Jos vaikka vuoden 1985 ihminen näkisi nykymenoa, mitäpä tuumisi?

84 päädin yläasteelta ja lukiosta 88

Joo meidän sukupolvi on kehittänyt sen kaiken tekniikan ja meitä vähän vanhemmat. Nuoriso voi kehittää omansa 

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori aikuinen vuonna 1985. Tietokoneet oli tuttuja jo kouluajoilta ja niitä käytin töissäkin. Eniten olisin ihmetellyt älypuhelimia, miten näppäriä ne osaakaan olla. Kaikki tarvittava tieto löytyy hetkessä ja sillä voi hoitaa lähes kaiken. Pankkiasioiden hoitaminen on kuin toiselta planeetalta entiseen verrattuna. Jo maksuautomaatit oli valtava harppaus eteenpäin, kun ei tarvinnut kiirehtiä pankkiin ja jonottaa laskujen maksamista varten.

Samaa mietin, että vuoden 1985 ihminen olisi kyllä älypuhelimista varsin ihmeissään. Ei todennäköisesti heti ensi alkuun edes tunnistaisi niitä puhelimeksi, ennen kuin näkisi jonkun soittavan. Olisi vaan joku omitunen lasiruutu, jota suuri osa ihmisistä tuijottaisi ja koskettelisi. 

AP 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori aikuinen vuonna 1985. Tietokoneet oli tuttuja jo kouluajoilta ja niitä käytin töissäkin. Eniten olisin ihmetellyt älypuhelimia, miten näppäriä ne osaakaan olla. Kaikki tarvittava tieto löytyy hetkessä ja sillä voi hoitaa lähes kaiken. Pankkiasioiden hoitaminen on kuin toiselta planeetalta entiseen verrattuna. Jo maksuautomaatit oli valtava harppaus eteenpäin, kun ei tarvinnut kiirehtiä pankkiin ja jonottaa laskujen maksamista varten.

Samaa mietin, että vuoden 1985 ihminen olisi kyllä älypuhelimista varsin ihmeissään. Ei todennäköisesti heti ensi alkuun edes tunnistaisi niitä puhelimeksi, ennen kuin näkisi jonkun soittavan. Olisi vaan joku omitunen lasiruutu, jota suuri osa ihmisistä tuijottaisi ja koskettelisi. 

AP 

Jos näkisi näytön, niin kyllä sen puhelimeksi olisi tunnistanut, onhan siinä puhelimen merkkinä luurin kuva.

Vierailija kirjoitti:

Joskus lapsena kasarilla haaveilin siitä, että joltain koneelta voisi kysyä ihan mitä tahansa. Tekoälyn kehitys on ollut suorastaan hämmentävää.

Niin, ja nykyään kone haluaa ihmisen todistavan että ihminen tosiaan on ihminen eikä kone. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori aikuinen vuonna 1985. Tietokoneet oli tuttuja jo kouluajoilta ja niitä käytin töissäkin. Eniten olisin ihmetellyt älypuhelimia, miten näppäriä ne osaakaan olla. Kaikki tarvittava tieto löytyy hetkessä ja sillä voi hoitaa lähes kaiken. Pankkiasioiden hoitaminen on kuin toiselta planeetalta entiseen verrattuna. Jo maksuautomaatit oli valtava harppaus eteenpäin, kun ei tarvinnut kiirehtiä pankkiin ja jonottaa laskujen maksamista varten.

Samaa mietin, että vuoden 1985 ihminen olisi kyllä älypuhelimista varsin ihmeissään. Ei todennäköisesti heti ensi alkuun edes tunnistaisi niitä puhelimeksi, ennen kuin näkisi jonkun soittavan. Olisi vaan joku omitunen lasiruutu, jota suuri osa ihmisistä tuijottaisi ja koskettelisi. 

AP 

Jos näkisi näytön, niin kyllä sen puhelimeksi olisi tunnistanut, onhan siinä puhelimen merkkinä luurin kuva.

Niin, jos saisi omaan käteen puhelimen ihmeteltäväksi ja tutkittavaksi, mutta tuskinpa jos näkisi vaan ihmisten käyttävän älypuhelinta ilman, että kukaan soittaa sillä. Olisi vaan kryptinen lasiruutu, jota kaikki tuijottaa ja koskettelee. 😀 Siinä kohtaa olisi varmasti aika wow-efekti, kun näkisi ekaa kertaa ruudulle tulevan videopuhelun toiselta puolelta maailmaa.

AP 

Haloo, ei 80-luku ollut mitään antiikkia. Mä olen 80-luvun ihminen ja käytän sujuvasti kännykkää, tietokonetta, nettiä jne. enkä oo koskaan niitä ihmetellyt. Ihme käsityksiä ihmisillä taas. 

Varmaankin samaa mitä 86-ihminenkin

Terveisin 86 -ihminen

Vierailija kirjoitti:

Olin 23-vuotias 1985. En ole koskaan ollut kovin kiinnostunut teknologiasta, joten en ole käyttänyt spotifyta. Vierastan äppejä, muutaman olen ladannut. Videopuheluita en harrasta. Kirjoitin paljon kirjeitä 80- ja 90-luvulla, pidin kirjoittamisesta.

Huolestuttavinta tässä ajassa on työttömyys.

Tarkoituksellinen tuilla eläminen olisi kasarilla ollut mahdoton ajatus.  Tuohon aikaan oli suorastaan häpeä jos joutui anelemaan tukea. Töitä oli tekevälle aina jos oli valmis lähtemään työn perään. Olin kesätöissäkin joka kesä 14-vuotiaasta alkaen ja sitäkin ennen oli kaikenlaista puuhaa, mansikanpoimintaa tai naapurien auttamista tai lapsenvahtihommia. 

Myös nykyiset pätevyysvaatimukset ja lupakorttien määrä ihan perustason suorittaviin tehtäviin ihmetyttää entistä kasarinuorta.

Ja se olisi ollut käsittämättömintä että nykyään kolmansista maista lappaa porukkaa Suomeen elämään tuilla. Myös woke- ja cancel-kulttuuri olisi naurattanut. Kasarilla oli lakupiippuja, nee**rinsuukkoja ym. karkkeja ilman nykyisenkaltaista draamaa.

Ei ole neuvostoliittoa, mutta on eurostoliitto.

Ihmiset on ihan oudon näköisiä.

Lehden kun "avaa" niin "uutiset" on kaikki jotain julkkisten buttlift hömppää ja mitä mieltä joku toinen turhake siitäkin on.

Vierailija kirjoitti:

84 päädin yläasteelta ja lukiosta 88

Joo meidän sukupolvi on kehittänyt sen kaiken tekniikan ja meitä vähän vanhemmat. Nuoriso voi kehittää omansa 

Aika paljon vanhemmat. Ensimmäinen tietokon suomessakin 1950-luvulla sokoksella.

Miettisin, että onpa jossain ollu iso tulipalo, savverta nokisia miehiä kulkee kaduilla. Osalla joku kontti selässä, liekö jotain sammutusvälineitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höh, pääsin vuonna 84 peruskoulusta. Yläasteella opo sai tietokoneen, sitä käytiin ihmettelemässä ja naurettiin kun opo oli ihan innoissaan, että nämä kuulkaa on kohta kaikilla, ja puhelimet muuttuvat tietokoneiksi.  Äkkiä kaikki on kehittynyt ja tiede mennyt eteenpäin.  Samalla on väki lisääntynyt, metsiä kaadettu ja turvallisuus mennyt.  Tosi on että silloin oli kaikki paremmin ja halvempaa ennen euroja.  Musiikkikin oli parempaa 80 - 90 luvun alussa.   Tosin kännykät ovat nyt kätevämpiä, ei tarvi jonottaa puhelinkoppiin eikä kytätä kotona soittaako joku.. 

Totta: musiikki oli todella paljon parempaa keskimäärin kuin nykyisin. 

Samaa sanoi 16-vuotias poikani että kasarilla tehtiin todella hyvää ja OIKEAA musiikkia.

Toisaalta edelleen on hengissä ja keikoilla samoja artisteja ja bändejä kuin mitä oli jo kasarilla. 

- lihavien ihmisten määrä
- naisten isojen takapuolien ihailu
- ankkahuulet
- musiikin tason lasku
- suvivirrestä pitää varoittaa etukäteen
- Suomi ei saa enää yhtäkään mitalia kesäolympialaisista (1984 tuli 12 mitalia)

Eikä se vielä mitä näkisi, vaan mitä joutuu kuulemaan. Musiikki mennyt ihan kuraksi, infantiiliksi räpiksi ja sieluttomaksi skeidaksi. Vähän joutuisi paniikissa kiroilemaan, kun ei heti keksi miten autoradio sammutetaan, kun eihän niitä radiojuontajien juttuja nykyihminenkään kestä kuunnella.

Kukaan ei osaa nykyään enää edes puhua. Ihme molotusta. Verbejä ei taivuteta. "Sä voit kiipee, mä en pysty seistä "

Uusia ihan kummallisia sanoja on tullut.

Ja mitään ei saa myöskään enää sanoa.

Epäusko lyö päälle, kun kuulee kaikkia juttuja suvivirrestä ja muista tolkuttomuuksista.

Miten selität koko maskikauppa sekoilun?

Miten selität jonkun ihan absurdin tytti yliviikarin?

Kuinka saat toisen uskomaan, että vakavissaan ehdotettiin pakolaisten veistämiä kaarnaveneitä innovaatioksi?

Silmien venyttely kohu voisi kuulostaa absurdilta.

Kepun suosion lasku.

Trump.

Puten erikoisoperaatio.

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa korkeammat talot, enemmän autoja. Syrjäkylillä autiompaa, palvelut hävinneet ja kylänraitilla hiljaista.

Ei eroa. Kuolevia kyliä oli silloinkin. Tyhjiä kyläkauppoja, haisevia, savuttavia koulubusseja ja kauppa-autoja. 

Kumihuulia, tekoripsiä ja kumipyllyjä saattaisi ihmetellä ja koko somea. 

Ei voisi uskoa, että joku missi on tehnyt miljoona omaisuuden pelkästään esittelemällä jotain pampaheiniä, itkun turvottamaa naamaansa ja kaupallisessa yhteistyössä saamaansa käsiveskaa.

Nuoret pojat ottavat permanentit ja laittavat mummin helminauhat kaulaansa. Housut rokottaa polvissa joillakin.

Tytöillä ryppynarut pemppuvakosessa. 

Minne on markat hävinnyt, onko pikkusen kalliit hinnat. Miten ihmiset ei enää lisäänny. Miten kaikki vaan eroaa ja elää jossain pölysuhteissa sikin sokin.