka/kemia ole vain ”laske ja sillä siisti”, vaan kun on todistamista ja edellisten asioiden yhdistämistä, niin vaatii paljon enemmän kuin siihen lukiossa oli tottunut. hyödynsin laskarituutorointia paljon, menin sinne selvittämään ne asiat, joita en itse onnistunut ratkaisemaan. osallistumisesta sai jonkun pisteenkin tentteihin, ja niistä oli ainakin itselleni paljon hyötyä.
nykypäivänä tekoäly kyllä helpottaa oleellisesti, kun voi kysyä siltä teorian selittämistä yksityiskohtaisesti ja tekoäly myös yhdistää tai selittää sen toisen tavan kautta, joka on itselle helpompi tapa oppia. esim jotkin logiikan säännöt voidaan selittää analyysin kautta, mikä ei tullut itselleni mieleekään aikoinaan.
Timanttista päättelyä, Sherlock. En yhtään ihmettele, että olet päässyt yliopistoon.