Lue keskustelun säännöt.
Olen vihdoin normaalipainoinen - ihanaa!!
03.06.2026 |
Lihoin sairauden ja lääkehoitojen takia reippaasti. Kehossani oli vaikea olla ylipainoisena. Toivuttuani aloitin laihduttamisen. Nyt olen kuukausien ahkeran työn jälkeen päässyt normaalipainoon. Olen niin iloinen!!
Ja kun joku kysyy, miksi tulen palstalle kertomaan asian. Tuttavapiirissäni laihduttamisesta ja normaalipainoon pyrkimisestä puhuminen on aivan tabu, kun laihdutuspuhetta ei hyväksytä ollenkaan. Minulle tämä on kuitenkin ollut äärimmäisen tärkeä asia.
Kommentit (80)
Mahtavaa! Hieno saavutus! Itselläni on vielä muutama kilo matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusin juttu on bmi:n sijaan on pituuden ja vyötärönympäryksen suhde. Vyötärö Sais olla vain 50% pituudestasi. Pudotin 6KG ja nyt suhde on just sen 50%
Jäätävä millainen metodi.
Toisaalta minulle tekoäly kuittaili, kun lantioni on vyötärönympärykseen nähden leveä (74 cm vyötärö ja 104 cm lantio).
Lantiota ei oikein saa pienemmäksi, joten ihan turhaan se kuittaili. Tuskin kuitenkaan on järkevää lähteä lihottamaan itseään, jotta vyötärö kasvaisi?
Onnea! Täällä on hyvä hehkuttaa laihduttamista, kun aihe ei ole samanlainen tabu kuin tosielämässä.
Nimimerkillä kohta 8 kiloa karistettu ja en voisi olla ylpeämpi itsestäni. On ollut rankka kevät, lähipiirissä paljon sairautta, töissä hirveä kiire ja kaiken tämän keskellä olen laihduttanut määrätietoisesti. :)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon!
Tiedän omasta kokemuksesta, miten ihanaa on päästä tavoitepainoon. Ja kun syliin nostaa esim. tavaraa laihduttamansa kilomäärän edestä ei voi käsittää, miten on joskus jaksanut kannatella niitä kiloja.
No tietenkin jaksaa kun ovat tasaisesti siellä täällä eikä yhtenä kilokasamöhkäleenä
Vierailija kirjoitti:
"Tuttavapiirissäni laihduttamisesta ja normaalipainoon pyrkimisestä puhuminen on aivan tabu, kun laihdutuspuhetta ei hyväksytä ollenkaan. Minulle tämä on kuitenkin ollut äärimmäisen tärkeä asia."
Sama, kehopositiivisia on tuttavapiirissä paljon. Laihduttamisesta ei saa puhua ollenkaan. Eikä saisi sanoa sitäkään, että omassa kehossa on paljon mukavampi olla, kun ylimääräisistä kiloista on päässyt eroon. Puhumattakaan terveysvaikutuksista.
Minulla laihduttaminen normaalipainoon on vaatinut paljon itsekuria ja pitkäjänteistä työtä. Ei todellakaan ole helpolla lähtenyt kilot, mutta on tämän tavoitteen eteen tehty töitäkin.
Tähän haluaisin sanoa, että ovat ne muutkin tehneet töitä, ja se on vaatinut paljon itsekuria ja pitkäjänteistä työtä. Heillä kuitenkaan paino ei ole laskenut. Eivät kaikki pyöreät tai lihavat ole sellaisia laiskuuttaan tai tyhmyyttään. Aika moni kamppailee painonsa kanssa ja varmasti tuntuu kurjalta, kun kaveri julistaa riemuissaan, että minäpä olenkin päässyt tavoitteeseeni, kun itse käy edelleen täysin tuloksetonta taistelua omia kilojaan vastaan.
Ei sillä, toisen iloa ei tarvitse latistaakaan millään yrmeillä kommenteilla. Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin toisten happamat ilmeet, kun joku julistaa onnistumistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon!
Tiedän omasta kokemuksesta, miten ihanaa on päästä tavoitepainoon. Ja kun syliin nostaa esim. tavaraa laihduttamansa kilomäärän edestä ei voi käsittää, miten on joskus jaksanut kannatella niitä kiloja.
No tietenkin jaksaa kun ovat tasaisesti siellä täällä eikä yhtenä kilokasamöhkäleenä
No mutta kyllä se tuntuu kropassa, jos tasaisestikin on jakautunut joku 15-20 kg ekstraa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuttavapiirissäni laihduttamisesta ja normaalipainoon pyrkimisestä puhuminen on aivan tabu, kun laihdutuspuhetta ei hyväksytä ollenkaan. Minulle tämä on kuitenkin ollut äärimmäisen tärkeä asia."
Sama, kehopositiivisia on tuttavapiirissä paljon. Laihduttamisesta ei saa puhua ollenkaan. Eikä saisi sanoa sitäkään, että omassa kehossa on paljon mukavampi olla, kun ylimääräisistä kiloista on päässyt eroon. Puhumattakaan terveysvaikutuksista.
Minulla laihduttaminen normaalipainoon on vaatinut paljon itsekuria ja pitkäjänteistä työtä. Ei todellakaan ole helpolla lähtenyt kilot, mutta on tämän tavoitteen eteen tehty töitäkin.
Tähän haluaisin sanoa, että ovat ne muutkin tehneet töitä, ja se on vaatinut paljon itsekuria ja pitkäjänteistä työtä. Heillä kuitenkaan paino ei ole laskenut. Eivät kaikki pyöreät tai lihavat ole sellaisia laiskuuttaan tai tyhmyyttään. Aika moni kamppailee painonsa kanssa ja varmasti tuntuu kurjalta, kun kaveri julistaa riemuissaan, että minäpä olenkin päässyt tavoitteeseeni, kun itse käy edelleen täysin tuloksetonta taistelua omia kilojaan vastaan.
Ei sillä, toisen iloa ei tarvitse latistaakaan millään yrmeillä kommenteilla. Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin toisten happamat ilmeet, kun joku julistaa onnistumistaan.
Jos paino ei laske, niin pari asiaa:
-tarkista, onko kyse jostain sairaudesta (kilpirauhanen tms)
-onko hormonitoiminnassa häikkää
-kärsitkö insuliiniresistenssistä
Varsinkin tuo viimeinen on asia, josta harva tietää. Ihmetellään, miksi ei laihduta, kun kiskotaan kaikenlaisia keinomakeutettuja ja prosessoituja tuotteita. Minullakaan ei meinannut paino pudota, ennen kuin siirryin puhtaalle ketolle ja pitkiin pätkäpaastoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtava suoritus, ole ylpeä itsestäsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuttavapiirissäni laihduttamisesta ja normaalipainoon pyrkimisestä puhuminen on aivan tabu, kun laihdutuspuhetta ei hyväksytä ollenkaan. Minulle tämä on kuitenkin ollut äärimmäisen tärkeä asia."
Sama, kehopositiivisia on tuttavapiirissä paljon. Laihduttamisesta ei saa puhua ollenkaan. Eikä saisi sanoa sitäkään, että omassa kehossa on paljon mukavampi olla, kun ylimääräisistä kiloista on päässyt eroon. Puhumattakaan terveysvaikutuksista.
Minulla laihduttaminen normaalipainoon on vaatinut paljon itsekuria ja pitkäjänteistä työtä. Ei todellakaan ole helpolla lähtenyt kilot, mutta on tämän tavoitteen eteen tehty töitäkin.
Tähän haluaisin sanoa, että ovat ne muutkin tehneet töitä, ja se on vaatinut paljon itsekuria ja pitkäjänteistä työtä. Heillä kuitenkaan paino ei ole laskenut. Eivät kaikki pyöreät tai lihavat ole sellaisia laiskuuttaan tai tyhmyyttään. Aika moni kamppailee painonsa kanssa ja varmasti tuntuu kurjalta, kun kaveri julistaa riemuissaan, että minäpä olenkin päässyt tavoitteeseeni, kun itse käy edelleen täysin tuloksetonta taistelua omia kilojaan vastaan.
Ei sillä, toisen iloa ei tarvitse latistaakaan millään yrmeillä kommenteilla. Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin toisten happamat ilmeet, kun joku julistaa onnistumistaan.
Ei kaikilla laihduttajilla ole ruokavalio kohdillaan. Tiedän monia, jotka sanovat laihduttavansa ja haluavat pudottaa painoa, mutta sitten työpäivän lounaan päätteeksi syödään suklaapatukka ja kahvitauolla iso pulla. Kun valitettava tosiasia on, että keski-ikäisenä laihduttavan pitää oikeasti olla tiukka ruokavalion kanssa. Ei voi päivittäin vetää tuollaisia herkkuja töissä (plus kun niitä herkkuja syödään myös vapaa-ajalla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon, osaan kuvitella, kuinka iloinen olet. Tuo painonpudotus on suuri saavutus.
Tiedän, mistä puhut, koska aloitin itse 2,5 vuotta sitten laiduttamisen ja pääsin tavoitteeseeni eli normaalipainoon noin vuosi sitten. 5 vaatekokoa! Massiivinen kokoero.
Olet oikeassa. Laiduttamisesta puhuminen tai laihdutuksen ilon ja laihdutussaavutusten jakaminen on tabuasia. Koen samoin, että laihduttamisesta puhuminen on varsinkin naisten parissa epätoivottu aihe.
Kun joku kysyi, kuinka voin, niin iloisena kerroin, että olen onnellinen, kun olen laihtunut tai olen onnellinen, kun olen saavuttamassa normaalipainon ihan pian. Sain vastaukseksi mykyistyneitä ilmeitä. Yleensä tosin naisilta joilla oli itsellään ainakin aistihavainnollisesti ylipainoa. Jotkut alkoivat puhua, että ovat tyytyväisiä painoonsa, vaikkemme puhuneetkaan heidän painostaan, enkä minä mitenkään ilmaissut, että heillä olisi laihdutettavaa.
Oma kokemus on ollut samanlainen. Aina mennään hiljaiseksi, jos olen kertonut laihduttaneeni. Yksikään nainen ei ole ollut iloinen puolestani, kun laihdutin liikakilot. Eikä kukaan ole tullut sanomaan, että näytän hyvältä. Itse näen peilistä selvän eron - olen paljon viehättävämpi nyt normaalipainoisena ja kasvojen kaunis luusto erottuu taas tauon jälkeen.
Eihän he tietenkään kehu, kun olet muuttunut paremman näköiseksi. Heidän kannaltaan olisi ollut parempi, että olisit pysynyt lihavana.
Itsellä sama kokemus. Minulla oli ylipainoa vain alle 10 kiloa, mutta se ei pukenut minua ollenkaan. Kasvot olivat pyörät, kaikki kauniit piirteet hävisivät. Enkä edes liho oikeista paikoista, vaan kilot kertyvät käsivarsiin ja jalkoihin.
Olen kiitollinen siitä, etteivät kilot kerry sisäelinten ympärille. Takapuolessa, jaloissa, rinnoissa ja käsivarsissa ne eivät haittaa. Perimältään terveellä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kiitollinen siitä, etteivät kilot kerry sisäelinten ympärille. Takapuolessa, jaloissa, rinnoissa ja käsivarsissa ne eivät haittaa. Perimältään terveellä näin.
Minä myös. Olen naisellinen ja kaunis. Hedelmällinen.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen ihmisen paino on oma asia, henkilökohtainen.
Siitä ei pidä yhdenkään toisen mainita mitään jos henkilö ei itse ota puheeksi.
Meidät on luotu pieniksi tai isoiksi.
Yhtään pienikokoista ei saa päivitellä eikä lässyttää voi kuinka olet pikkunen ja samoin isomman ihmisen kokoa ei tarvitse vänkyttää.
Pidä itses ihmisenä!
Ei meitä kyllä ole luotu läskeiksi, muuten ehkä isoiksi, mutta enemmänkin pituusmielessä tai rotevaksi, joka on eri asia kuin ylipainoinen.
Onnittelut ketjun aloittajalle hienosta elämän parantamisesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon, osaan kuvitella, kuinka iloinen olet. Tuo painonpudotus on suuri saavutus.
Tiedän, mistä puhut, koska aloitin itse 2,5 vuotta sitten laiduttamisen ja pääsin tavoitteeseeni eli normaalipainoon noin vuosi sitten. 5 vaatekokoa! Massiivinen kokoero.
Olet oikeassa. Laiduttamisesta puhuminen tai laihdutuksen ilon ja laihdutussaavutusten jakaminen on tabuasia. Koen samoin, että laihduttamisesta puhuminen on varsinkin naisten parissa epätoivottu aihe.
Kun joku kysyi, kuinka voin, niin iloisena kerroin, että olen onnellinen, kun olen laihtunut tai olen onnellinen, kun olen saavuttamassa normaalipainon ihan pian. Sain vastaukseksi mykyistyneitä ilmeitä. Yleensä tosin naisilta joilla oli itsellään ainakin aistihavainnollisesti ylipainoa. Jotkut alkoivat puhua, että ovat tyytyväisiä painoonsa, vaikkemme puhuneetkaan heidän painostaan, enkä minä mitenkään ilmaissut, että heillä olisi laihdutettavaa.
Oma kokemus on ollut samanlainen. Aina mennään hiljaiseksi, jos olen kertonut laihduttaneeni. Yksikään nainen ei ole ollut iloinen puolestani, kun laihdutin liikakilot. Eikä kukaan ole tullut sanomaan, että näytän hyvältä. Itse näen peilistä selvän eron - olen paljon viehättävämpi nyt normaalipainoisena ja kasvojen kaunis luusto erottuu taas tauon jälkeen.
Kyllä minä ainakin ajattelen, että normaalipainoisena joku on paljon viehättävämpi, mutta en mainitse siitä sen takia, että toisen painon kommentoiminen ei ole kohteliasta. En siis kehuisi, että näytät kauniilta nyt normaalipainoisena, koska sen toinen puoli on, ettei näyttänyt hyvältä ylipainoisena. Silti se asia vaan yleensä on niin ja kyllähän sen huomaa. Ihana, että itsekin olet sen huomannut. Parasta tietenkin on olon keveneminen painon putoamisen myötä, tuo ulkonäköasia on sivuseikka, mutta saattaa olla monelle tärkeä sekin. Usko siis vaan, että kyllä sen paremman ulkonäön moni huomaa, vaikkei kehtaa siitä mainitakaan ettei tule vahingossa loukanneeksi. Hyvä tarkoitus taitaa tässä kääntyä vähän itseään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen kiitollinen siitä, etteivät kilot kerry sisäelinten ympärille. Takapuolessa, jaloissa, rinnoissa ja käsivarsissa ne eivät haittaa. Perimältään terveellä näin.
tämä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon, osaan kuvitella, kuinka iloinen olet. Tuo painonpudotus on suuri saavutus.
Tiedän, mistä puhut, koska aloitin itse 2,5 vuotta sitten laiduttamisen ja pääsin tavoitteeseeni eli normaalipainoon noin vuosi sitten. 5 vaatekokoa! Massiivinen kokoero.
Olet oikeassa. Laiduttamisesta puhuminen tai laihdutuksen ilon ja laihdutussaavutusten jakaminen on tabuasia. Koen samoin, että laihduttamisesta puhuminen on varsinkin naisten parissa epätoivottu aihe.
Kun joku kysyi, kuinka voin, niin iloisena kerroin, että olen onnellinen, kun olen laihtunut tai olen onnellinen, kun olen saavuttamassa normaalipainon ihan pian. Sain vastaukseksi mykyistyneitä ilmeitä. Yleensä tosin naisilta joilla oli itsellään ainakin aistihavainnollisesti ylipainoa. Jotkut alkoivat puhua, että ovat tyytyväisiä painoonsa, vaikkemme puhuneetkaan heidän painostaan, enkä minä mitenkään ilmaissut, että heillä olisi laihdutettavaa.
Oma kokemus on ollut samanlainen. Aina mennään hiljaiseksi, jos olen kertonut laihduttaneeni. Yksikään nainen ei ole ollut iloinen puolestani, kun laihdutin liikakilot. Eikä kukaan ole tullut sanomaan, että näytän hyvältä. Itse näen peilistä selvän eron - olen paljon viehättävämpi nyt normaalipainoisena ja kasvojen kaunis luusto erottuu taas tauon jälkeen.
Tämä on kumma juttu. Oma mieheni on sanonut monta kertaa laihdutusmatkani aikana, miten minusta näkee painon pudonneen. Yksikään ystäväni, työkaverini tai tuttuni ei ole kommentoinut asiaa, vaikka tietää minun laihduttavan. En ymmärrä, miksei tällaisessa tilanteessa voisi sanoa, että hienoa kun teet töitä terveytesi eteen ja iloitset itsekin asiasta.
Ihmiset ovat varovaisia kommentoimaan yhtään mitenkään kenenkään painoa. Osa laihduttaa järkevästi, mutta osaa kehut voivat innostaa syömishäiriökäyttäytymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon, osaan kuvitella, kuinka iloinen olet. Tuo painonpudotus on suuri saavutus.
Tiedän, mistä puhut, koska aloitin itse 2,5 vuotta sitten laiduttamisen ja pääsin tavoitteeseeni eli normaalipainoon noin vuosi sitten. 5 vaatekokoa! Massiivinen kokoero.
Olet oikeassa. Laiduttamisesta puhuminen tai laihdutuksen ilon ja laihdutussaavutusten jakaminen on tabuasia. Koen samoin, että laihduttamisesta puhuminen on varsinkin naisten parissa epätoivottu aihe.
Kun joku kysyi, kuinka voin, niin iloisena kerroin, että olen onnellinen, kun olen laihtunut tai olen onnellinen, kun olen saavuttamassa normaalipainon ihan pian. Sain vastaukseksi mykyistyneitä ilmeitä. Yleensä tosin naisilta joilla oli itsellään ainakin aistihavainnollisesti ylipainoa. Jotkut alkoivat puhua, että ovat tyytyväisiä painoonsa, vaikkemme puhuneetkaan heidän painostaan, enkä minä mitenkään ilmaissut, että heillä olisi laihdutettavaa.
Oma kokemus on ollut samanlainen. Aina mennään hiljaiseksi, jos olen kertonut laihduttaneeni. Yksikään nainen ei ole ollut iloinen puolestani, kun laihdutin liikakilot. Eikä kukaan ole tullut sanomaan, että näytän hyvältä. Itse näen peilistä selvän eron - olen paljon viehättävämpi nyt normaalipainoisena ja kasvojen kaunis luusto erottuu taas tauon jälkeen.
Jos tietää itse tehneensä terveellisiä valintoja oman hyvinvointinsa eteen, niin miksi kaipaa muilta validiointia? Toisten painon kommentointi on tökeröä, joten siksi useimmat eivät näe asiakseen kommentoida toisten kehoja millään lailla.
Sama täällä! Pääsin normaalipainoon laihduttamalla noin 17 kg vajaassa vuodessa. Haluaisin vielä muutaman kilon pois kesän aikana.
Seuraukset ovat olleet myönteisiä lukuun ottamatta sitä, että osa housuista roikkuu nyt rumasti päälläni! Housukaupoille siis pitäisi mennä.
Tämä. Kaikille ne kilot eivät tule takaisin. Moni onnistuu myös pitämään painonsa normaalina.
Ylipäätään ärsyttää, miksi Suomessa naljaillaan ihmisille, jotka pääsevät tavoitteisiinsa - olipa kyse sitten laihdutuksesta, urasta tai muusta. Oltaisiin onnellisia, että joku on valmis näkemään unelmiensa eteen paljon vaivaa.