Jos vaikka vuoden 1985 ihminen näkisi nykymenoa, mitäpä tuumisi?
Kännykkä, netti ja "näköpuhelut" olisi ihmetyksen aihe ainakin. Varmasti myös se, miten paljon tuttuja ammatteja olisi kadonnut, ja miten paljon on itsepalvelua nykyään. Lentoliput, junaliput, laskujen maksut jne kaikki hoidetaan itse kännykällä. Tietokoneiden yleisyys varmaan ihmetyttäisi. Jos vuoden 1985 ihminen näkisi myös, mihin kaikkeen tekoäly pystyy, viimeistään olisi monttu auki. Aika nopeaa on ollut muutos viimeisessä 40 vuodessa.
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Hän ihmettelisi sitä, että jokaisella on kaikki ihmiskunnan tieto napin painalluksen päässä ja taskussa tietokone, joka on ihan kymmeniä tuhansia kertoja tehokkaampi kuin sen ajan supertietokoneet. Ja millaisiin jonninjoutavuuksiin ja suorastaan vahingollisiin asioihin sitä käytetään.
Niin, ihmislaji on paljastanut tyhmyytensä. Emme olleetkaan niin kehittyneitä kuin luulimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna -85 ahmin viisikoita ja pukeuduin vasleanpunaiseen.
Varmaan olisin järkyttynyt tekstien ja viihdetarjonnan määrästä. Vuonna-85 oli vielä hallittavissa.
Tietty yksityisyyden häviäminen tuntuisi varmaan kauhealta.
Nyt kun ajattelen niin tuo olisi varmaan isoin juttu kuitenkin. Vuonna -85 yksityinen ja julkinen tarkoitti ihan eri asioita. Sitä on vaikea edes selittää nykynuorelle.
Eikä ollut mikään pakko olla tavoitettavissa. Hitto, joko olen tulossa oikeasti vanhaksi tai sitten 80-luku oli oikeasti melkein paratiisi.
Vierailija kirjoitti:
Olin 23-vuotias 1985. En ole koskaan ollut kovin kiinnostunut teknologiasta, joten en ole käyttänyt spotifyta. Vierastan äppejä, muutaman olen ladannut. Videopuheluita en harrasta. Kirjoitin paljon kirjeitä 80- ja 90-luvulla, pidin kirjoittamisesta.
Huolestuttavinta tässä ajassa on työttömyys.
Siis olisi varmaan ollut melkoinen shokki hypätä vuodesta 1985 suoraan tähän aikaan.
Ja perun edellisen mainintani työttömyydestä. Se ei ole huolestuttavinta tässä ajassa.
Kyllä ihmettelisin myös sitä, mihin ihmeeseen työpaikat ja tehtaat ovat hävinneet, ja kesätyöpaikankin saaminen ihan julmettua tuuria. Ja minkä ihmeen takia yksinkertaisiinkaan hommiin ei enää pääse olematta joku höpönomi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pöljä ap, me 1985 ihmiset rakennettiin tuo kaikki. Sulla sensijaan tulisi itku jos joutuisit vuoteen 1985 ilman kännykkää ja tietokonetta, tölläämään kahta tv-kanavaa (useampaa omalla satelliittilautasella tai kaapeli-tv:llä).
Luulen kyllä, että alkushokin jälkeen nuoremmatkin sukupolvet viihtyisivät kasarilla oikein hyvin.
Jep. Kasarilla ei ollut juuri koskaan tylsää. Aina saattoi soittaa kaverille tai mennä suoraan ovelle, ja hetken päästä leikittiin ulkona. Ja ulkona viihtyi itseksiäänkin. Sitten tiettyyn kellonlyömään kotiin katsomaan telkkarista se joku ohjelma, josta yhdessä kohkattiin seuraavana päivänä.
Tekemistä oli juuri sopivan kokoisesti ja kaikki tehtiin yhdessä, yhtä aikaa. Yhteisöllisyys oli ihan toista kuin tänään.
Se, että se kaikki nykyajasta katsoen *vähä" jaettiin ihan eri tavalla yhdessä, teki elämästä niin paljon rikkaampaa. Onhan se käytännössä kätevää, kun voi katsoa jostain suoratoistopalvelusta ihan mitä vaan ja koska vaan. Mutta historiaan on jäänyt se tunne, kun käytännössä kaikki olivat katsoneet Dallasin, Batmanin tai Spede Shown samaan aikaan. Elettiin ihan eri lailla yhteistä todellisuutta, ja tätä aspektia näissä muutoksen tuulissa ei ole ajateltu tarpeeksi.
Tähän tiivistyy se kasarin henki, jota kaipaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän vuoden 2026 ihminen ajattelisi vuoden 2066 menosta ?
Tuo on kyllä suuri ero. Vuoden -85 ihminen olis ollut vakuuttunut siitä, että kehitys kehittyy parempaan suuntaan, sillon vallitsi suuri tulevaisuuden usko.
Vuoden -26 ihminen ei ole kovin luottavainen vuoden -66 suhteen. Dystopian mahdollisuudet on monet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän vuoden 2026 ihminen ajattelisi vuoden 2066 menosta ?
Tuo on kyllä suuri ero. Vuoden -85 ihminen olis ollut vakuuttunut siitä, että kehitys kehittyy parempaan suuntaan, sillon vallitsi suuri tulevaisuuden usko.
Vuoden -26 ihminen ei ole kovin luottavainen vuoden -66 suhteen. Dystopian mahdollisuudet on monet.
Joo, nyt on nähty valtavan nopeaa kehitystä ja huomattu, ettei se vie parempaan suuntaan. Tekniikka on muuttunut, mutta se on muuttanut myös ihmisiä ja ihmisyyttä, se "kasari-ihminen" on lakannut olemasta. Ja tämä kehitys on mahdollistanut informaatiomanipuloinnin, jonka avulla naruista vetelevät aivan väärät ja suorastaan sekopäiset ihmiset. On todella vaikea uskoa tässä kohtaa parempaan tulevaisuuteen, melkein pelottaa ajatus siitä, että saatan olla vielä vuonna 2066 hengissä ja katsomassa, mitä tapahtuu.
Olin 80-luvulla parikymppinen. Ja vaikka sitä ei varsinaisesti tarkoitettu, tässä on matkan varrella sattunut muutama juttu, joita en olisi osannut kuvitellakaan tuolloin. Esim. 80- luvun korkeasuhdanteen jälkeinen 90-luvun lama. Neuvostoliiton hajoamista ei voitu kuvitellakaan. Koronakriisi oli jotain, mitä ei oltu pitkään aikaan koettu (olihan esim. rutto, espanjantauti tai tuberkuloosi). Enkä varmaan olisi voinut kuvitella tuolloin, minkälainen mies on valittu USAn presidentiksi.
Kysyisi milloin tämä meni näin pahasti pieleen ja vastauksen saatuaan laskisi ehtiikö kuolla luonnollisesti vai pitääkö alkaa suunnitella omaa poistumista.
Tavalliset ihmiset menee lomalla johonkin Thaimaahan tai Balille eikä vaan Kanarialle joka sekään ei ollut yleinen matkakohde vielä -85. Jossain Tallinnassa voi käydä vaikka päiväseltään ilman paperisotaa ja sama raha käy niin monessa maassa. Talojen pihat lähiöissä usein mitättömän pieniä, autot taas suuria ja kaikki aika saman näköisiä. Tehdaskaupungeissa ei haise enää pahalle ja ilmanlaatu yleisesti parempi.
Höh, pääsin vuonna 84 peruskoulusta. Yläasteella opo sai tietokoneen, sitä käytiin ihmettelemässä ja naurettiin kun opo oli ihan innoissaan, että nämä kuulkaa on kohta kaikilla, ja puhelimet muuttuvat tietokoneiksi. Äkkiä kaikki on kehittynyt ja tiede mennyt eteenpäin. Samalla on väki lisääntynyt, metsiä kaadettu ja turvallisuus mennyt. Tosi on että silloin oli kaikki paremmin ja halvempaa ennen euroja. Musiikkikin oli parempaa 80 - 90 luvun alussa. Tosin kännykät ovat nyt kätevämpiä, ei tarvi jonottaa puhelinkoppiin eikä kytätä kotona soittaako joku..
Ihmettelisin kun ei oteta kunnon valokuvia ja sitä kun ihmiset ei kirjoittele kirjeitä toisilleen.Olisi ihmettelyn aihe kun kaikilla on joku väline käsissä tai taskussa mutta miltei aina mukana. Ja siihen puhutaan tai kirjoitetaan tai vaan klarataan. Varmaan ihmettelisin sitäkin ettei ihmisten käytöstavat ole ainakaan paremmiksi tulleet eikä ihmiskunta ole ottanut oikein opiksikaan mistään.
Olin tuohon aikaan kolmekymppinen, elettiin tietotekniikan suhteen kovin odottavalla kannalla! Musiikin kuuntelu samoin kuin television katselu, video laitteineen oli muuttunut! Nauhoitettiin elokuvia, ja odotettiin kovasti cd- tekniikan tuloa. Tulihan nekin, mutta kalliita olivat!
Ihmettelisi että joudut maksamaan kuukausi maksuja jos enään tahdot kuulla tai nähdä haluamaansa eikä kaverin laina videoita tai LP levyjä?
Vuonna 85 kuviteltiin, että vuonna 2026 olisi paljonkin modernimpaa kuin nyt on.
He olisivat pettyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelisi sitä, kun ihmiset ei osaa käyttäytyä. Pukeutumista voisi myös hämmästellä. Silloin lenkkitossut oli yleensä lenkillä jalassa. Ihmisten somekäytös olisi järkytys.
Lenkkareissa ja tennareissa nuoret kulkivat jo 80-luvulla. Ei ne niin harvinaisia olleet, että nykyaikaan joutunut olisi järkyttynyt nähdessään niitä vähän kaikilla.
Varmaan ihmettelisivät enemmän kiinatossujen katoamista.
Vierailija kirjoitti:
Olisi tyrmistynyt lihavien määrästä.
Tässä on perää. Muistan, että silloin katsottiin ihmetellen USA:sta kertovaa TV-juttua. Siellä kadulla käveli yllättävän paljon ylipainoisia ihmisiä.
-85 olin jo asunut Intiassa ja Kanadassa ja muuttanut Yhdysvaltoihin. 85-86 meille ostettiin Apple tietokone kun lapsi tarvitsi sitä läksyjen tekoon. Eipä minua oikein mikään ihmetytä, kännykkä on vihonviimeinen keksintö. Sain pysyvän allergian kun työni vuoksi piti olla autopuhelin, missään ei enää ollut hetken rauhaa. Siitä saakka olen kapinoinut niin että en enää omista kännykkää.
Vierailija kirjoitti:
Tää on kiva ajatusleikki, harmi vaan, että tosikot tai huonosti lukemaansa ymmärtävät eivät tajunneet, mitä tässä haettiin. Varmaan vuoden 1985 ihminen ihmettelisi teknisen kehityksen ohella neukkulan sortumista, Suomen NATO-jäsenyyttä, sitä että moni kovan tason poliitikko on nainen jne.
Kaikki sen vuoden jälkeen tapahtunut olisi hänelle uutta tietoa. Tshernobylin onnettomuus, Neuvostoliiton hajoaminen, Aasian tsunami, valtaisa muuttoliike Eurooppaan kaukaisten maiden suunnalta, lasten lelut, älylaitteet sekä monet sodat.
Olin 23-vuotias 1985. En ole koskaan ollut kovin kiinnostunut teknologiasta, joten en ole käyttänyt spotifyta. Vierastan äppejä, muutaman olen ladannut. Videopuheluita en harrasta. Kirjoitin paljon kirjeitä 80- ja 90-luvulla, pidin kirjoittamisesta.
Huolestuttavinta tässä ajassa on työttömyys.