Lue keskustelun säännöt.
Millainen on vaativa persoonallisuus?
02.06.2026 |
Onko sinulla tai tuttavalla? Netissä on tietoa hyvin vähän ja moni sekoittaa pakko-oireiseen häiriöön.
Kommentit (61)
Kohtuuton vaativuus itseä kohtaan ja perfektionismi ihan pikkuasioissakin ajaa hänet helposti burn-outiin.
Joka päivä pitää suorittaa tosi paljon asioita koska vain niin on oikeus olla olemassa. Perfektionistisesti suorittamalla hän hallitsee ahdistustaan. Yleensä ohittaa kehon viestit väsymisestä ja saattaa esim. rikkoa itseään kun rasitusvammatkaan ei pysäytä. Ylimääräinen lepo on hänelle kuin myrkkyä. Ei osaa olla lomalla.
Vanhempana hän saattaa vaatia lapsiltaan kohtuuttomuksia koulussa ja opiskelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaativan persoonan eri kriteerejä on kahdeksan ja diagnoosin saamiseen riittää neljä. Eli vaativia persoonia on erilaisia, ja heillä voi painottua eri kriteerit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla MERKITTÄVÄÄ haittaa (=heikentää työ- ja toimintakykyä), jatkunut pitkään ja näkyy laaja-alaisesti (ei vain yhdenlaisessa tilanteessa/ihmissuhteessa). Mitä ketjussa on kuvattu, niin monet mielestäni yleistä käytöstä ja persoonallisuushäiriön pitää poiketa selkeästi "normaalista". Eivät nämä enää tunnu ammattilaisillekaan olevan niin justiinsa, sitä se medikalisaatio teettää.
Jos saisin asua autiolla saarella kiinteää kansalaispalkkaa tai eläkettä vastaanottaen niin mitään haittaa ei tosiaan olisi.
Silloin siitä on selkeästi merkittävää haittaa, jos se vaativuus vie työkyvyn. Sama, jos et pysty luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, et saa nukuttua, saat vaikeita lamaannuttavia ahdistuskohtauksia, kun et saa jotain tehtyä mielestäsi oikein jne. Syy ei voi olla pelkästään se, että on keskimääräistä kunnianhimoisempi tai se, että on jonkun mielestä hankala tyyppi tms.
No tuolla kriteerillähän narsismikaan ei ole patologia, koska narsistihan on hankala vain muiden mielestä ja suoriutuu uralla usein esimiestehtäviinkin.
Narsistinen persoonallisuushäiriö diagnoosia ollaan ilmeisesti poistamassa ainakin DSM tai sellaista suunnitellaan. Perusteluna, ettei kusipäisyys ole sairaus, siihen ei ole tehoavaa hoitoa ja se, että eri lääkärit antavat eri diagnooseja samalle henkilölle. Samankaltaisesti voisi ajatella muistakin persoonallisuushäiriöistä ja yleisesti pyskiatrisista häiriöistä. Psykiatria ei ole ollenkaan niin tieteellistä, mitä monet luulevat.
Tämä on kyllä käsittämätön idea kun on itse umpiselvän herkkänahkaisen narsistin läheinen. Aikanaan kun pääsin jäljille olin ihan hämmentynyt siitä miten naulan kantaan kuvaukset ilmöstä osui. Ja minun läheinen ei todellakaan ole mikään normaali kusipää vaan sellainen ihminen jonkalaista en ole toista tavannut. Ihan omalla planeetallaan.
Mutta onko se sairaus? Miksi sen pitäisi olla sairaus? Mitä hyötyä siitä on? Tämä on se kysymys. Voiko ihminen tehdä pahoja tekoja olematta sairas? Nykyään kaikkeen pitää olla diagnoosi. Monen on toki vaikea käsittää pahuutta ja diagnoosi jotenkin auttaa käsittelemään asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pedantti ja vaatii paljon muilta. Kerrassaan rasittava ihminen
Vaativa henkilö on unelmatyöntekijä useissa tehtävissä.
Työn kannalta kyllä, mutta riippuu myös paljon siitä miten työyhteisön jäsenet suhtautuvat sääntöjen noudattamiseen ja vastuuntuntoon.
Jos työyhteisö on keskimäärin myös vaativaa sorttia, niin silloin ei ole suuria ongelmia. Erittäin vaativalle on kuitenkin parasta työskennellä jollain tavalla yksin. Ryhmän jäsenenä oleminen voi olla vaikeaa.
Niin ja lähempää seuranneena vaativa persoona voi olla niin pikkumainen ja yksityiskohtiinkin puuttuva, että se voi olla raskasta muille.
No se riippuu ympäristöstä. Jos löytää kaltaisensa yhteisön, niin ongelmia ei välttämättä ole. Ongelmia ilmaantuu silloin jos ympäristö on suurpiirteistä tai keskinkertaista.
Kyllä se varmaan rasittaa useitakin työkavereita ja he voivat olla keskivertoa parempia työssään, mutta kun kaiken voi vielä sivuuttaa ei siitä ongelmaa tule. Yleensähän vaativat ovat tietoisia itsestään ja kärsivät siitä itse
Lähimmillä ystävilläni ja itselläni on kaikilla piirteitä vaativasta persoonallisuudesta. Olemme myös hakeutuneet sellaisille aloille, jossa voi luvan kanssa olla pedantti ja suorituskeskeinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä läheisille, mutta itseään piiskaa kohtuuttomasti, ankarasti. Vaikuttaahan se läheisiinkin, mutta tuosta kärsivällä varmaan hirveää.
Olen ymmärtänyt että kyseessä on vähän autismin kaltaista ennakoitavuuden ja hallinnan tarvetta joka kasvaa kuormituksen lisääntyessä. Juurisyynä tosin on pohjaton turvattomuuden kokemus joka ajaa epätoivoisesti löytämään järjestystä ympäröivälle epäjärjestykselle.
En tunnista turvattomuutta oman vaativuuteni syyksi. Haluan vain, että asiat ympärilläni on hyvin tehty. Itseltäni en voi hyväksyä huonoa suoritusta jos tiedän pystyväni parempaan. En myöskään muilta jos kykenevät parempaan.
Suorituksen taso ja tyyli riippuu tilanteesta. Liika perfektionismi saattaa olla vain ajan ja resurssien tuhlausta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän joo että eri lääkärit antaa eri diagnooseja narsistille tms. Nimittäin lääkärin pitäisi asua narsistin kanssa nähdäkseen mitä elämä on suljettujen ovien takana. Valitettavasti narsismin poisto DNS:stä ei tule poistamaan narsismia ja sen tuhoisia vaikutuksia narsistin läheisiin.
Ei poista sekään, että se siellä on. Narsististen piirteiden arviointi voitaisiin jättää oikeuslaitoksen käyttöön arvioitaessa rikollisen vaarallisuutta ja joihinkin soveltuvuusarviointeihin. En vähättele narsistien tuhovoimaa, vaan kyseenalaistan nykyistä medikalisaatiota yleisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla MERKITTÄVÄÄ haittaa (=heikentää työ- ja toimintakykyä), jatkunut pitkään ja näkyy laaja-alaisesti (ei vain yhdenlaisessa tilanteessa/ihmissuhteessa). Mitä ketjussa on kuvattu, niin monet mielestäni yleistä käytöstä ja persoonallisuushäiriön pitää poiketa selkeästi "normaalista". Eivät nämä enää tunnu ammattilaisillekaan olevan niin justiinsa, sitä se medikalisaatio teettää.
Jos saisin asua autiolla saarella kiinteää kansalaispalkkaa tai eläkettä vastaanottaen niin mitään haittaa ei tosiaan olisi.
Silloin siitä on selkeästi merkittävää haittaa, jos se vaativuus vie työkyvyn. Sama, jos et pysty luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, et saa nukuttua, saat vaikeita lamaannuttavia ahdistuskohtauksia, kun et saa jotain tehtyä mielestäsi oikein jne. Syy ei voi olla pelkästään se, että on keskimääräistä kunnianhimoisempi tai se, että on jonkun mielestä hankala tyyppi tms.
No tuolla kriteerillähän narsismikaan ei ole patologia, koska narsistihan on hankala vain muiden mielestä ja suoriutuu uralla usein esimiestehtäviinkin.
Narsistinen persoonallisuushäiriö diagnoosia ollaan ilmeisesti poistamassa ainakin DSM tai sellaista suunnitellaan. Perusteluna, ettei kusipäisyys ole sairaus, siihen ei ole tehoavaa hoitoa ja se, että eri lääkärit antavat eri diagnooseja samalle henkilölle. Samankaltaisesti voisi ajatella muistakin persoonallisuushäiriöistä ja yleisesti pyskiatrisista häiriöistä. Psykiatria ei ole ollenkaan niin tieteellistä, mitä monet luulevat.
Tämä on kyllä käsittämätön idea kun on itse umpiselvän herkkänahkaisen narsistin läheinen. Aikanaan kun pääsin jäljille olin ihan hämmentynyt siitä miten naulan kantaan kuvaukset ilmöstä osui. Ja minun läheinen ei todellakaan ole mikään normaali kusipää vaan sellainen ihminen jonkalaista en ole toista tavannut. Ihan omalla planeetallaan.
Mutta onko se sairaus? Miksi sen pitäisi olla sairaus? Mitä hyötyä siitä on? Tämä on se kysymys. Voiko ihminen tehdä pahoja tekoja olematta sairas? Nykyään kaikkeen pitää olla diagnoosi. Monen on toki vaikea käsittää pahuutta ja diagnoosi jotenkin auttaa käsittelemään asiaa.
No sairauden määritelmä on se että siitä on haittaa jollekin. Minun läheisen sairaudesta todellakin on haittaa sekä hänelle itselleen että läheisille. Potenssiin sata. Ainoa "järkevä" syy poistaa narsismi minkä keksin on se että sitä ei voi sanoa narsistille itselleen ja se on siksi tavallaan hyödytön. Mutta kuvaukset narsismista on ihan korvaamattomia uhreille.
Vierailija kirjoitti:
Vaativan persoonan eri kriteerejä on kahdeksan ja diagnoosin saamiseen riittää neljä. Eli vaativia persoonia on erilaisia, ja heillä voi painottua eri kriteerit.
Kerro lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähimmillä ystävilläni ja itselläni on kaikilla piirteitä vaativasta persoonallisuudesta. Olemme myös hakeutuneet sellaisille aloille, jossa voi luvan kanssa olla pedantti ja suorituskeskeinen.
Sairaudentunnottomille käy juuri noin.
Lekurit ja psykologit voi puhua narsismista, mutta sen näkee heti kun joku on asian itse kokenut. Nimittäin sitä kokemusta ei voi lukea kirjoista tai koettaa järjellä ja/tai empatiakyvyllä kuvitella. Tietenkään ei mitään muutakaan voi, mutta narsismi on tässä mielessä ihan omaa luokkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä läheisille, mutta itseään piiskaa kohtuuttomasti, ankarasti. Vaikuttaahan se läheisiinkin, mutta tuosta kärsivällä varmaan hirveää.
Olen ymmärtänyt että kyseessä on vähän autismin kaltaista ennakoitavuuden ja hallinnan tarvetta joka kasvaa kuormituksen lisääntyessä. Juurisyynä tosin on pohjaton turvattomuuden kokemus joka ajaa epätoivoisesti löytämään järjestystä ympäröivälle epäjärjestykselle.
En tunnista turvattomuutta oman vaativuuteni syyksi. Haluan vain, että asiat ympärilläni on hyvin tehty. Itseltäni en voi hyväksyä huonoa suoritusta jos tiedän pystyväni parempaan. En myöskään muilta jos kykenevät parempaan.
Suorituksen taso ja tyyli riippuu tilanteesta. Liika perfektionismi saattaa olla vain ajan ja resurssien tuhlausta.
Kyllä minä ainakin tunnistan, että perfektionismistani on todellakin haittaa. On vain hyvin vaikeaa hyväksyä mitään sinne päin tehtyä. Kykenen tekemään jotakin sinne päin aikapaineessa. Silloinkin toki yritän suoriutua mahdollisimman hyvin resursseihin nähden. Toinen ääripää on se, että paradoksaalisesti joskus on edes yritä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähimmillä ystävilläni ja itselläni on kaikilla piirteitä vaativasta persoonallisuudesta. Olemme myös hakeutuneet sellaisille aloille, jossa voi luvan kanssa olla pedantti ja suorituskeskeinen.
Sairaudentunnottomille käy juuri noin.
Eivät ole mitään sairaudentunnottomia. Persoonallisuushäiriöiden piirteet ovat ihan normaaleja piirteitä, häiriöissä ne vaan on pahasti ylikorostuneet. Se, että on pedantti ja suorituskeskeinen ei ole sairaus.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsismin ja pahuuden rinnastaminen on sikäli turhaa, että eihän narsisti ole omasta mielestään paha vaan uhri ja kaikki muut on väärässä. Pahuuden voi kyllä jättää narsistin kohdalla yhtälöstä pois. Toki voihan narsistillakin olla sadistisia piirteitä kun mennään dark tetrad -ihmisiin mutta ei se mikään itsestäänselvyys ole.
Ketju koskee vaativaa persoonallisuutta. Tehkää narsismista oma ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä läheisille, mutta itseään piiskaa kohtuuttomasti, ankarasti. Vaikuttaahan se läheisiinkin, mutta tuosta kärsivällä varmaan hirveää.
Olen ymmärtänyt että kyseessä on vähän autismin kaltaista ennakoitavuuden ja hallinnan tarvetta joka kasvaa kuormituksen lisääntyessä. Juurisyynä tosin on pohjaton turvattomuuden kokemus joka ajaa epätoivoisesti löytämään järjestystä ympäröivälle epäjärjestykselle.
En tunnista turvattomuutta oman vaativuuteni syyksi. Haluan vain, että asiat ympärilläni on hyvin tehty. Itseltäni en voi hyväksyä huonoa suoritusta jos tiedän pystyväni parempaan. En myöskään muilta jos kykenevät parempaan.
Et välttämättä kuitenkaan hauku ja moiti muita, vaan teet itse, koska tulos on parempi. Tunnistan tästä itseni.
Lapsuudessani ei syntynyt minkäänlaista perusturvaa saati kovin suurta luottamusta muihin ihmisiin.
Minullekin delegointi tuottaa vaikeuksia, koska se usein tarkoittaisi virheellisesti tai huonommin tehtyä. Haluan pitää kaikki langat käsissäni.
Tunnistan tämänkin, mutta itse olen työnjohtajana delegoinnissa tehnyt niin, että omaan mieleeni sopivasti suorittavat saavat enemmän vastuuta ja hommaa ja perusvarmat jampat tekee sitten perusvarmat työt ja ne välttävästi hommansa tekevät saavat ne työt osakseen, jotka riittää kun on vain tehty ilman laatuvaatimuksia.
”Vaativasta persoonallisuudesta kärsiville soveltuvat usein parhaiten sellaiset ympäristöt, jotka sallivat tai jopa tukevat sääntöihin suuntautuneisuutta ja täydellisyyden tavoittelua.” Lähde: mielenterveystalo.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaativan persoonan eri kriteerejä on kahdeksan ja diagnoosin saamiseen riittää neljä. Eli vaativia persoonia on erilaisia, ja heillä voi painottua eri kriteerit.
Kerro lisää.
Vaativan persoonan piirteitä (neljä riittää diagnoosiin)
1. Jatkuva epäily ja huolestuneisuus
2. Yksityiskohtien, listojen ja sääntöjen korostaminen
3. Täydellisyyden tavoittelu, joka usein estää valmiiksi saamisen
4. Ylenmääräinen tunnontarkkuus
5. Työkeskeisyys, joka syö vapaa-ajan ja ihmissuhteet
6. Pikkutarkkuus ja sovinnaisuus
7. Joustamattomuus ja itsepäisyys
8. Kontrollintarve
Esim. "Suorittajalla" voi korostua työkeskeisyys, täydellisyyden tavoittelu, aikataulut ja listat, tunnontarkkuus. "Murehtijalla" jatkuva huoli/epäily, pikkutarkkuus, sovinnaisuus, ylenmääräinen tunnontarkkuus/virheiden pelko. "Perfektionistilla" yksityiskohtiin jumittuminen, täydellisyyden tavoittelu, liiallinen tunnontarkkuus ja jatkuva huolehtiminen. "Johtajatyypillä" kontrollintarve, järkähtämättömyys omissa mielipiteissä, sovinnaiset normit ja perheen laiminlyönti työn takia... jne. jne. Joillakin voi korostua vain 4 piirrettä, jollakin 5, jollakin 6 jne. Eli niitä yhdistelmiä on lukuisia. Joillakin voi olla täysin eri neljä kriteeriä ja joillakin hieman päällekkäisiä. Joillakin vaativuus kohdistuu vain itseen, jotkut jyräävät muitakin.
Ohoh. Miten en ole koskaan törmännyt tähän? Kuulostaa ihan minulle!
Olen hyvin tarkka ja järjestelmällinen, pyrin aina tehokkaaseen suorittamiseen (ja elämiseen), kaikki tapahtuu aikatauluissa, rakastan (ajan) hallintaa ja rutiineja. Toisten alosuoriutuminen ahdistaa ja teen todellakin mieluiten itse. Ns. Maailma menee sekaisin, jos suunnitelmani tai aikataulut pettää.
Toisaalta vaikka olen herkästi jännittynyt ja ahdistunut, olen kuitenkin aika onnellinen, tyytyväinen sekä leppoisa ihmistyyppi. Ja kykenen itsereflektointiin. Lapsie myötä olen oppinut vähän joustamaan, koska tiedän ettei kaikki voi vain olla käsissäni vaikka miten haluan.
No se riippuu ympäristöstä. Jos löytää kaltaisensa yhteisön, niin ongelmia ei välttämättä ole. Ongelmia ilmaantuu silloin jos ympäristö on suurpiirteistä tai keskinkertaista.