Jos vaikka vuoden 1985 ihminen näkisi nykymenoa, mitäpä tuumisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Levykauppoja ei enää ole. Ihmetyttäisi varmaan.

Et ole Levykauppa Äxästä kuullut?

Ei kukaan heteromies voi mennä sinne koska eivät suostu myymään äärioikeistolaisten bläkkis bändien materiaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen shokkitukka-feministi kävelee kehopositiivisesti vastaan rapalat naamassa,  niin haluaa kiviaikaan takaisin pikapalautuksella😂

Varmaan jos asunut jossain maaseudulla. 1970 luvun lopussa oli punkkareita täälläkin. 

Punkkarit ovat eri asia ja näyttivät/näyttävät hiukan toisenlaisilta kuin shokkitukka-feministi johon kommentoija viittasi.

Vierailija kirjoitti:

Voi pöljä ap, me 1985 ihmiset rakennettiin tuo kaikki. Sulla sensijaan tulisi itku jos joutuisit vuoteen 1985 ilman kännykkää ja tietokonetta, tölläämään  kahta tv-kanavaa (useampaa omalla satelliittilautasella tai kaapeli-tv:llä).

Tästä aiheesta on kirja!

Pakarinen, Risto: Jonain päivänä Jennifer

Erään kostean illan jälkeen, Peter saa Paluu Tulevaisuuteen -elokuvan innoittamana loistavan idean matkata ajassa takaisin onnellisiin päiviin etsimään ensirakkauttaan Jenniferiä! Peter vaihtaa kännykkänsä kasetteihin ja muuttaa teiniaikojensa makuuhuoneeseen – vuoteen 1986.

Kepeä hyvän mielen kirja, suosittelen kaikille! Sekä lukutoukille sekä heille, jotka haluaisivat lukea, mutta "eivät enää pysty".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvoisa ap, en ihmettele mitään mainitsemistasi.

Onko sinulla kaikki hyvin?

Kuulostaa siltä, ettet sinä etkä moni muukaan tässä ketjussa yllä käsitteellisen ajattelun tasolle.  Vuoden 1985 ihminen ei tietenkään vuonna 2026 tarkoita vuoden 2026 ihmistä, joka on jo sopeutunut nykyiseen elämäntapaan. APn kysymys on abstrakti, eikä tarkoita miten juuri sinä 80-luvulta tähän päivään selvinnyt koet nykyajan. 

Kysyin saman kysymyksen Claudelta (tekoäly) ja sain mielenkiintoisen vastauksen. 

Älypuhelin yhtenä laitteena

Ehkä kaikkein käsittämättömin asia olisi, että yhdessä taskukokoisessa laitteessa on puhelin, kartta, sanakirja, tietosanakirja, kamera, videokamera, radio, televisio, kirjasto, pankki ja postilaitos — ja se toimii kaikkialla maailmassa. 1985:n ihminen olisi tottunut käyttämään näihin asioihin kymmeniä eri laitteita ja palveluja.

 

Internet ja tieto

Se, että lähes kaikki ihmiskunnan tieto on saatavilla sekunnissa ilmaiseksi, olisi mullistava ajatus. 1985:n ihminen kävi kirjastoon, tilasi tietosanakirjasarjan tai soitti tuttavalle joka "tiesi asioita."

 

Sosiaalinen media ja julkisuus

Ajatus, että tavalliset ihmiset julkaisevat päivittäin kuvia elämästään miljoonille seuraajille — ja toiset ihmiset seuraavat sitä vapaaehtoisesti — kuulostaisi todennäköisesti joko dystopialukemistolta tai täysin käsittämättömältä.

 

Neuvostoliiton katoaminen

Geopoliittisesti vuoden 1985 ihminen eli kylmän sodan ytimessä. Hänelle kerrottaisiin, että Neuvostoliitto hajosi kuusi vuotta myöhemmin ilman sotaa — tätä pidettäisiin suunnilleen mahdottomana.

Aika hauska, että tekoäly laittoi tähän ketjuun kaikkein parasta pohdintaa. 😃 Jännä myös, miten alapeukuja on tullut mun ajatusleikkiin näin paljon. Samoin jännää, miten monelle tämä meni niin tunteisiin, ja miten moni kokee olevansa nykyajassa edelleen vuoden 1985 ihminen. 

Minusta on vaan jännää pohtia, miten paljon maailma onkaan muuttunut omasta lapsuudesta 80-luvulta, koska arjessa mennään autopilotilla, eikä sitä muutosta edes huomaa. Mutta esim. lapsena haaveiltiin videopuheluista kavereiden kanssa, ja nyt kun niitä on, lähinnä vaan laitellaan viestiä/ääniviestiä tai tykkäillään Instagramin kuvista. 😀

AP 

Vierailija kirjoitti:

Voi pöljä ap, me 1985 ihmiset rakennettiin tuo kaikki. Sulla sensijaan tulisi itku jos joutuisit vuoteen 1985 ilman kännykkää ja tietokonetta, tölläämään  kahta tv-kanavaa (useampaa omalla satelliittilautasella tai kaapeli-tv:llä).

Luulen kyllä, että alkushokin jälkeen nuoremmatkin sukupolvet viihtyisivät kasarilla oikein hyvin. 

Olin vuonna -85, kauan on aikaa siis, 15-vuotias teini. Olisin häkeltynyt ja iloissani kaikesta siitä, että vaatteita saa tilata netistä ja ne tuodaan jopa kotiin. Musiikkitarjonta rajaton! Festareita jokapuolella jatkuvasti.Kaljaa saa kioskista. Itse Internet olisi hulvaton ilonaihe. Kännykkä! Langaton kaukosäädin. Muutakin musiikkia radiosta, kuin nuorten sävellahja Kerran viikossa. Kaikkea olis.....

Vierailija kirjoitti:

Olin 18 vuonna -85. Olisin varmaan ihmeissäni nykyisistä kännyköistä ja tietokoneista. Tietysti nykyisen lainen Internet olisi ihmetyksen aihe. Teknologia on monessa suhteessa mennyt eteenpäin. Sunnuntaisin auki olevat marketit olisi yllätys. Voisin hyvinkin ihmetellä miten julkiset palvelut ovat taantuneet ja lääkärille on vaikea päästä. Tuntuisi kivalta, kun yökerhon jälkeen vaatteet eivät lemua tupakalta. Ihmettelisin miten helpoksi koulu on mennyt. Samaa sukupuolta olevien avioliitot aiheuttaisi pään puistelua. Kummastelin myös miksi kaduilla on niin paljon joutoväkeä kaukaisen etelän maista ja miksi niin paljon afrikkalaisia pörrää jollain sähköpotkulaudoilla isot reput selässään. Ulkomaalaiset kerjäläiset kadunkulmissa näyttäytyisi pitkänä miinuksena.

Itse täytin 21 tuonna vuonna ja allekirjoitan kaiken, mitä tuossa kirjoitit. 

Lisäisin vielä ainakin seuraavat ihmettelyt:

-autojen muutos: sähköautot tulleet, henkilöautot muuttuneet keskimäärin paljon suuremmiksi.

-Juna- ja bussilippuja ei enää osteta asemilta.

-miksi lapsia ei enää näe kuljeskelemassa missään keskenään. Miksi lapsia yleensäkin näyttäisi olevan niin vähän.

-miten huonosti koulussa nykyisin saa käyttäytyä, jos sille päälle ryhtyy.

-miksi melkein puolikuolleita vanhuksia on niin paljon ja miksi ne pääosin viruvat kotonaan (tuolloin olivat jo vanhainkodeissa) ja miksi niitä hoitamassa käyvillä hoitajilla on niin vähän aikaa olla siellä.

-miksi huumeista on tullut niin paljon yleisempiä ja hyväksytympiä.

Isäni syntynyt vuonna 1935 eikä sen ihmeemmin ihmettele nykymenoa. Ok, ehkä joskus sadattelee salasanojen määrää eri sovelluksissa, mutta kukapa ei sitä tekisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi pöljä ap, me 1985 ihmiset rakennettiin tuo kaikki. Sulla sensijaan tulisi itku jos joutuisit vuoteen 1985 ilman kännykkää ja tietokonetta, tölläämään  kahta tv-kanavaa (useampaa omalla satelliittilautasella tai kaapeli-tv:llä).

Luulen kyllä, että alkushokin jälkeen nuoremmatkin sukupolvet viihtyisivät kasarilla oikein hyvin. 

Jep. Kasarilla ei ollut juuri koskaan tylsää. Aina saattoi soittaa kaverille tai mennä suoraan ovelle, ja hetken päästä leikittiin ulkona. Ja ulkona viihtyi itseksiäänkin. Sitten tiettyyn kellonlyömään kotiin katsomaan telkkarista se joku ohjelma, josta yhdessä kohkattiin seuraavana päivänä.

Tekemistä oli juuri sopivan kokoisesti ja kaikki tehtiin yhdessä, yhtä aikaa. Yhteisöllisyys oli ihan toista kuin tänään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvoisa ap, en ihmettele mitään mainitsemistasi.

Onko sinulla kaikki hyvin?

Kuulostaa siltä, ettet sinä etkä moni muukaan tässä ketjussa yllä käsitteellisen ajattelun tasolle.  Vuoden 1985 ihminen ei tietenkään vuonna 2026 tarkoita vuoden 2026 ihmistä, joka on jo sopeutunut nykyiseen elämäntapaan. APn kysymys on abstrakti, eikä tarkoita miten juuri sinä 80-luvulta tähän päivään selvinnyt koet nykyajan. 

Kysyin saman kysymyksen Claudelta (tekoäly) ja sain mielenkiintoisen vastauksen. 

Älypuhelin yhtenä laitteena

Ehkä kaikkein käsittämättömin asia olisi, että yhdessä taskukokoisessa laitteessa on puhelin, kartta, sanakirja, tietosanakirja, kamera, videokamera, radio, televisio, kirjasto, pankki ja postilaitos — ja se toimii kaikkialla maailmassa. 1985:n ihminen olisi tottunut käyttämään näihin asioihin kymmeniä eri laitteita ja palveluja.

 

Internet ja tieto

Se, että lähes kaikki ihmiskunnan tieto on saatavilla sekunnissa ilmaiseksi, olisi mullistava ajatus. 1985:n ihminen kävi kirjastoon, tilasi tietosanakirjasarjan tai soitti tuttavalle joka "tiesi asioita."

 

Sosiaalinen media ja julkisuus

Ajatus, että tavalliset ihmiset julkaisevat päivittäin kuvia elämästään miljoonille seuraajille — ja toiset ihmiset seuraavat sitä vapaaehtoisesti — kuulostaisi todennäköisesti joko dystopialukemistolta tai täysin käsittämättömältä.

 

Neuvostoliiton katoaminen

Geopoliittisesti vuoden 1985 ihminen eli kylmän sodan ytimessä. Hänelle kerrottaisiin, että Neuvostoliitto hajosi kuusi vuotta myöhemmin ilman sotaa — tätä pidettäisiin suunnilleen mahdottomana.

Aika hauska, että tekoäly laittoi tähän ketjuun kaikkein parasta pohdintaa. 😃 Jännä myös, miten alapeukuja on tullut mun ajatusleikkiin näin paljon. Samoin jännää, miten monelle tämä meni niin tunteisiin, ja miten moni kokee olevansa nykyajassa edelleen vuoden 1985 ihminen. 

Minusta on vaan jännää pohtia, miten paljon maailma onkaan muuttunut omasta lapsuudesta 80-luvulta, koska arjessa mennään autopilotilla, eikä sitä muutosta edes huomaa. Mutta esim. lapsena haaveiltiin videopuheluista kavereiden kanssa, ja nyt kun niitä on, lähinnä vaan laitellaan viestiä/ääniviestiä tai tykkäillään Instagramin kuvista. 😀

AP 

Muistan itsekin, kun innoissaan puhuttiin siitä, että joskus ehkä on "näköpuhelimia". Tietysti sellaisen ajatteli joksikin isoksi möhkäleeksi huoneen nurkassa. Nyt semmoinen on käsilaukussa koko ajan, mutta enpä tiedä mitään ahdistavampaa kuin videopuhelut jostain Teamsista puhumattakaan. 😄

Mä olin sillon kolmetoista. Yläasteelle menossa vasta. Jos mut olisi siirretty ykskaks, niin mitähän sitä olisi osannut hämmästellä.. no, varmaan teknologiaa. Meidän perheessä se oli kova juttu. Isä hankki kaikkia uusia vimpaimia etujoukoissa ja esim videot ja kuusnepa yms olivat jo tuttuja olleet.. mutta nykyisessä laajuudessaan. 

CD levyt oli uutta silloin ja nyt niitä ei enää juurikaan käytetä. Leffoja ja sarjoja pursuaa joka paikasta.. Käsikonsoleissa oli yksi peli, nyt niitä saa useita... Korvalappustereot olisi langattomat kuulokkeet ja puhelin! 

Itsellä menis varmaan tuohon teknologian äimistelyyn jonkin aikaa.

"Voihan Virolainen, en tiedä mitä tabuja mulle apteekkari unettomuuteen antoi, mutta tätä on saatava lisää. Täydellinen autuus, eikä puutetta. No ehkä vähän hulluja näkymiä. Kaikilla on korva kipee? Painavat korvaansa kämmeneen ja jupisevat omiaan." 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi pöljä ap, me 1985 ihmiset rakennettiin tuo kaikki. Sulla sensijaan tulisi itku jos joutuisit vuoteen 1985 ilman kännykkää ja tietokonetta, tölläämään  kahta tv-kanavaa (useampaa omalla satelliittilautasella tai kaapeli-tv:llä).

Luulen kyllä, että alkushokin jälkeen nuoremmatkin sukupolvet viihtyisivät kasarilla oikein hyvin. 

Jep. Kasarilla ei ollut juuri koskaan tylsää. Aina saattoi soittaa kaverille tai mennä suoraan ovelle, ja hetken päästä leikittiin ulkona. Ja ulkona viihtyi itseksiäänkin. Sitten tiettyyn kellonlyömään kotiin katsomaan telkkarista se joku ohjelma, josta yhdessä kohkattiin seuraavana päivänä.

Tekemistä oli juuri sopivan kokoisesti ja kaikki tehtiin yhdessä, yhtä aikaa. Yhteisöllisyys oli ihan toista kuin tänään.

Se, että se kaikki nykyajasta katsoen *vähä" jaettiin ihan eri tavalla yhdessä, teki elämästä niin paljon rikkaampaa. Onhan se käytännössä kätevää, kun voi katsoa jostain suoratoistopalvelusta ihan mitä vaan ja koska vaan. Mutta historiaan on jäänyt se tunne, kun käytännössä kaikki olivat katsoneet Dallasin, Batmanin tai Spede Shown samaan aikaan. Elettiin ihan eri lailla yhteistä todellisuutta, ja tätä aspektia näissä muutoksen tuulissa ei ole ajateltu tarpeeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Levykauppoja ei enää ole. Ihmetyttäisi varmaan.

Et ole Levykauppa Äxästä kuullut?

Ei kukaan heteromies voi mennä sinne koska eivät suostu myymään äärioikeistolaisten bläkkis bändien materiaalia. 

Matias Autioko sieltä huutelee?

Vuonna -85 ahmin viisikoita ja pukeuduin vasleanpunaiseen. 

Varmaan olisin järkyttynyt tekstien ja viihdetarjonnan määrästä. Vuonna-85 oli vielä hallittavissa. 

Tietty yksityisyyden häviäminen tuntuisi varmaan kauhealta. 

Ei tuo kännykkä olisi välttämättä mikään suurta ihmettelyä aiheuttaa esine, ainakaan kaukaa nähtynä. Me muksut pelattiin japanilaisia elektroniikkapelejä 80-luvun puolivälissä, ne oli justiinsa samankokoisia kuin älykännykät. Niitä naputeltiin niskat nyykässä.

Joskus lapsena kasarilla haaveilin siitä, että joltain koneelta voisi kysyä ihan mitä tahansa. Tekoälyn kehitys on ollut suorastaan hämmentävää.

Hän ihmettelisi sitä, että jokaisella on kaikki ihmiskunnan tieto napin painalluksen päässä ja taskussa tietokone, joka on ihan kymmeniä tuhansia kertoja tehokkaampi kuin sen ajan supertietokoneet. Ja millaisiin jonninjoutavuuksiin ja suorastaan vahingollisiin asioihin sitä käytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vuonna -85 ahmin viisikoita ja pukeuduin vasleanpunaiseen. 

 

Varmaan olisin järkyttynyt tekstien ja viihdetarjonnan määrästä. Vuonna-85 oli vielä hallittavissa. 

 

Tietty yksityisyyden häviäminen tuntuisi varmaan kauhealta. 

Nyt kun ajattelen niin tuo olisi varmaan isoin juttu kuitenkin. Vuonna -85 yksityinen ja julkinen tarkoitti ihan eri asioita. Sitä on vaikea edes selittää nykynuorelle. 

Vierailija kirjoitti:

Olen 52 v, eli olen elänyt vuonna 1985. Täytin sinä vuonna 11. 

Kyllä mä silti muutakin teen kuin kuljen ympäriinsä ihmeissäni monttu auki. 

No aika pahasti on alkanut heittää ellei päivänselvä skenaario tuon enempää auennut. Noin nuorena vielä, jaiks. :[