Lue keskustelun säännöt.
Maataloustukien haitallisuudesta jälleen todiste
02.06.2026 |
Ruoka on kalliimpaa kuin koskaan.
"Maatalousekonomisti Kyösti Arovuori muistuttaa, että markkinahinta ei muodostu tuotantokustannusten perusteella. Hänen mukaansa se määräytyy kysynnän ja tarjonnan suhteesta.
– Jos tuotantokustannukset nousevat, niin sen pitäisi vaikuttaa tarjonnan määrään.
Eli käytännössä kun kustannukset nousevat, markkinoille tuleva tarjonta pienenee. Tarjonnan lasku johtaa hintojen nousuun.
Näin ei kuitenkaan maataloussektorilla tapahdu, koska EU:ssa ja Suomessa on paljon erilaisia tukia alalle."
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskusliikkeiden porhopossut taputtelevat tyytyväisinä kylläisiä mahojaan.
Tavallinen kansa maksaa kun on pakko syödä että pysyy hengissä.
Maajussit saavat tukiaisensa ja uudet traktorit. Jos ei elinkeino kannata, niin sitten vaan jotain muuta. Tai älähdys oikeaan suuntaan jos ei tekoihin uskalleta.
Suomessa on vähän yli 40 000 maatilaa ja viime vuonna ensirekisteröitiin peräti 841 uutta traktoria!
Oliko nuo tiloille rekisteröidyt traktorit vai kaikki?
Vain i d iootti luulee että tiloille menis kaikki traktorit
Niin niin, mutta tuohan vain kertoo miten vähän oikeasti niitä uusia traktoreita ostellaan, keskimäärin 20v välien.
Minun "uusi" traktori on vuosimallia 2000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkaistu 02.06.2026
MTV UUTISET – STT
Yksi kotimaan ikimerkki maksaa tästä päivästä lähtien kolme euroa.
18 mummonmarkkaa 😆😱
Suomi tappaa itsensä ahneuteen. No onhan noiden Postin ym. porhojen jättipalkkoihin ja ansiottomiin tulospalkkioihin kerättäväkin rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopasta saa paremman hinnan. Myykää sinne ettekä näille, kotimaan kusettajille. Kananmunien tuottajat ovat jo tämän huomanneet.
Juu, ja voitte tukijussit pyytää jatkossa ne sossupummimaataloustuetkin sieltä Euroopasta. Maksamme jo nyt ruuasta euroalueen eniten ja Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan matalin palkkataso huomioiden (Yle uutinen muutaman päivän takaa) ostovoimakorjattuna Euroopan eniten.
Euroopastahan ne maksetaan.
Suurimmat maataloustukien saajat ovat sellaisia toimijoita kuin Luonnonvarakeskus tai helsinkiläinen vietintätoimisto, maanviljelijä saa keskimäärin 16 000 e/v maataloustukia eli saman verran kuin helsinkiläiselle työttömälle toimeentulotukiasiakkaalle maksetaan.
Maksamme ruuasta, koska meillä edelliset hallitukset halusivat suunnata kansalliset maataloustuet ensisijaisesti ympäristötukiin eli erilaisiin niitty-, maanpeite- ja saostusallashankkeisiin, ei ruuantuotantoon. Kuka tahansa voi saada viljelemättömälle kiinteistölleen maataloustukea ympäristövaikutuksiin vedoten ja totisesti, melkein kuka tahansa on sitä saanutkin!
Maanviljelijät ovat Suomen varakkain ryhmä tilastoissa
Maatalousyrittäjien nettovarallisuuden mediaani oli vuonna 2019 yli 500 000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta.
Maatalousyrittäjät nousevat varallisuustilastoista esiin Suomen varakkaimpana sosioekonomisena ryhmänä.
Heidän nettovarallisuutensa mediaani oli vuonna 2019 yli 500 000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta.
Tavallisella maanviljelijällä yli 500 000 euroa nettovarallisuutta, tyypillinen ylempi toimihenkilö pääsee vain kolmasosaan.
Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomat uutisoi, että maanviljelijöiden tulot olivat kasvaneet roimasti parinkymmenen vuoden aikana. Yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo pohti silloin, etteivät maanviljelijät ehkä olekaan niin köyhiä kuin on kuviteltu.
Julkisuudessa on puhuttu, että eläkeläiset ja maanviljelijät ovat vaikeassa tilanteessa, mutta tämän tilaston perusteella heillä ei ole kovin suurta syytä huoleen, hän kommentoi HS:lle.
Vaikuttaa siis siltä, että tässä maassa on parempi ryhtyä viljelijäksi, jos haluaa vaurastua.
Johtuisikohan tuo vaikka siitä, että maanviljelijän työvälinen eli pelto on aika kallis investointi, jonka arvo ei laske samalla tavalla kuin vaikka datakeskuksen tietokoneiden, jotka on uusittava 5 vuoden välein. Tavallisella toimihenkilöllä omaisuus ei ole tuotantoväline, joten eikö ole aika loogista, että kodin, kesämökin ja auton yhteenlaskettu arvo on pienempi kuin tuotantoyrityksen pellon, metsän, työkoneiden, lämpökeskuksen, navetan, varastojen jne. arvo?
Olisi kiva, jos toimihenkilön pitäisi itse maksaa tietokoneensa, siihen lisenssit, käyttön kopiokone, työhuone jne., silloin voitaisiin verrata omaisuutta maanviljelijän omaisuuteen.
Totta on, että maanviljelijöiden tulot ovat kasvaneet samassa tahdissa, missä tiloja on lopettanut. Kun ennen A tienasi 100 ja B 50, niin nyt molempien tilojen työt tekevö A tienaa 150, mutta työmäärä on tuplaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopasta saa paremman hinnan. Myykää sinne ettekä näille, kotimaan kusettajille. Kananmunien tuottajat ovat jo tämän huomanneet.
kelpaako tehotuotettu tavara sinne
Suomalainen tuotanto on eurooppalaisille luomua, vaikka meillä se on kuluttajien mielestä tehotuotantoa.
Täytyy toivoa, että ohra saadaan myytyä Saksaan, sen jälkeen halpa olut on kotimaiselle kuluttajalle pelkkä unelma.
Saksassa on halpaa ja hyvää olutta, vaikka Suomessa on yllin kyllin ohraa ja puhdasta vettä. Energiakin, jota oluen valmistuksessa kuluu on täällä halvempaa.
Miksi suomalaiset oluet joitain kalliita pienpanimotuotteita lukuun ottamatta ovat niin huonoja? Pitäisi tehdä raaka-aineista muutakin kuin rehua ja sellua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopasta saa paremman hinnan. Myykää sinne ettekä näille, kotimaan kusettajille. Kananmunien tuottajat ovat jo tämän huomanneet.
Juu, ja voitte tukijussit pyytää jatkossa ne sossupummimaataloustuetkin sieltä Euroopasta. Maksamme jo nyt ruuasta euroalueen eniten ja Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan matalin palkkataso huomioiden (Yle uutinen muutaman päivän takaa) ostovoimakorjattuna Euroopan eniten.
Euroopastahan ne maksetaan.
Suurimmat maataloustukien saajat ovat sellaisia toimijoita kuin Luonnonvarakeskus tai helsinkiläinen vietintätoimisto, maanviljelijä saa keskimäärin 16 000 e/v maataloustukia eli saman verran kuin helsinkiläiselle työttömälle toimeentulotukiasiakkaalle maksetaan.
Maksamme ruuasta, koska meillä edelliset hallitukset halusivat suunnata kansalliset maataloustuet ensisijaisesti ympäristötukiin eli erilaisiin niitty-, maanpeite- ja saostusallashankkeisiin, ei ruuantuotantoon. Kuka tahansa voi saada viljelemättömälle kiinteistölleen maataloustukea ympäristövaikutuksiin vedoten ja totisesti, melkein kuka tahansa on sitä saanutkin!
Maanviljelijät ovat Suomen varakkain ryhmä tilastoissa
Maatalousyrittäjien nettovarallisuuden mediaani oli vuonna 2019 yli 500 000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta.
Maatalousyrittäjät nousevat varallisuustilastoista esiin Suomen varakkaimpana sosioekonomisena ryhmänä.
Heidän nettovarallisuutensa mediaani oli vuonna 2019 yli 500 000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta.
Tavallisella maanviljelijällä yli 500 000 euroa nettovarallisuutta, tyypillinen ylempi toimihenkilö pääsee vain kolmasosaan.
Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomat uutisoi, että maanviljelijöiden tulot olivat kasvaneet roimasti parinkymmenen vuoden aikana. Yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo pohti silloin, etteivät maanviljelijät ehkä olekaan niin köyhiä kuin on kuviteltu.
Julkisuudessa on puhuttu, että eläkeläiset ja maanviljelijät ovat vaikeassa tilanteessa, mutta tämän tilaston perusteella heillä ei ole kovin suurta syytä huoleen, hän kommentoi HS:lle.
Vaikuttaa siis siltä, että tässä maassa on parempi ryhtyä viljelijäksi, jos haluaa vaurastua.
Johtuisikohan tuo vaikka siitä, että maanviljelijän työvälinen eli pelto on aika kallis investointi, jonka arvo ei laske samalla tavalla kuin vaikka datakeskuksen tietokoneiden, jotka on uusittava 5 vuoden välein. Tavallisella toimihenkilöllä omaisuus ei ole tuotantoväline, joten eikö ole aika loogista, että kodin, kesämökin ja auton yhteenlaskettu arvo on pienempi kuin tuotantoyrityksen pellon, metsän, työkoneiden, lämpökeskuksen, navetan, varastojen jne. arvo?
Olisi kiva, jos toimihenkilön pitäisi itse maksaa tietokoneensa, siihen lisenssit, käyttön kopiokone, työhuone jne., silloin voitaisiin verrata omaisuutta maanviljelijän omaisuuteen.
Totta on, että maanviljelijöiden tulot ovat kasvaneet samassa tahdissa, missä tiloja on lopettanut. Kun ennen A tienasi 100 ja B 50, niin nyt molempien tilojen työt tekevö A tienaa 150, mutta työmäärä on tuplaantunut.
Kyse oli nettovsrallisuudesta, ei veloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopasta saa paremman hinnan. Myykää sinne ettekä näille, kotimaan kusettajille. Kananmunien tuottajat ovat jo tämän huomanneet.
Juu, ja voitte tukijussit pyytää jatkossa ne sossupummimaataloustuetkin sieltä Euroopasta. Maksamme jo nyt ruuasta euroalueen eniten ja Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan matalin palkkataso huomioiden (Yle uutinen muutaman päivän takaa) ostovoimakorjattuna Euroopan eniten.
Euroopastahan ne maksetaan.
Suurimmat maataloustukien saajat ovat sellaisia toimijoita kuin Luonnonvarakeskus tai helsinkiläinen vietintätoimisto, maanviljelijä saa keskimäärin 16 000 e/v maataloustukia eli saman verran kuin helsinkiläiselle työttömälle toimeentulotukiasiakkaalle maksetaan.
Maksamme ruuasta, koska meillä edelliset hallitukset halusivat suunnata kansalliset maataloustuet ensisijaisesti ympäristötukiin eli erilaisiin niitty-, maanpeite- ja saostusallashankkeisiin, ei ruuantuotantoon. Kuka tahansa voi saada viljelemättömälle kiinteistölleen maataloustukea ympäristövaikutuksiin vedoten ja totisesti, melkein kuka tahansa on sitä saanutkin!
Maanviljelijät ovat Suomen varakkain ryhmä tilastoissa
Maatalousyrittäjien nettovarallisuuden mediaani oli vuonna 2019 yli 500 000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta.
Maatalousyrittäjät nousevat varallisuustilastoista esiin Suomen varakkaimpana sosioekonomisena ryhmänä.
Heidän nettovarallisuutensa mediaani oli vuonna 2019 yli 500 000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta.
Tavallisella maanviljelijällä yli 500 000 euroa nettovarallisuutta, tyypillinen ylempi toimihenkilö pääsee vain kolmasosaan.
Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomat uutisoi, että maanviljelijöiden tulot olivat kasvaneet roimasti parinkymmenen vuoden aikana. Yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo pohti silloin, etteivät maanviljelijät ehkä olekaan niin köyhiä kuin on kuviteltu.
Julkisuudessa on puhuttu, että eläkeläiset ja maanviljelijät ovat vaikeassa tilanteessa, mutta tämän tilaston perusteella heillä ei ole kovin suurta syytä huoleen, hän kommentoi HS:lle.
Vaikuttaa siis siltä, että tässä maassa on parempi ryhtyä viljelijäksi, jos haluaa vaurastua.
Johtuisikohan tuo vaikka siitä, että maanviljelijän työvälinen eli pelto on aika kallis investointi, jonka arvo ei laske samalla tavalla kuin vaikka datakeskuksen tietokoneiden, jotka on uusittava 5 vuoden välein. Tavallisella toimihenkilöllä omaisuus ei ole tuotantoväline, joten eikö ole aika loogista, että kodin, kesämökin ja auton yhteenlaskettu arvo on pienempi kuin tuotantoyrityksen pellon, metsän, työkoneiden, lämpökeskuksen, navetan, varastojen jne. arvo?
Olisi kiva, jos toimihenkilön pitäisi itse maksaa tietokoneensa, siihen lisenssit, käyttön kopiokone, työhuone jne., silloin voitaisiin verrata omaisuutta maanviljelijän omaisuuteen.
Totta on, että maanviljelijöiden tulot ovat kasvaneet samassa tahdissa, missä tiloja on lopettanut. Kun ennen A tienasi 100 ja B 50, niin nyt molempien tilojen työt tekevö A tienaa 150, mutta työmäärä on tuplaantunut.
Kyse oli nettovsrallisuudesta, ei veloista.
Miksi sinä kirjoitat veloista, kun minä kirjoitan nettovarallisuudesta?
Heh..olen itse pienviljelijä ja hyvin huomaa ettei suurinosa täällä tiedä näistä asioista juuri mitään..ensinnäkin töitä viljelyn parissa riittää keväästä syksyyn jatkuvaan. Lisäksi meillä lumenaurausta talvella ja polttopuiden tekoa/ myyntiä. Käymme myös molemmat ansiotyössä kodin ulkopuolella koska ei tuolla maataloudella perhettä elätä. Ja mikä sitten maksaa? No esim. Suuret vakuutus & sähkölaskut (useita rakennuksia ja mm.lämmitetty konehalli ja korjaamo), lannoitteet, siemenet, käärintäkalvot, polttoöljy, koneiden korjaukset,rakennusten korjaus/ylläpito jne. Se tuki mikä saadaan, menee oikeastaan kokonaisuudessaan näihin. Ilman tukea lopettaisimme samantien. Kaikesta mahdollisesta hinnat nousseet, niin tämmöisenä harrastuksena tämä vain menee kun näitä hommia tykätään tehdä.
Jos joku ei tätä usko, niin sopii itse kokeilla ruveta viljelijäksi että kuinka paljon sitä rahaa satelee ovista ja ikkunoista :D
koska kaikki pientilat ovat menneet konkkaan, koska pientilan pitäminen ei enää kannata. Nykyään pitää olla todella suuri määrä elukoita, jotta olisi edes kannattavaa... joten on pakko olla suuremmat piharakennukset, lypsyrobotit ja muut vehkeet)