IS: Kauko Röyhkä avautuu kustannusalasta: Myös valkoisella heteromiehellä on seksuaalielämää, sellaista ei haluta

Vierailija kirjoitti:

Mustalle ja muslimimiehelle perinteinen seksuaalisuus on yhä sallittua. Kiihkeimmänkään femmarin en ole kuullut halveksivan heidän seksuaalisuuttaan. Valkoinen mies ei saisi sen sijaan toteuttaa täysin normaalia ja tervettä seksuaalisuuttaan. Outoa! Mistä on kyse?

Valkoinen mies lienee näistä esimerkkitapauksista ainoa, jolle seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii välttämättä kustannussopimusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kirjailijoiden kannattaisi vain ladata kirjansa nettiin ja vetää sossuntukia hyvällä omalla tunnolla. Ei kirjailu sellaisenaan tuo leipää pöytään suomen kielisenä. Perustulosta on keskustelultu paljon tai erillisestä tuesta taiteilijoille, ettei tarvitsisi jatkuvasti täytelä jotain lomakkeita. Se ahdistus ja asiaan käytetty aika on pois luomistyöstä. Jos siihen päälle alkaa kääntelemään tai jakamaan postia, niin mitä siitä nyt sitten tulee? 

Auttaisi aika paljon taiteilijoita tuottamaan asioita ilman jatkuvaa puristusta takaraivossa, että tuleeko tukia ja tämmöstä. Silloin kuka tahansa työtön voisi turauttaa oman annoksensa taidetta sitä näkevän silmille.  

Luova työ vaatii paljon luppoaikaa. Miksi tästäkään ei muuten keskustella avoimesti? Valkoiset heteromiehet ja kaikenväriset miehet ja naiset kirjoittaa, mutta milloin lapset ja nuoret saisi kirjoittaa hyviä juttuja? Milloin taas saataisi lukea hyvä kirja minkä teinityttö on kirjoittanut? Saadaanko koskaan lukea suomen kielellä teinipojan kirjoittamaa kirjaa? Milloin saadaan jotain uutta raikasta luettavaa ummehtuneen tilalle? 

Paljon tosi hyviä nuoria taiteilijoita, jotka vain menee mäkkäriin kesäksi töihin, vaikka voisivat kirjoittaa koko suven. Miksi näin? 

Noista nuorista kirjailijoista. Kyllä kaunokirjallisen tekstin tuottamisessa elämänkokemus ja kertynyt sivistys ja tieto auttaa luomaan sitä tekstiä. Oliskohan tässä syy miksei maailman krijallisuuden helmien joukossa ole juuri lasten tai teinien kirjoittamia kirjoja? 

Jos se joku teinipoika tai -tyttökin menee nyt ensin vaikka sinne mäkkäriin kesäksi töihin, ja vähän elää elämäänsä, vaikka matkustelee ja hankkii elämänkokemusta, niin varmasti jo parikymppisenä voisi kirjoittaakin hyvän kirjan jos taipumuksia on.

Mutta juuri se elämänkokemus tekee kirjallisuudesta tylsää ja ennalta-arvattavaa kertaallen keitettyä teetä. 

Juuri haluttaisi lukea aidonta ihmisyyttä ilman kyynisyyttä tai väljähtäneisyyttä. 

Millainen oli ihminen alkuperäisenä omana itsenään. Tätä ei tueta vaan odotetaan nuorilta jotain muuta kuin he ovat. Kirjallisuudelle on tehty tietynlaiset raamit, jotka löytyy sitten matkailusta ja mäkkärillä työskentelystä? 

Ei ihme että kirjoja ei enää lueta. 

Siis, miten sinä pystyt luomaan mitään kirjallista tuotosta, jos et ole elänyt elämää (muuta kuin tavallisen lapsuuden -varhaisnuoruuden tämänpäivän urbaani ympäristössä) etkä hankkinut mitään vaikutteita? Tyhjästä vai pyhästä hengestäkö? 

Ihminen "alkuperäisenä omana itsenään" on lähinnä tyhjä astia. Ketä kiinnostaa pätkääkään sellaisen ajatukset tai kirjalliset tuotokset? Jotain henkistä pääomaa pitää olla ja elämänkokemusta joista pystyy keittämään kasaan jotain.

 

Tämä on ihan historiasta ja luonnonkansojenkin kertomaperinteestä tuttu asetelma. Ei siellä leirinuotion ääressä kukaan teini ikäinen ollut kertomassa juttuja koko heimon kuunnellessa korva tarkkana, koska ei jollain lapsella ole mitään kerrottavaa. Sen sijaan ne tarinan kertojat oli niitä vanhempia ihmisiä, jotka oli elänyt, kokenut ja nähnyt monenlaista jännää ja heitti sekaan vielä omaa legendaa. 

"koska ei jollain lapsella ole mitään kerrottavaa."

No ohhoh, miten ankea asenne lapsen/nuoren näkökulmaa, mielikuvitusta sekä kokemus- ja ajatusmaailmaa kohtaan...

Kannattaisi varmaan joskus kuunnella niitä lapsia ja nuoriakin, miten hienoja juttuja ja ajatuksia heillä voi olla. Ja esim. sekin, että katsoo asioita uusin avoimin silmin, ilman vakiintuneita, rajattuja ja kangistuneitakin ennakkonäkämyksiä, on oma etunsa, oma vinkkelinsä, vaikka pidempi elämänkokemus vielä puuttuukin.

Kylläpä aikuisillakin usein on opittavaa nimenomaan myös lapsilta (ja nuoremmilta sukupolvilta), ei vain toisinpäin.

Jotta lapsen/nuoren mielikuvitus, kokemus- ja ajatusmaailma pystyisi tuottamaan jotain, se tarvii ensin rakennuspalikoita. Niitä kertyy eletystä elämästä, lasten ohjelmista, kulttuurista, kun kuulee asioita muilta ihmisiltä, jne. Siltä pohjalta voi lapsen mielikuvitus alkaa kehittää jotakin. Tyhjästä ei yksinkertaisesti voi nyhjäistä paljon mitään. 

Ei se pienemmänkään lapsen tai nuoren kokemusmaailma ole kyllä mikään "tyhjä". Ehkä enemmän hetkessä elämistäkin kuin monella aikuisella. Vuorovaikutusta oman itsen ja ympäröivän maailman kanssa. 

Et sitten ilmeisesti ole kuullut vaikkapa lasten mielikuvitusystävistä tai mielikuvitusmaailmoista tai katsellut heidän leikkejään? Kokemusmaailma on eri kuin aikuisena, mutta siksipä siinä onkin ne omat vähän erilaiset, monesti aika mielenkiintoiset juttunsa. Lapsen sisäinen maailma voi olla hyvin rikas. Lapset ja nuoret myös havainnoivat hyvin terävästi usein, omasta näkökulmastaan tapahtumia ja maailmaa, vähän eri vinkkelistä kuin aikuinen. Ei lapsia ja nuoria pitäisi tuolla tavalla aliarvioida. 

Hyvinkin pienen lapsen mieli siis siis voi tuottaa jo vaikka ja mitä, lapsen näkökulmasta, nuorilla sitten on myös jo omat näkökulmansa myös ja ilmaisuvoima. 

Nuoruudessa on omat etunsa, vanhuudessa ja kokemuksessa omansa. Kokemus ei kuitenkaan itsessään takaa mitään hyvää tietä, viisutta ja osaamista, voi mennä aika pieleenkin. Nuoruuteen kuuluu uuden kokeilu, ennakkoluulottomuus, uudet raikkaat ajatukset, tehdään vähän erillä tavalla kuin aiemmin jne. Mikä on myös yhteiskunnallisesti tärkeää ja tuo uusia asioita ja uutta kehitystä mukanaan. Ei kaikki ole elämässä vain saman vanhan oppimista ja toistamista. Vanhempana helposti luutuu sitten kaavoihin, vaikka kokemuksesta on usein tietenkin paljon hyötyäkin.

Sinä et nyt vain tajua... mitään mielikuvitusystäviäkään tai mielikuvitusmaailmoja ei voi lapsi omassa päässään luoda, jos hän ei ole saanut mitään virikkeitä. Ja kukaan meistä ei ole täysin vaikutteista vapaa, koska kaikki havainnoi ympäristöään, kuulemiaan juttuja, satuja mitä sinulle on lapsena luettu jne. Tyhjästä ei synny mitään. Kyllä minullakin on lapsena mielikuvitus ystävä, jolle olin ideoinut vaikka mitä juttuja. Koska, minulla oli myös virikkeellinen lapsuus niin minä kykenin siihen.

No tästä nyt päästään sitten taas incel-miehiin ja todellisuuteen, josta he  vain lukevat varjoina seinistä näkyvien kuvien kautta. Tyhjästä juuri syntyy kaikki. 

Neuvostoliitossa tehtin mielenkiintoisia kokeita siitä, kun ihmiselle ei anneta mitään koettavaa ja se on taivasaukikanavat, taivasaukikanavat. 

Vanhassa ajattelumaailmassa seon ideataivas. Sun ei tarvitse koskaan harrastaa seksiä kenenkään kanssa, koska voit kokea sen aidosti unessa sellaisena kuin se on oikeasti. 

Et tarvitse mitään oikeita kokemuksia mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mustalle ja muslimimiehelle perinteinen seksuaalisuus on yhä sallittua. Kiihkeimmänkään femmarin en ole kuullut halveksivan heidän seksuaalisuuttaan. Valkoinen mies ei saisi sen sijaan toteuttaa täysin normaalia ja tervettä seksuaalisuuttaan. Outoa! Mistä on kyse?

Valkoinen mies lienee näistä esimerkkitapauksista ainoa, jolle seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii välttämättä kustannussopimusta.

Röyhkän ura lienee muualla kuin pornossa. Voitte ihan itse tarkistaa asian, suosittelen monipuolista tutustumista.

Miksi joku toinen kirjailija saa esitellä intimiimielämäänsä tai fantasioitaan estoitta, kun joku toinen ei saa?

Tätäkin voi miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvitti tuo Kaken haastattelu. Hänellä on FB:ssa yllin kyllin ihailevia Marjattoja ja Pirkkoja jotka varmasti tykkäävät hänen kirjoistaankin. Mutku hän haluaa että nimenomaan NUORET naiset lukee ihastuneena hänen kirjojaan ja mielellään tulisivat keikoillekin. Voi että. 

Ei, vaan kustantaja olisi halunnut kirjan miellyttävän nuorempaa yleisöä ja sitä Röyhkä kritisoi, kun ei itse ko. yleisölle kirjaansa kirjoittanut. Eri asia on sitten se, tapahtuiko näin oikeasti, vai värittikö Röyhkä juttua ja oikeasti kustantajan perusteet olivat jotain muuta kuin nuorempien havaitsema "toksisuus", mutta selvää on, että tuo on se mitä Röyhkä väitti, eikä että nuorempien pitäisi lukea hänen kirjojaan.

Ei Like ole koskaan tainnut pitää 60-70-vuotiaita pääasiallisena kohderyhmänään. Ei silloin Kaken nuoruudessa eikä nykyään.

V. 2007 Like julkaisi romaanin Job, jota takakannen tekstissä kuvaillaan näin:

Röyhkä ruoppaa keski-ikäisen miehen mieltä yhä syvemmältä. Job-romaanin päähenkilö on vanheneva, roiseilla romaaneillaan miten kuten menestynyt kirjailija, joka yrittää selvitä raha- ja asunto-ongelmien, avioeron, lastenhoidon, luuseriystävien ja kolmen rakastajattaren täyttämästä arjestaan ottamalla neljännen rakastajattaren. Pyristely ihmissuhteiden puristuksessa ja 2000-luvun Suomen ahtaissa kulttuurikuvioissa käy yhä vaativammaksi. Joutuuko mies myöntämään häviönsä? 
 

Anteeksi, mutta kuka tämmöistä paskaa haluaa lukea? Ei ainakaan kovin moni nainen, sen voin kertoa.

Ei tartte mennä kuin someen tai lähibaariin niin saa kuulla ihan liikaa vanhenevien miesten raha- ja asunto-ongelmista, avioerosta, lastenhoidon välttelystä, luuseriystävistä, parisuhdesotkuista  ja pyristelystä ihmissuhteiden puristuksessa. Siitä ei kyllä tartte maksaa yhtään mitään. Päinvastoin, näin nuorehkona naisena voisin alkaa velottaa noiden juttujen kuuntelemisesta. 

Se pointtihan siinä tariinassa olikin että kertoo elämäntarinansa huoralle ja maksaa että joku kuuntelee sen. 

Pitäiskö lukijoille maksaa nykyään, että lukija lukee tekeleen? Perustulo anyone?

Ilmaiseksi en ainakaan pölyttyneiden pappojen naisseikkailuja kuuntele. Saatikka sitten niin, että minä maksaisin siitä. 

Voiko maksaa luonnossa?

Voisin lukea Kirjan jos siinä olisi parina nuori nainen ja 20-30 vuotta vanhempi mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mustalle ja muslimimiehelle perinteinen seksuaalisuus on yhä sallittua. Kiihkeimmänkään femmarin en ole kuullut halveksivan heidän seksuaalisuuttaan. Valkoinen mies ei saisi sen sijaan toteuttaa täysin normaalia ja tervettä seksuaalisuuttaan. Outoa! Mistä on kyse?

Valkoinen mies lienee näistä esimerkkitapauksista ainoa, jolle seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii välttämättä kustannussopimusta.

Röyhkän ura lienee muualla kuin pornossa. Voitte ihan itse tarkistaa asian, suosittelen monipuolista tutustumista.

Miksi joku toinen kirjailija saa esitellä intimiimielämäänsä tai fantasioitaan estoitta, kun joku toinen ei saa?

Tätäkin voi miettiä.

Koko kirjassa on vain YKSI sivumaininta panosta.

Monta lesbo-ja homo- ja varmaan transseksikuvausta kansamme vielä tarvitsee, jotta olemme tarpeeksi sivistyneitä? Osaako jonkun kustantamon edustaja kertoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kirjailijoiden kannattaisi vain ladata kirjansa nettiin ja vetää sossuntukia hyvällä omalla tunnolla. Ei kirjailu sellaisenaan tuo leipää pöytään suomen kielisenä. Perustulosta on keskustelultu paljon tai erillisestä tuesta taiteilijoille, ettei tarvitsisi jatkuvasti täytelä jotain lomakkeita. Se ahdistus ja asiaan käytetty aika on pois luomistyöstä. Jos siihen päälle alkaa kääntelemään tai jakamaan postia, niin mitä siitä nyt sitten tulee? 

Auttaisi aika paljon taiteilijoita tuottamaan asioita ilman jatkuvaa puristusta takaraivossa, että tuleeko tukia ja tämmöstä. Silloin kuka tahansa työtön voisi turauttaa oman annoksensa taidetta sitä näkevän silmille.  

Luova työ vaatii paljon luppoaikaa. Miksi tästäkään ei muuten keskustella avoimesti? Valkoiset heteromiehet ja kaikenväriset miehet ja naiset kirjoittaa, mutta milloin lapset ja nuoret saisi kirjoittaa hyviä juttuja? Milloin taas saataisi lukea hyvä kirja minkä teinityttö on kirjoittanut? Saadaanko koskaan lukea suomen kielellä teinipojan kirjoittamaa kirjaa? Milloin saadaan jotain uutta raikasta luettavaa ummehtuneen tilalle? 

Paljon tosi hyviä nuoria taiteilijoita, jotka vain menee mäkkäriin kesäksi töihin, vaikka voisivat kirjoittaa koko suven. Miksi näin? 

Noista nuorista kirjailijoista. Kyllä kaunokirjallisen tekstin tuottamisessa elämänkokemus ja kertynyt sivistys ja tieto auttaa luomaan sitä tekstiä. Oliskohan tässä syy miksei maailman krijallisuuden helmien joukossa ole juuri lasten tai teinien kirjoittamia kirjoja? 

Jos se joku teinipoika tai -tyttökin menee nyt ensin vaikka sinne mäkkäriin kesäksi töihin, ja vähän elää elämäänsä, vaikka matkustelee ja hankkii elämänkokemusta, niin varmasti jo parikymppisenä voisi kirjoittaakin hyvän kirjan jos taipumuksia on.

Mutta juuri se elämänkokemus tekee kirjallisuudesta tylsää ja ennalta-arvattavaa kertaallen keitettyä teetä. 

Juuri haluttaisi lukea aidonta ihmisyyttä ilman kyynisyyttä tai väljähtäneisyyttä. 

Millainen oli ihminen alkuperäisenä omana itsenään. Tätä ei tueta vaan odotetaan nuorilta jotain muuta kuin he ovat. Kirjallisuudelle on tehty tietynlaiset raamit, jotka löytyy sitten matkailusta ja mäkkärillä työskentelystä? 

Ei ihme että kirjoja ei enää lueta. 

Siis, miten sinä pystyt luomaan mitään kirjallista tuotosta, jos et ole elänyt elämää (muuta kuin tavallisen lapsuuden -varhaisnuoruuden tämänpäivän urbaani ympäristössä) etkä hankkinut mitään vaikutteita? Tyhjästä vai pyhästä hengestäkö? 

Ihminen "alkuperäisenä omana itsenään" on lähinnä tyhjä astia. Ketä kiinnostaa pätkääkään sellaisen ajatukset tai kirjalliset tuotokset? Jotain henkistä pääomaa pitää olla ja elämänkokemusta joista pystyy keittämään kasaan jotain.

 

Tämä on ihan historiasta ja luonnonkansojenkin kertomaperinteestä tuttu asetelma. Ei siellä leirinuotion ääressä kukaan teini ikäinen ollut kertomassa juttuja koko heimon kuunnellessa korva tarkkana, koska ei jollain lapsella ole mitään kerrottavaa. Sen sijaan ne tarinan kertojat oli niitä vanhempia ihmisiä, jotka oli elänyt, kokenut ja nähnyt monenlaista jännää ja heitti sekaan vielä omaa legendaa. 

"koska ei jollain lapsella ole mitään kerrottavaa."

No ohhoh, miten ankea asenne lapsen/nuoren näkökulmaa, mielikuvitusta sekä kokemus- ja ajatusmaailmaa kohtaan...

Kannattaisi varmaan joskus kuunnella niitä lapsia ja nuoriakin, miten hienoja juttuja ja ajatuksia heillä voi olla. Ja esim. sekin, että katsoo asioita uusin avoimin silmin, ilman vakiintuneita, rajattuja ja kangistuneitakin ennakkonäkämyksiä, on oma etunsa, oma vinkkelinsä, vaikka pidempi elämänkokemus vielä puuttuukin.

Kylläpä aikuisillakin usein on opittavaa nimenomaan myös lapsilta (ja nuoremmilta sukupolvilta), ei vain toisinpäin.

Jotta lapsen/nuoren mielikuvitus, kokemus- ja ajatusmaailma pystyisi tuottamaan jotain, se tarvii ensin rakennuspalikoita. Niitä kertyy eletystä elämästä, lasten ohjelmista, kulttuurista, kun kuulee asioita muilta ihmisiltä, jne. Siltä pohjalta voi lapsen mielikuvitus alkaa kehittää jotakin. Tyhjästä ei yksinkertaisesti voi nyhjäistä paljon mitään. 

Ei se pienemmänkään lapsen tai nuoren kokemusmaailma ole kyllä mikään "tyhjä". Ehkä enemmän hetkessä elämistäkin kuin monella aikuisella. Vuorovaikutusta oman itsen ja ympäröivän maailman kanssa. 

Et sitten ilmeisesti ole kuullut vaikkapa lasten mielikuvitusystävistä tai mielikuvitusmaailmoista tai katsellut heidän leikkejään? Kokemusmaailma on eri kuin aikuisena, mutta siksipä siinä onkin ne omat vähän erilaiset, monesti aika mielenkiintoiset juttunsa. Lapsen sisäinen maailma voi olla hyvin rikas. Lapset ja nuoret myös havainnoivat hyvin terävästi usein, omasta näkökulmastaan tapahtumia ja maailmaa, vähän eri vinkkelistä kuin aikuinen. Ei lapsia ja nuoria pitäisi tuolla tavalla aliarvioida. 

Hyvinkin pienen lapsen mieli siis siis voi tuottaa jo vaikka ja mitä, lapsen näkökulmasta, nuorilla sitten on myös jo omat näkökulmansa myös ja ilmaisuvoima. 

Nuoruudessa on omat etunsa, vanhuudessa ja kokemuksessa omansa. Kokemus ei kuitenkaan itsessään takaa mitään hyvää tietä, viisutta ja osaamista, voi mennä aika pieleenkin. Nuoruuteen kuuluu uuden kokeilu, ennakkoluulottomuus, uudet raikkaat ajatukset, tehdään vähän erillä tavalla kuin aiemmin jne. Mikä on myös yhteiskunnallisesti tärkeää ja tuo uusia asioita ja uutta kehitystä mukanaan. Ei kaikki ole elämässä vain saman vanhan oppimista ja toistamista. Vanhempana helposti luutuu sitten kaavoihin, vaikka kokemuksesta on usein tietenkin paljon hyötyäkin.

Sinä et nyt vain tajua... mitään mielikuvitusystäviäkään tai mielikuvitusmaailmoja ei voi lapsi omassa päässään luoda, jos hän ei ole saanut mitään virikkeitä. Ja kukaan meistä ei ole täysin vaikutteista vapaa, koska kaikki havainnoi ympäristöään, kuulemiaan juttuja, satuja mitä sinulle on lapsena luettu jne. Tyhjästä ei synny mitään. Kyllä minullakin on lapsena mielikuvitus ystävä, jolle olin ideoinut vaikka mitä juttuja. Koska, minulla oli myös virikkeellinen lapsuus niin minä kykenin siihen.

Tajuan kyllä oikein hyvin mitä kirjoitat, siinä ei ole ongelmaa. 

Ei tietenkään kukaan ole vaikutteista vapaa, itse en ole sellaista väittänyt, ja lapsi tietenkin tarvitsee kaikenlaista ympäristöltään ja huoltajiltaan kun kasvaa, oppii ja on vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

Hyppäsin tähän keskusteluun siinä vaiheessa ja kommentoimaan väitettäsi, kun kirjoitit, ettei lapsilla ole mitään kerrottavaa. Mikä oli mielestäni aika posketon ja lapsia / nuoria aliarvioiva väite itsessään.

Jos kirjoittamisesta puhutaan, niin itse näen, että se kirjallinen ilmaisu voi uein olla nuorena vielä epävarmaa ja hakusessa, vaikka mielenkiintoista tuoretta kerrottavaa voisi olla paljonkin. Tosin kirjoittaa voisi vaikka ihan nuoren omalla puhekielellä, sekin olisi aika mielenkiintoista ja pääsisi sillä tavalla nuoren ajatusmaailmaan vielä paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mustalle ja muslimimiehelle perinteinen seksuaalisuus on yhä sallittua. Kiihkeimmänkään femmarin en ole kuullut halveksivan heidän seksuaalisuuttaan. Valkoinen mies ei saisi sen sijaan toteuttaa täysin normaalia ja tervettä seksuaalisuuttaan. Outoa! Mistä on kyse?

Valkoinen mies lienee näistä esimerkkitapauksista ainoa, jolle seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii välttämättä kustannussopimusta.

Röyhkän ura lienee muualla kuin pornossa. Voitte ihan itse tarkistaa asian, suosittelen monipuolista tutustumista.

Miksi joku toinen kirjailija saa esitellä intimiimielämäänsä tai fantasioitaan estoitta, kun joku toinen ei saa?

Tätäkin voi miettiä.

Koko kirjassa on vain YKSI sivumaininta panosta.

Niinhän tuo sanoi. Mutta ei, sekin oli nyt liikaa. Liian toksista.

Katherine.Rosemary kirjoitti:

Voisin lukea Kirjan jos siinä olisi parina nuori nainen ja 20-30 vuotta vanhempi mies.

Minun kirjassani nainen ja mies eivät koskaan tulisi olemaan yhdessä. Olisi vain hetkiä – hauraita sekunteja, jolloin kaikki voisi olla mahdollista.

Lopussa mies koskettaa huulillaan viileää tölkkiä täydellisessä ykseydessä. Nainen vain virkkaa, aina ja lakkaamatta, langanvetojen rytmittäessä hiljaisuutta. Mies hengittää samalla tavoin vaivautuneena kuin kylmässä suihkussa: henkeään pidätellen, haukkoen ja sitä pakottaen. Ja se tölkki pysyy painettuna huulille, kuin mykkä mikrofoni, joka odottaa sanoja, joita ei koskaan lausuta.

Se suhde oli jo alun perin ansa. Se oli syntyessään tuhottu.

Siksi se kaikkein suurin rakkaus tapahtui eristettynä – miehen, naisen ja sen kolmannen, muunsukupuolisen henkilön mielikuvissa, missä se sai loistaa täydellisenä versiona itsestään. Todellisuudessa mikään ei koskaan onnistuisi. Ei raastavan ikäeron vuoksi, eikä siksi, että mukana on aina se kolmas – se muunsukupuolinen hahmo, joka on kahlittu kiinni kynään, kirjoittamaan heidän kohtalonsa puolesta.

Jos joku nyt lähtee ihmettelemään miksi muunsukupuolinen, niin se myy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mustalle ja muslimimiehelle perinteinen seksuaalisuus on yhä sallittua. Kiihkeimmänkään femmarin en ole kuullut halveksivan heidän seksuaalisuuttaan. Valkoinen mies ei saisi sen sijaan toteuttaa täysin normaalia ja tervettä seksuaalisuuttaan. Outoa! Mistä on kyse?

Valkoinen mies lienee näistä esimerkkitapauksista ainoa, jolle seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii välttämättä kustannussopimusta.

Röyhkän ura lienee muualla kuin pornossa. Voitte ihan itse tarkistaa asian, suosittelen monipuolista tutustumista.

Miksi joku toinen kirjailija saa esitellä intimiimielämäänsä tai fantasioitaan estoitta, kun joku toinen ei saa?

Tätäkin voi miettiä.

Ilmeisesti et ole kauhean perehtynyt kirja-alaan. Kukaan ei ole kieltänyt häntä esittelemästä seksuaalisuuttaan estoitta, kysymys on vain siitä, että kustantaja ei näe tuota esittelyä kustantamisen arvoisena. 

Joku toinen kirjailija kirjoittaa paremmin seksuaalisuudestaan tai todennäköisemmin jostain muusta aiheesta ja saa sopimuksen.

Joko olet toksinen eli vääränlainen himokone tai sitten halveksittava kasa parasta ennen-päiväystä.

Ei tässä nyt varsinaisesti himmailla vihollisiksi määriteltyjen halveksintaa.

Tuo vaan alkaa itsessään kaatua omaan älyttömyyteensä. Mikään ei pidä vettä. Ja meidän haluttaisiin vaan tulevan vähitellen hulluiksi?

Tässä kohtaa kyllä alkaisin jo nauraa. Oikein likaista naurua.

Kauko Röyhkä oli "saatananpalvoja" silloin kun televisiossa lietsottiin saatananpalvojapaniikkia. Nyt hän persuuntuu, koska persuuntuminen on muotia.

Kauko Röyhkä on huomiota huoraava, muusikkona epäonnistunut grifteri. Älä ole kuin Röyhkä.

Katherine.Rosemary kirjoitti:

Voisin lukea Kirjan jos siinä olisi parina nuori nainen ja 20-30 vuotta vanhempi mies.

Miten ois kansalliseepoksemme Kalevala? Tai Juhani Ahon kotimainen klassikko Juha?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mustalle ja muslimimiehelle perinteinen seksuaalisuus on yhä sallittua. Kiihkeimmänkään femmarin en ole kuullut halveksivan heidän seksuaalisuuttaan. Valkoinen mies ei saisi sen sijaan toteuttaa täysin normaalia ja tervettä seksuaalisuuttaan. Outoa! Mistä on kyse?

Valkoinen mies lienee näistä esimerkkitapauksista ainoa, jolle seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii välttämättä kustannussopimusta.

Röyhkän ura lienee muualla kuin pornossa. Voitte ihan itse tarkistaa asian, suosittelen monipuolista tutustumista.

Miksi joku toinen kirjailija saa esitellä intimiimielämäänsä tai fantasioitaan estoitta, kun joku toinen ei saa?

Tätäkin voi miettiä.

Koko kirjassa on vain YKSI sivumaininta panosta.

Niinhän tuo sanoi. Mutta ei, sekin oli nyt liikaa. Liian toksista.

Jos kerran niitä panojakaan ei ole, niin voisiko olla, että vika ei ole rohkeudessa vaan siinä että kirja ei ole kovin hyvä?

Vierailija kirjoitti:

Joko olet toksinen eli vääränlainen himokone tai sitten halveksittava kasa parasta ennen-päiväystä.

Ei tässä nyt varsinaisesti himmailla vihollisiksi määriteltyjen halveksintaa.

 

Tuo vaan alkaa itsessään kaatua omaan älyttömyyteensä. Mikään ei pidä vettä. Ja meidän haluttaisiin vaan tulevan vähitellen hulluiksi?

Tässä kohtaa kyllä alkaisin jo nauraa. Oikein likaista naurua.

Mä olen tavallinen viisikymppinen akka. Rakastan kirjallisuutta ja rakastan 

heteroseksiä tavallisen viisikymppisen ukon kanssa. Minun seksuaalisuuteni ei tarvitse jatkuvaa uusintamista kirjallisuudessa, olen ihan näkyvä tässä suhteessani, ja on ihan samantekevää, onko parasta ennen -päivämääräni kirjallisen maailman silmissä jo mennyt.  Luen mieluummin toisista ihmisistä, vaikka sitten niistä parjatuista transihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kirjailijoiden kannattaisi vain ladata kirjansa nettiin ja vetää sossuntukia hyvällä omalla tunnolla. Ei kirjailu sellaisenaan tuo leipää pöytään suomen kielisenä. Perustulosta on keskustelultu paljon tai erillisestä tuesta taiteilijoille, ettei tarvitsisi jatkuvasti täytelä jotain lomakkeita. Se ahdistus ja asiaan käytetty aika on pois luomistyöstä. Jos siihen päälle alkaa kääntelemään tai jakamaan postia, niin mitä siitä nyt sitten tulee? 

Auttaisi aika paljon taiteilijoita tuottamaan asioita ilman jatkuvaa puristusta takaraivossa, että tuleeko tukia ja tämmöstä. Silloin kuka tahansa työtön voisi turauttaa oman annoksensa taidetta sitä näkevän silmille.  

Luova työ vaatii paljon luppoaikaa. Miksi tästäkään ei muuten keskustella avoimesti? Valkoiset heteromiehet ja kaikenväriset miehet ja naiset kirjoittaa, mutta milloin lapset ja nuoret saisi kirjoittaa hyviä juttuja? Milloin taas saataisi lukea hyvä kirja minkä teinityttö on kirjoittanut? Saadaanko koskaan lukea suomen kielellä teinipojan kirjoittamaa kirjaa? Milloin saadaan jotain uutta raikasta luettavaa ummehtuneen tilalle? 

Paljon tosi hyviä nuoria taiteilijoita, jotka vain menee mäkkäriin kesäksi töihin, vaikka voisivat kirjoittaa koko suven. Miksi näin? 

Noista nuorista kirjailijoista. Kyllä kaunokirjallisen tekstin tuottamisessa elämänkokemus ja kertynyt sivistys ja tieto auttaa luomaan sitä tekstiä. Oliskohan tässä syy miksei maailman krijallisuuden helmien joukossa ole juuri lasten tai teinien kirjoittamia kirjoja? 

Jos se joku teinipoika tai -tyttökin menee nyt ensin vaikka sinne mäkkäriin kesäksi töihin, ja vähän elää elämäänsä, vaikka matkustelee ja hankkii elämänkokemusta, niin varmasti jo parikymppisenä voisi kirjoittaakin hyvän kirjan jos taipumuksia on.

Mutta juuri se elämänkokemus tekee kirjallisuudesta tylsää ja ennalta-arvattavaa kertaallen keitettyä teetä. 

Juuri haluttaisi lukea aidonta ihmisyyttä ilman kyynisyyttä tai väljähtäneisyyttä. 

Millainen oli ihminen alkuperäisenä omana itsenään. Tätä ei tueta vaan odotetaan nuorilta jotain muuta kuin he ovat. Kirjallisuudelle on tehty tietynlaiset raamit, jotka löytyy sitten matkailusta ja mäkkärillä työskentelystä? 

Ei ihme että kirjoja ei enää lueta. 

Siis, miten sinä pystyt luomaan mitään kirjallista tuotosta, jos et ole elänyt elämää (muuta kuin tavallisen lapsuuden -varhaisnuoruuden tämänpäivän urbaani ympäristössä) etkä hankkinut mitään vaikutteita? Tyhjästä vai pyhästä hengestäkö? 

Ihminen "alkuperäisenä omana itsenään" on lähinnä tyhjä astia. Ketä kiinnostaa pätkääkään sellaisen ajatukset tai kirjalliset tuotokset? Jotain henkistä pääomaa pitää olla ja elämänkokemusta joista pystyy keittämään kasaan jotain.

 

Tämä on ihan historiasta ja luonnonkansojenkin kertomaperinteestä tuttu asetelma. Ei siellä leirinuotion ääressä kukaan teini ikäinen ollut kertomassa juttuja koko heimon kuunnellessa korva tarkkana, koska ei jollain lapsella ole mitään kerrottavaa. Sen sijaan ne tarinan kertojat oli niitä vanhempia ihmisiä, jotka oli elänyt, kokenut ja nähnyt monenlaista jännää ja heitti sekaan vielä omaa legendaa. 

"koska ei jollain lapsella ole mitään kerrottavaa."

No ohhoh, miten ankea asenne lapsen/nuoren näkökulmaa, mielikuvitusta sekä kokemus- ja ajatusmaailmaa kohtaan...

Kannattaisi varmaan joskus kuunnella niitä lapsia ja nuoriakin, miten hienoja juttuja ja ajatuksia heillä voi olla. Ja esim. sekin, että katsoo asioita uusin avoimin silmin, ilman vakiintuneita, rajattuja ja kangistuneitakin ennakkonäkämyksiä, on oma etunsa, oma vinkkelinsä, vaikka pidempi elämänkokemus vielä puuttuukin.

Kylläpä aikuisillakin usein on opittavaa nimenomaan myös lapsilta (ja nuoremmilta sukupolvilta), ei vain toisinpäin.

Jotta lapsen/nuoren mielikuvitus, kokemus- ja ajatusmaailma pystyisi tuottamaan jotain, se tarvii ensin rakennuspalikoita. Niitä kertyy eletystä elämästä, lasten ohjelmista, kulttuurista, kun kuulee asioita muilta ihmisiltä, jne. Siltä pohjalta voi lapsen mielikuvitus alkaa kehittää jotakin. Tyhjästä ei yksinkertaisesti voi nyhjäistä paljon mitään. 

Ei se pienemmänkään lapsen tai nuoren kokemusmaailma ole kyllä mikään "tyhjä". Ehkä enemmän hetkessä elämistäkin kuin monella aikuisella. Vuorovaikutusta oman itsen ja ympäröivän maailman kanssa. 

Et sitten ilmeisesti ole kuullut vaikkapa lasten mielikuvitusystävistä tai mielikuvitusmaailmoista tai katsellut heidän leikkejään? Kokemusmaailma on eri kuin aikuisena, mutta siksipä siinä onkin ne omat vähän erilaiset, monesti aika mielenkiintoiset juttunsa. Lapsen sisäinen maailma voi olla hyvin rikas. Lapset ja nuoret myös havainnoivat hyvin terävästi usein, omasta näkökulmastaan tapahtumia ja maailmaa, vähän eri vinkkelistä kuin aikuinen. Ei lapsia ja nuoria pitäisi tuolla tavalla aliarvioida. 

Hyvinkin pienen lapsen mieli siis siis voi tuottaa jo vaikka ja mitä, lapsen näkökulmasta, nuorilla sitten on myös jo omat näkökulmansa myös ja ilmaisuvoima. 

Nuoruudessa on omat etunsa, vanhuudessa ja kokemuksessa omansa. Kokemus ei kuitenkaan itsessään takaa mitään hyvää tietä, viisutta ja osaamista, voi mennä aika pieleenkin. Nuoruuteen kuuluu uuden kokeilu, ennakkoluulottomuus, uudet raikkaat ajatukset, tehdään vähän erillä tavalla kuin aiemmin jne. Mikä on myös yhteiskunnallisesti tärkeää ja tuo uusia asioita ja uutta kehitystä mukanaan. Ei kaikki ole elämässä vain saman vanhan oppimista ja toistamista. Vanhempana helposti luutuu sitten kaavoihin, vaikka kokemuksesta on usein tietenkin paljon hyötyäkin.

Sinä et nyt vain tajua... mitään mielikuvitusystäviäkään tai mielikuvitusmaailmoja ei voi lapsi omassa päässään luoda, jos hän ei ole saanut mitään virikkeitä. Ja kukaan meistä ei ole täysin vaikutteista vapaa, koska kaikki havainnoi ympäristöään, kuulemiaan juttuja, satuja mitä sinulle on lapsena luettu jne. Tyhjästä ei synny mitään. Kyllä minullakin on lapsena mielikuvitus ystävä, jolle olin ideoinut vaikka mitä juttuja. Koska, minulla oli myös virikkeellinen lapsuus niin minä kykenin siihen.

Tajuan kyllä oikein hyvin mitä kirjoitat, siinä ei ole ongelmaa. 

Ei tietenkään kukaan ole vaikutteista vapaa, itse en ole sellaista väittänyt, ja lapsi tietenkin tarvitsee kaikenlaista ympäristöltään ja huoltajiltaan kun kasvaa, oppii ja on vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

Hyppäsin tähän keskusteluun siinä vaiheessa ja kommentoimaan väitettäsi, kun kirjoitit, ettei lapsilla ole mitään kerrottavaa. Mikä oli mielestäni aika posketon ja lapsia / nuoria aliarvioiva väite itsessään.

Jos kirjoittamisesta puhutaan, niin itse näen, että se kirjallinen ilmaisu voi uein olla nuorena vielä epävarmaa ja hakusessa, vaikka mielenkiintoista tuoretta kerrottavaa voisi olla paljonkin. Tosin kirjoittaa voisi vaikka ihan nuoren omalla puhekielellä, sekin olisi aika mielenkiintoista ja pääsisi sillä tavalla nuoren ajatusmaailmaan vielä paremmin. 

...ja sen vielä lisään tuohon edelliseen komenttiini, että kyllä ihminen on lapsesta asti myös itse jotain, oma persoonansa. Eikä mikään tyhjä, kuten taas uudestaan lapsista kirjoitat.

Vierailija kirjoitti:

Monta lesbo-ja homo- ja varmaan transseksikuvausta kansamme vielä tarvitsee, jotta olemme tarpeeksi sivistyneitä? Osaako jonkun kustantamon edustaja kertoa?

Katsoin juuri Heated Rivalryn loppuun. Sellaisia tarvitsemme lisää ja paljon. Kaksi superhottia nuorta homoa, jotka rakastavat toisiaan intohimoisesti ja hellästi, kaikista esteistä huolimatta. Olipa kaunis ja liikuttava sarja. Tällaisena homoutta ei usein näytetä. Heteroudesta olemme nähneet jo kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mustalle ja muslimimiehelle perinteinen seksuaalisuus on yhä sallittua. Kiihkeimmänkään femmarin en ole kuullut halveksivan heidän seksuaalisuuttaan. Valkoinen mies ei saisi sen sijaan toteuttaa täysin normaalia ja tervettä seksuaalisuuttaan. Outoa! Mistä on kyse?

Valkoinen mies lienee näistä esimerkkitapauksista ainoa, jolle seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii välttämättä kustannussopimusta.

Röyhkän ura lienee muualla kuin pornossa. Voitte ihan itse tarkistaa asian, suosittelen monipuolista tutustumista.

Miksi joku toinen kirjailija saa esitellä intimiimielämäänsä tai fantasioitaan estoitta, kun joku toinen ei saa?

Tätäkin voi miettiä.

Kukas Kaukoa estää? Eikös se laulele panojuttujaan lavallakin harva se ilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mustalle ja muslimimiehelle perinteinen seksuaalisuus on yhä sallittua. Kiihkeimmänkään femmarin en ole kuullut halveksivan heidän seksuaalisuuttaan. Valkoinen mies ei saisi sen sijaan toteuttaa täysin normaalia ja tervettä seksuaalisuuttaan. Outoa! Mistä on kyse?

Valkoinen mies lienee näistä esimerkkitapauksista ainoa, jolle seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii välttämättä kustannussopimusta.

😅