Toukotiistai!!

Yritin kovasti eilen lähettää viestiä tänne, mutta ei vaan päästänyt kone läpi - en tiiä mikä on vialla... Turhautuneisuus on alkanut nimittäin nostaa päätään myös täällä¿ Oon nyt jo 3 viimeistä yötä luullut, että jotain pian tapahtuisi, mutta aamulla aina joutunut pettymään kun homma on hiipunut kasaan. Oon heräilly moneen otteeseen ja lämmittänyt kaurapussia lupaavan oloisiin jomotuksiin sekä alamahassa että selän puolella. Onneksi oon saanut kuitenkin nukutuksi pätkissä jonkin verran, joten en onneksi ole aivan poikki sen takia vielä.



Su-illalla laitoin tuumasta toimeksi ja kävin reippaalla kävelyllä. Ei ollut mikään maailman paras idea - meinasin tappaa itseni. Supisteli niin rajusti ja maha ja selkä tulivat niin kipeäksi, että tuskin pystyin kotiin asti kävelemään. Lämpimän suihkun jälkeen kuitenkin supistelut rauhoittuvat ja syötyäni iltapalan päätin mennä nukkumaan. Pyysin miestä kaveriksi petiin ja sain vielä suostuteltua hänet rakkauspuuhiin ;) Kaikesta huolimatta tässä ollaan. Ei vielä ole edistystä tarpeeksi. Ei tullut meille vauvaa 14.päivä, kuten toivottiin. Ei olis saanut lastata näin paljon toiveita yhden päivän varaan, mutta minkäs teet¿ Laskettu päiväkin olisi jo 3 päivän päästä, joten samahan se toisaalta kumpaan niitä odotuksia lastaa. Kaverit lähettelee jo joko-tekstiviestejä ja soittelevat. Onneksi täältä saa lukea, että ei ole ainut.



Tänä aamuna ja nyt päivällä supistelut ovat jatkuneet suhteellisen säännöllisinä. Ihan aamusta niitä tuli tasaisesti 10 minuutin välein, nyt on välillä pidempiäkin taukoja, mutta supistukset ovat napakampia ja käyvät jo ihan makeasti kipeätäkin. Toivossa hyvä elää. Silti supistusten välin pitäisi pysyä säännöllisenä ja tiuhentua tästä vielä reilusti, ennen kuin alan miestä hätyyttämään töistä ja päätäni tunkemaan synnyttävien osastolle OYSiin. Haluaisin päästä sitten suoraan synnytyssaliin enkä enää palata kotiin tai prena-osastolle.

Saa nähdä kuinka monta päivää vielä menee, ennen kuin saan nyytin masun tälle puolelle.



Valituksen lisäksi täytyy kirjoittaa lämpimät onnittelut Ida-Antonialle, Janskulle, Sinu:lle jne vauvauutisista! Kyllä tuollaiset tiedotukset kuitenkin luo uskoa, että joskus on meidänkin aika!!



Precious 39+4

Perunat kiehuu,poika nukkuu ja miestä oottelen töistä....mitäpä muutakaan ku koneella istun!! tultiin vasta hetki sitten kotia ja pojan unet vähän venähti. neuvolaski tosiaan kävin,mut eipä sielä ihmeitä...kaikki ok...sf-mitta oli sentin laskenu..jee,mut kertooko tuokaan mitään muutaku et pikkasen jyrää vauva alaspäin:) terkkarikin sanoi vaan et oikee suunta vauvalla on...sais tulla jo:D no tässä nähään ja ootellaan koska päättää tulla!! eipä oo kipuja ollut eikä olo muutenkaan kummempi. ne aamuset " menkkakivut" tais olla vaan jotain hämyjä....tai sitten oon tulossa luulosairaaks;)



ai niin joo uusia vauvoja tullut...ONNEA ONNEA kovasti vauvan saaneille...SINU ainakin oli...:)



ja HIPPIÄINEN tervetuloa vaan munkin puolesta tänne viime hetken jännityksen joukkoon!!!kiva että meitä täälä vielä on jäljellä;) tuskaista hermoja raastavaa LOPPUodotusaikaa...heh!!



nyt häivyn....SUPPAREITA ihan kaikille niitä kaipaaville!! ja ai nii joo UNELM@LLE kova supistusvyöry!!kyl o kumma juttu ku noin härnäävät ja loppuvat...huoks!!!toivottavasti pian pääset tositoimiin!!!ja me muutkin;)



toymama taas

Poika syntyi 10.43 sektiolla tänään. 3350g ja 49cm.. Äiti toipuu tässä makuullaan vielä.



Tulen kertoilee enempi ja lisään synnäritarinan+vauvatiedot kuhan jaksan ja kerkeen.

Ainakin Jansku, Ida-Antonia, Moskuliini, Niiskuneiti ja pikku-tyyppi olivat lunastaneet nyyttinsä, suuret onnittelut kaikille teille ja toki kaikille muillekkin jos joku unohtui :)



Mulla on palsta tökkinyt ja nyt vihdoinkin sain toimimaan, ihana taas lueskella teidän kuulumisia!



Kaikille kärvistelijöille pitkää pinnaa ja supistuksia!



OP, herra Käpy 12 vrk ja " Iivari " 1v8kk

Onhan meitä täällä vielä, jotka omaa LA:ta oottelee.

Ite en vain ole kauhean ahkeraan jaksanut lueskella tai kirjoitella nyt lopussa, kun en ole niin kärsimätön.. Täällä vaan rauhassa oottelen, ja vaikka vaivaa ja supparia kyllä on jos jonkinlaista, niin en jaksa kuulostella kaikkia niitä tuntemuksia.. Niin monella tuntuu olevan jo hinku synnärille ja itse ei oikein joka päivä jaksais miettiä ja lukea semmosia asioita..:) Ei se mitään, useimmilla taitaa olla sellanen olo, ja ymmärrän sen, mutta itellä tosiaan on ihan rauhallinen olo vauvaa ootellessa..:D Elkää nyt lahdatko minua tästä syystä..:))



Tänään sain jalkahoidon, kasvohoidon, ja kulmakarvat laitettiin (värjättiin ja nypittiin).. Ihanaa hemmottelua, ja huomenna onkin sitten kampaajalla käynti neuvolan jälkeen. Kiva homma. :)



Plussaakin löytyy

+ihanat hoidot oli tänään

+vaava tuuppii ja liikkuu

+pitäisköhän lämmittää sauna tänään :)



Niin joo, onnea kaikille nyyttinsä saaneille! Varmaan kivaa elää nyt sitä vauva-arkea!



sämpylä 38 tasan

Eli meille on syntynyt potra poika 15.5.07 klo.2.21.

3875g, 50 cm, pipo 34,5cm.

Synnytyksen kesto 2h 21 min.

Käynnistely tuotti tulosta.



Terkuin Mami1801

Onnittelut kaikille synnyttäneille.



Tänään oli neuvola ja siellä muuten kaikki ok mutta oli verenpaine noussut tosi paljon ja oli 151/103.

olikin sitten niin huima nousu että jouduin käymään synnärillä.

Päästivät päivän päätteeksi kotiin mutta takaisin on heti mentävä jos yksikään raskausmyrkytyksen oireista ilmaantuu.

Aika sinne ens viikolla kontrolliin.

Supistellut monta päivää ja toissa yönä olimme jo lähdössä kun supisteli n.6 tuntia 2-10min välein ja olivat kestoltaan 30-70 sekunttia.

Soitinkin silloin synnärille ja kehotti tulemaan vasta kun jokainen supistus olisi saman mittainen.Synnytys ei kuulema käynnissä jos kestot vaihtelee.Eikä sitten ollutkaan..

kun yritin nukkua niin olivatkin loppuneet jossakin vaiheessa.

Kaulaa kuullosti olevan tänään vielä 1,5cm jäljellä joten eipä noinkaan pitkä supistus helvetti kuullosta mitään tekevän meikäläiselle.

Nooh...mulla ei mitenkään hinku synnyttämään..



Höm 38+4

Isot ONNITTELUT kaikille vauvan saaneille!



Mä kans tää kuulostelen, että alkaiskohan jotain tapahtua, niinkuin moni muukin ja näin ensisynnyttäjänä, ei osaa arvioida, mitä tässä tapahtuu. Nyt on 3päivää ollu menkkakipuja, yöllä helpottaa ja päivällä tulee kipeemmin. En osaa kuitenkaan erottaa, että koska alkais tai loppuis supitus eli se on vaan tuota jomotusta. Jotenki sitä vaan nyt tarkkailee tätä oloaan, eikä enää huvita tästä kotoa mihinkään lähteä. No eipä se huvita sillonkaan, jos on kivuliaaat menkat. Siis odotellaan jotain tapahtuvaksi...ja toivotaan, että pian, mutta kuten teidän juttuja luen niin sitä voi tulla viä vääriä hälytyksiäkin..



Tsemppiä kaikille näihin pitkiin odotuspäiviin!



Huuheli 39+3

Ajattelin näin iltasella vielä pinoutua. Eilen oli kontrolli äippäpolilla vauvan painon vuoksi, jos vaikka olis käynnistetty ja olin siis aivan siinä uskossa että käynnistetään. Mutta ei. Tässä yhä kun nyt oli kuulemma viimeinen mahdollisuus käynnistää ja lääkärin mielestä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kyllä siis eilen harmitti, itkin ja raivosin kotona. Mutta nyt ei auta kuin odottaa luonnollista käynnistymistä ja toivoa että se tulisi pian.



Onnea kaikille vauvansa saaneille ja muille ketkä vielä odottaa lähtöä niin paljon suppareita. Sunnuntaina olis LA ja toivottavasti silloin jo pääsis tosi toimiin.



Ihaa78 rv 39+2

Pikku-tyypille ja Mamille onnittelut vauvoista! Kiva kuulla näitä uutisia. Miten te ihmiset laitatte sieltä sairaalasta jo viestiä tänne listalle. Kännyllä? Mul on sellanen yksinkertanen malli, jossa ei niin ihmeellisiä ominaisuuksia olekaan kun nettiyhteys :)



Sämpyläinen, sehän on tosi hyvä kun jaksaa olla kärsivällinen. Ja tosiaan ei täällä enää muusta puhuta, kun että käynnistyis jo jne. Eli ymmärrän kyllä sun asenteen täysin. Mulla ei vaan toi mies oikein ymmärrä, että mikä kiire tässä on enkä viitsi muille tällasia puhella, joten tänne on hyvä purkaa. Ei pitäis olla niin hätänen, mut jotenkin mä olen ihan kypsä.



Joinain päivinä on helpompi olla, mutta tänään on taas ollut sellanen olo, että tulis jo. Tosiaan en nukkunut viime yönä ja joka paikkaa jomotti. Tänään pelkkä meikkaus seisten oli voiman ponnistus (alko heti supistaa ja selkään ottaa) ja kaupassa pysähtelin vähän väliä kun supisteli. En jaksais enää edes ruokaa kokkailla, joten alkaa aktiviteetit olee tosi vähissä. Mulla nää jalat ei oo kävelemistä kestänyt enää kuukausiin, joten kaikki ulkoilukin on ihan nollissa. Sunnuntaina tein vähän pihahommia ja olin kyllä hetken kuluttua ihan puhki.



Ihan niinkun joku kirjotti, että näitä jatkuvia menkkakipuja ei jaksais. Mulla varmaan tähän väsymiseen vaikuttaa sekin, että jo kaksi viikkoa kestänyt flunssa ei vieläkään ole täysin ohi. Vieläkin olen sillä himskatin Penisiliini-kuurilla, joka närästää ihan hitsisti. Otin tunti sitten sen lääkkeen ja tuli taas niin huono-olo että. Päätinkin, että jos tää tulehdus ei nyt noilla lääkkeillä lähtenyt, niin haluan kyllä ensi kerralla jotain muuta lääkettä.



Noita kivuttomia suppareita riittää todellakin vaikka muille jakaa. Koko aamun supisteli ja nyt taas. Ihan vähän väliä maha ihan kivi kova. Mutta ei ne siitä muuksi muutu :(



Tänään olen todellakin niin kypsä, että oikeesti ajatus siitä, että edessä voi olla vielä neljäkin viikkoa saa melkein itkemään. Rupesin oikeen ajattelee sitä, kun mun äiti sanoi, että sehän voi muuten syntyä vasta kesäkuussa. Eiiii!!!! Tää kuulostaa kauhean kiittämättömältä. Oikeasti olen tosi kiitollinen siitä, että näin pitkälle on päästy ja vauvalla on kaikki hyvin. Pelot ennenaikasuudesta on jo historiaa. Ehkä tää puol vuotta täällä kotona levossa alkaa vaan olee liikaa mun mielenterveydelle.



Laru rv 37+6