Lue keskustelun säännöt.
Alle 2v lapsen äitinä ihmettelen, että mikä superihminen minun pitäisi olla?
29.05.2026 |
Lapsen isä voi käydä kokopäivätöissä, koska mahdollistan sen hänelle olemalla suurimman osan viikkoa kotona hoitamassa lasta. Minulta sitten joku sukulainen kyselee olenko töissä/olenko käynyt töissä.
En voi tehdä kuin aamuvuoroa, koska muuten on vaikeaa järjestää lastenhoitoa ja perhe-elämää sekä olen aamuvirkku jonka yöunista ei tule mitään jos ne myöhästyvät puolille öin.
Sitten jos lapsi on tarhassa viikolla vaikka 40 tuntia on hän ihan sekaisin loppuviikon ja lapsen kehityskin tuntuu takkuavan, koska elämä on selviytymistä.
Minunkin työni menee huonosti jos viikot ovat liian pitkiä ja raskaita, koska keskittyminen on huonoa. Sitten siitä tulee työssä valitusta, mutta valitusta tulee siitäkin jos haluaisin tehdä vähemmän vuoroja. Lyhyistä viikoista ei sitten tule kummemmin palkkaakaan. Keksin myös vasta aikuisiällä mitä haluan opiskella ja jos yritän opiskella se on tehokasta vain aamulla ennen lapsen heräämistä.
Kun hankin astianpesukoneen (ja maksoin sen itse) kyseli eräs sukulainen, että mikä siinä tiskaamisessa on niin raskasta. Siis pitäisi kaiken muun ohella pyörittää tiskitkin suit sait sukkelaan, tehdä lapselle itse ruoat, käydä töissä, siivota ja jaksaa vielä lapsen kanssa.
En yhtään ihmettele etteivät monet nuoret naiset halua edes seurustella kun pienen lapsen äidinkin odotetaan olevan joku orja. Tähän nyt tulee jotain "mitäs läksit"-tason paskaa, mutta tulkoot, ja poistattakaa toki ihmeessä tämäkin aloitus.
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä kukaan pidä itseään jonain työnsankarina. Ilolla olen huomannut myös sen, että lapsiemme liikkuminen, puheen kehitys ja esim. kuivaksioppiminen on ollut nopeampaa kuin kotiäitien lapsilla.
Vai niin 😂 Nuo asiat eivät liity mitenkään siihen onko lapsi päikyssä vai kotona vaan siihen miten lapsi kehittyy ja miten häntä kasvatetaan. Päikyssä lapset ovat vaipoissa pidempään ihan jo siksi, että siellä mitään kuivaksiopettelua voida tehdä eikä pissahousuja vaihdella loputtomiin.
Terveisin kaksi lasta kotona hoitanut.Meillä päivähoidossa olleet lapset opetin kuivaksi ennenkuin he täyttivät 2 vuotta. Tämähän oli myös neuvolan suositusikä.
Jos heidät hoitaja olisi laittanut heidät takaisin vaippoihin, olisi saanut ostaa ne vaipat sitten ihan itse. En vain usko, että lapsi olisi suostunut niitä enää pitämään, kun osasivat mennä potalle. 😆
Aivan! Eli kotona opetit, ei liittynyt päiväkotiin mitenkään.
Tietenkin lapsi opetetaan kotona ja kotona on myös kaikki kasvatusvastuu, vaikka lapsi onkin päivähoidossa. Tämä kai on monelle vanhemmalle utopiaa? Sama
Valitettavasti moni ajattelee edelleen, että jos lapsi on päiväkodissa niin vanhempi irtisanoutuu vanhemmuudesta. Tyypillistä erityisesti tälle palstalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä kukaan pidä itseään jonain työnsankarina. Ilolla olen huomannut myös sen, että lapsiemme liikkuminen, puheen kehitys ja esim. kuivaksioppiminen on ollut nopeampaa kuin kotiäitien lapsilla.
Vai niin 😂 Nuo asiat eivät liity mitenkään siihen onko lapsi päikyssä vai kotona vaan siihen miten lapsi kehittyy ja miten häntä kasvatetaan. Päikyssä lapset ovat vaipoissa pidempään ihan jo siksi, että siellä mitään kuivaksiopettelua voida tehdä eikä pissahousuja vaihdella loputtomiin.
Terveisin kaksi lasta kotona hoitanut.Meillä päivähoidossa olleet lapset opetin kuivaksi ennenkuin he täyttivät 2 vuotta. Tämähän oli myös neuvolan suositusikä.
Jos heidät hoitaja olisi laittanut heidät takaisin vaippoihin, olisi saanut ostaa ne vaipat sitten ihan itse. En vain usko, että lapsi olisi suostunut niitä enää pitämään, kun osasivat mennä potalle. 😆
Aivan! Eli kotona opetit, ei liittynyt päiväkotiin mitenkään.
Tietenkin lapsi opetetaan kotona ja kotona on myös kaikki kasvatusvastuu, vaikka lapsi onkin päivähoidossa. Tämä kai on monelle vanhemmalle utopiaa? Sama
No mitä sä sitten sepustat muten lapsesi päiväkodin vuoksi oppi nopeammin asiat?
Vierailija kirjoitti:
Ennen naiset hoitivat 5 tai jopa enemmän lapsia ja tekivät kaikki
kotityöt ilman imureita ja muita ylellisyyksiä.
Niin hoitivat, koska oli pakko. Ei siksi että se olisi ollut helppoa ja miellyttävää ja hoitunut suitsait. Raatoivat ja olisivat mielellään ottaneet koneet ja laitteet avuksi. Mikä siinä on ihmeellistä. Omituisempaa olisi jos joku vielkin synnyttäisi työpaikalla ja sen jälkeen lähtisi järveen pesemään pyykkiä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä kukaan pidä itseään jonain työnsankarina. Ilolla olen huomannut myös sen, että lapsiemme liikkuminen, puheen kehitys ja esim. kuivaksioppiminen on ollut nopeampaa kuin kotiäitien lapsilla.
Vai niin 😂 Nuo asiat eivät liity mitenkään siihen onko lapsi päikyssä vai kotona vaan siihen miten lapsi kehittyy ja miten häntä kasvatetaan. Päikyssä lapset ovat vaipoissa pidempään ihan jo siksi, että siellä mitään kuivaksiopettelua voida tehdä eikä pissahousuja vaihdella loputtomiin.
Terveisin kaksi lasta kotona hoitanut.Meillä päivähoidossa olleet lapset opetin kuivaksi ennenkuin he täyttivät 2 vuotta. Tämähän oli myös neuvolan suositusikä.
Jos heidät hoitaja olisi laittanut heidät takaisin vaippoihin, olisi saanut ostaa ne vaipat sitten ihan itse. En vain usko, että lapsi olisi suostunut niitä enää pitämään, kun osasivat mennä potalle. 😆
Aivan! Eli kotona opetit, ei liittynyt päiväkotiin mitenkään.
Tietenkin lapsi opetetaan kotona ja kotona on myös kaikki kasvatusvastuu, vaikka lapsi onkin päivähoidossa. Tämä kai on monelle vanhemmalle utopiaa? Sama
No mitä sä sitten sepustat muten lapsesi päiväkodin vuoksi oppi nopeammin asiat?
Kyllä se lapsi saa sieltä vahvistavaa esimerkkiä vaikka oppi tulisikin kotoa. Ihminen on sosiaalinen eläin, muiden matkiminen erityisesti lapsille luontaista t. Vaka-ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiarkea pikkulapsiperheessä, mitä ihmettä valitat ja teet itsestäsi marttyyria. Lapsi pärjää tarhassa ihan hyvin ja sopeutuu ajan mittaan. Hänestä tulee yleensä myös paljon sosiaalisempi ja kykenee toimimaan ryhmässä, kun ei ole jatkuvasti äidin helmassa roikkumassa, vaan on toisten ikäistensä lasten ja aikuisten kanssa vuorovaikutuksessa.
Yleensä lapset ovat vasta kolmivuotiaana tarpeeksi isoja pärjätäkseen päiväkodissa.
Tätä tykätään toistella faktana, vaikka todellisuudessa ei ole mitään yhtä lapsikohtaista rajaa. Joku voi pärjätä ihan hyvin 10kk iästä alkaen, joku toinen taas ei
Pärjäähän ne, jos pakko on. Pärjääminen tässä kohtaa on kuitenkin myös sitä että onko järkevää, hyötyyko lapsi ja siitä tuoko se peehe-elämään jotakin. Vastaus on usein ei, ei ja ei.
Minä olon kotona 10 vuotta kahden lapsen kanssa ja voin kertoa, että töitä ehtii tehdä senkin jälkeen, lapset ja molemmat vanhemmista voivat tänäkin päivänä erittäin hyvin.Joo ja mun lapset oli tarhassa 1v lähtien, sillä aikaa tienasin rahaa että mahdollistin itselle hyvät eläkesäästöt eikä lapset joudu mun pyllynpesijäksi vanhana.
Hienosti pärjäävät kyllä ja oikein mielellään kyläilevät ja soittelevat usein.
Heidän perinnöllä maksetaan sinun pyllynpesut, köyhille yhteiskunta maksaa.
Ei perinnöllä, vaan ihan minun omilla säästöillä ja sijoituksilla. Perinnöksi se muuttuu vasta, kun olen haudassa tai jaan ennakkoon sen lapsille. Jokainen, joka on joutunut esim muistisairasta vanhempaa hoitamaan tietää ettei sitä tehdä oman elämän ohessa, vaan se vastaa yli 40h työviikkoa.
Minun perintöni lapsilleni on se, että heidän omat ruuhkavuodet ja sitä seuraava aika on vähän huolettomampaa ja stressittömämpää, kun voivat käyttää aikansa muuhun, kun äidin asioista stressaamiseen. Veikkaan lisäksi että tulevina vuosina yhteiskunta ei tule näissä enää kovinkaan paljoa vastaan, vaan hoitoa ostavat ne joilla rahaa on. Köyhät hylätään ojanpohjalle kuolemaan.
Niin, eli heidän perintönsä valuu sun hoitokustannuksiin.
Minusta tässä on tehty erittäin viisaasti.
Juurihan tuossa sanottiin että lapsille jää aineeton perintö. Minä ainakin ottaisin mieluummin sen kuin rahaa, jolla joudun joka tapauksessa maksamaan vanhemman hoidon vaikka se tulisikin perintönä. Pahimmillaan johtaa vain sisarusten riitoihin ja välirikkoihin
Se aineeton perintö jäisi vaikka olisi kotona ollutkin töiden sijaan. Mikä pointti tossa siis oli?
Millä tavalla? Eihän tuolla kirjoittajalla silloin olisi varaa maksaa itse hoitokulujaan, eli jäisi lapsen hoidettavaksi-> lapselle enemmän hommaa, enemmän stressiä jo kaiken muun elämän ohelle.
Eläkkeestä ne maksetaan. Se että hän aikoo malsaa ne sijoituksillaan, ei vähennä lapsilta stressiä tai huolta tai tuo mitään lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä kukaan pidä itseään jonain työnsankarina. Ilolla olen huomannut myös sen, että lapsiemme liikkuminen, puheen kehitys ja esim. kuivaksioppiminen on ollut nopeampaa kuin kotiäitien lapsilla.
Vai niin 😂 Nuo asiat eivät liity mitenkään siihen onko lapsi päikyssä vai kotona vaan siihen miten lapsi kehittyy ja miten häntä kasvatetaan. Päikyssä lapset ovat vaipoissa pidempään ihan jo siksi, että siellä mitään kuivaksiopettelua voida tehdä eikä pissahousuja vaihdella loputtomiin.
Terveisin kaksi lasta kotona hoitanut.Meillä päivähoidossa olleet lapset opetin kuivaksi ennenkuin he täyttivät 2 vuotta. Tämähän oli myös neuvolan suositusikä.
Jos heidät hoitaja olisi laittanut heidät takaisin vaippoihin, olisi saanut ostaa ne vaipat sitten ihan itse. En vain usko, että lapsi olisi suostunut niitä enää pitämään, kun osasivat mennä potalle. 😆
Aivan! Eli kotona opetit, ei liittynyt päiväkotiin mitenkään.
Tietenkin lapsi opetetaan kotona ja kotona on myös kaikki kasvatusvastuu, vaikka lapsi onkin päivähoidossa. Tämä kai on monelle vanhemmalle utopiaa? Sama
No mitä sä sitten sepustat muten lapsesi päiväkodin vuoksi oppi nopeammin asiat?
Kyllä se lapsi saa sieltä vahvistavaa esimerkkiä vaikka oppi tulisikin kotoa. Ihminen on sosiaalinen eläin, muiden matkiminen erityisesti lapsille luontaista t. Vaka-ope
Ja kotona kasvatettuko ei saa mallia mistään? Siis ruohan on ihan shaibaa mitä tossa väitetään.
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä jää katselemaan tuota. Pistä ehdot, joko mies ottaa enemmän vastuuta lapsestaan tai sitten eroat. Pääset helpommalla, nyt hoidat kahta lasta. Ei ihme että uuvut.
Kummastuttaa aina mistä näitä uusavuttomia ukkoja löytyy.
Aina välillä ehtojen latelu auttaakin, mutta sitten meno lösähtää taas samaan. Yritän käytännössä enää selvitä tekemättä itselleni jotain jotta lapsi olisi tarpeeksi iso ennen eroa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä jää katselemaan tuota. Pistä ehdot, joko mies ottaa enemmän vastuuta lapsestaan tai sitten eroat. Pääset helpommalla, nyt hoidat kahta lasta. Ei ihme että uuvut.
Kummastuttaa aina mistä näitä uusavuttomia ukkoja löytyy.
Aina välillä ehtojen latelu auttaakin, mutta sitten meno lösähtää taas samaan. Yritän käytännössä enää selvitä tekemättä itselleni jotain jotta lapsi olisi tarpeeksi iso ennen eroa. ap
Kuulostaakin ihan kauhealta, mutta tässä ovat nyt ne realiteetit mitä on ja niiden varassa on selvittävä. Resilienssistä vinkuvat eivät tiedä tässä kaikkea kun en kerro kaikkea. ap
Ei tarvii olla superihminen. Mut tarvii opetella luottamaan itseesi ja olemaan kuuntelematta kaikkia kommentteja. Aina löytyy joku, joka kyseenalaistaa valintasi. Anna heidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiarkea pikkulapsiperheessä, mitä ihmettä valitat ja teet itsestäsi marttyyria. Lapsi pärjää tarhassa ihan hyvin ja sopeutuu ajan mittaan. Hänestä tulee yleensä myös paljon sosiaalisempi ja kykenee toimimaan ryhmässä, kun ei ole jatkuvasti äidin helmassa roikkumassa, vaan on toisten ikäistensä lasten ja aikuisten kanssa vuorovaikutuksessa.
Yleensä lapset ovat vasta kolmivuotiaana tarpeeksi isoja pärjätäkseen päiväkodissa.
Tätä tykätään toistella faktana, vaikka todellisuudessa ei ole mitään yhtä lapsikohtaista rajaa. Joku voi pärjätä ihan hyvin 10kk iästä alkaen, joku toinen taas ei
Pärjäähän ne, jos pakko on. Pärjääminen tässä kohtaa on kuitenkin myös sitä että onko järkevää, hyötyyko lapsi ja siitä tuoko se peehe-elämään jotakin. Vastaus on usein ei, ei ja ei.
Minä olon kotona 10 vuotta kahden lapsen kanssa ja voin kertoa, että töitä ehtii tehdä senkin jälkeen, lapset ja molemmat vanhemmista voivat tänäkin päivänä erittäin hyvin.Joo ja mun lapset oli tarhassa 1v lähtien, sillä aikaa tienasin rahaa että mahdollistin itselle hyvät eläkesäästöt eikä lapset joudu mun pyllynpesijäksi vanhana.
Hienosti pärjäävät kyllä ja oikein mielellään kyläilevät ja soittelevat usein.
Heidän perinnöllä maksetaan sinun pyllynpesut, köyhille yhteiskunta maksaa.
Ei perinnöllä, vaan ihan minun omilla säästöillä ja sijoituksilla. Perinnöksi se muuttuu vasta, kun olen haudassa tai jaan ennakkoon sen lapsille. Jokainen, joka on joutunut esim muistisairasta vanhempaa hoitamaan tietää ettei sitä tehdä oman elämän ohessa, vaan se vastaa yli 40h työviikkoa.
Minun perintöni lapsilleni on se, että heidän omat ruuhkavuodet ja sitä seuraava aika on vähän huolettomampaa ja stressittömämpää, kun voivat käyttää aikansa muuhun, kun äidin asioista stressaamiseen. Veikkaan lisäksi että tulevina vuosina yhteiskunta ei tule näissä enää kovinkaan paljoa vastaan, vaan hoitoa ostavat ne joilla rahaa on. Köyhät hylätään ojanpohjalle kuolemaan.
Niin, eli heidän perintönsä valuu sun hoitokustannuksiin.
Minusta tässä on tehty erittäin viisaasti.
Juurihan tuossa sanottiin että lapsille jää aineeton perintö. Minä ainakin ottaisin mieluummin sen kuin rahaa, jolla joudun joka tapauksessa maksamaan vanhemman hoidon vaikka se tulisikin perintönä. Pahimmillaan johtaa vain sisarusten riitoihin ja välirikkoihin
Se aineeton perintö jäisi vaikka olisi kotona ollutkin töiden sijaan. Mikä pointti tossa siis oli?
Millä tavalla? Eihän tuolla kirjoittajalla silloin olisi varaa maksaa itse hoitokulujaan, eli jäisi lapsen hoidettavaksi-> lapselle enemmän hommaa, enemmän stressiä jo kaiken muun elämän ohelle.
Eläkkeestä ne maksetaan. Se että hän aikoo malsaa ne sijoituksillaan, ei vähennä lapsilta stressiä tai huolta tai tuo mitään lisää.
Olen eri, mutta rohkenen väitt että ei taida eläkkeet riittää, jos haluaa yksityisiin paremman tason paikkoihin.
Ainakin oma äitini maksaa useamman tonnin kuussa yksityisen hoivakodin maksuja. Ja nimenomaan säästöistään, jotka tulivat esimerkiksi asunnon myynnistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä kukaan pidä itseään jonain työnsankarina. Ilolla olen huomannut myös sen, että lapsiemme liikkuminen, puheen kehitys ja esim. kuivaksioppiminen on ollut nopeampaa kuin kotiäitien lapsilla.
Vai niin 😂 Nuo asiat eivät liity mitenkään siihen onko lapsi päikyssä vai kotona vaan siihen miten lapsi kehittyy ja miten häntä kasvatetaan. Päikyssä lapset ovat vaipoissa pidempään ihan jo siksi, että siellä mitään kuivaksiopettelua voida tehdä eikä pissahousuja vaihdella loputtomiin.
Terveisin kaksi lasta kotona hoitanut.Meillä päivähoidossa olleet lapset opetin kuivaksi ennenkuin he täyttivät 2 vuotta. Tämähän oli myös neuvolan suositusikä.
Jos heidät hoitaja olisi laittanut heidät takaisin vaippoihin, olisi saanut ostaa ne vaipat sitten ihan itse. En vain usko, että lapsi olisi suostunut niitä enää pitämään, kun osasivat mennä potalle. 😆
Aivan! Eli kotona opetit, ei liittynyt päiväkotiin mitenkään.
Tietenkin lapsi opetetaan kotona ja kotona on myös kaikki kasvatusvastuu, vaikka lapsi onkin päivähoidossa. Tämä kai on monelle vanhemmalle utopiaa? Sama
No mitä sä sitten sepustat muten lapsesi päiväkodin vuoksi oppi nopeammin asiat?
Kyllä se lapsi saa sieltä vahvistavaa esimerkkiä vaikka oppi tulisikin kotoa. Ihminen on sosiaalinen eläin, muiden matkiminen erityisesti lapsille luontaista t. Vaka-ope
Ja kotona kasvatettuko ei saa mallia mistään? Siis ruohan on ihan shaibaa mitä tossa väitetään.
Jos lapsen kanssa ei tehdä mitään eikä hän näe missään ikätovereitaan, niin jäähän siinä moni asia oppimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis eikö sun mies osallistu mihinkään? Meillä menee esim. näin:
-Ollaan molemmat työssä, jossa liukuma käytössä. Näin ollen toinen menee aamulla aiemmin töihin ja toinen myöhemmin ja iltapäivällä sama. Tällä tavoin lapsen hoitoaika on vain 9-15 päiväkodissa.
- mies hoitaa meillä kauppatilauksen ja ruokien suunnittelun. Tekee kaikki ruuat ja hoitaa riskit.
- minä hoidan perheen pyykit ja pidän huolen, että lapsella on oikeankokoiset ja oikeanlaiset vaatteet joka kauteen
- yleisestä siisteydestä vastaa molemmat. Minä ehkä vähän enemmän siivoilen, koska jää hyvin aikaa kun eli tarvi ruuista huolehtia. Vessoista ollaan sovittu, että minä siivoan toisen vessan ja mies toisen.
Tällä tavoin molemmille jää aikaa myös omille jutuille eikä asiat kasaudu vain toiselle. Miehen täytyy yhtälailla olla osallinen perhe-elämään eikä vain autella silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvii olla superihminen. Mut tarvii opetella luottamaan itseesi ja olemaan kuuntelematta kaikkia kommentteja. Aina löytyy joku, joka kyseenalaistaa valintasi. Anna heidän.
Ennen pystyinkin selviämään. Nyt tuntuu vain siltä, että haluaisin mennä jonnekin kiven alle piiloon ja pysyä siellä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä kukaan pidä itseään jonain työnsankarina. Ilolla olen huomannut myös sen, että lapsiemme liikkuminen, puheen kehitys ja esim. kuivaksioppiminen on ollut nopeampaa kuin kotiäitien lapsilla.
Vai niin 😂 Nuo asiat eivät liity mitenkään siihen onko lapsi päikyssä vai kotona vaan siihen miten lapsi kehittyy ja miten häntä kasvatetaan. Päikyssä lapset ovat vaipoissa pidempään ihan jo siksi, että siellä mitään kuivaksiopettelua voida tehdä eikä pissahousuja vaihdella loputtomiin.
Terveisin kaksi lasta kotona hoitanut.Meillä päivähoidossa olleet lapset opetin kuivaksi ennenkuin he täyttivät 2 vuotta. Tämähän oli myös neuvolan suositusikä.
Jos heidät hoitaja olisi laittanut heidät takaisin vaippoihin, olisi saanut ostaa ne vaipat sitten ihan itse. En vain usko, että lapsi olisi suostunut niitä enää pitämään, kun osasivat mennä potalle. 😆
Aivan! Eli kotona opetit, ei liittynyt päiväkotiin mitenkään.
Tietenkin lapsi opetetaan kotona ja kotona on myös kaikki kasvatusvastuu, vaikka lapsi onkin päivähoidossa. Tämä kai on monelle vanhemmalle utopiaa? Sama
No mitä sä sitten sepustat muten lapsesi päiväkodin vuoksi oppi nopeammin asiat?
Kyllä se lapsi saa sieltä vahvistavaa esimerkkiä vaikka oppi tulisikin kotoa. Ihminen on sosiaalinen eläin, muiden matkiminen erityisesti lapsille luontaista t. Vaka-ope
Ja kotona kasvatettuko ei saa mallia mistään? Siis ruohan on ihan shaibaa mitä tossa väitetään.
Ei kukaan väittänyt että ei saisi. Kannattaa nyt tulla pois sieltä omasta koti-äitikuplasta ja rauhoittua.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö sun mies osallistu mihinkään? Meillä menee esim. näin:
-Ollaan molemmat työssä, jossa liukuma käytössä. Näin ollen toinen menee aamulla aiemmin töihin ja toinen myöhemmin ja iltapäivällä sama. Tällä tavoin lapsen hoitoaika on vain 9-15 päiväkodissa.
- mies hoitaa meillä kauppatilauksen ja ruokien suunnittelun. Tekee kaikki ruuat ja hoitaa riskit.
- minä hoidan perheen pyykit ja pidän huolen, että lapsella on oikeankokoiset ja oikeanlaiset vaatteet joka kauteen
- yleisestä siisteydestä vastaa molemmat. Minä ehkä vähän enemmän siivoilen, koska jää hyvin aikaa kun eli tarvi ruuista huolehtia. Vessoista ollaan sovittu, että minä siivoan toisen vessan ja mies toisen.
Tällä tavoin molemmille jää aikaa myös omille jutuille eikä asiat kasaudu vain toiselle. Miehen täytyy yhtälailla olla osallinen perhe-elämään eikä vain autella silloin tällöin.
Sen takia haluankin opiskella kun asemani työmarkkinoilla on surkea eikä miehelläkään sen parempi. Kiva jos on joku "liukuma". Minulla on vain "töitä" tai "ei töitä". ap
Vierailija kirjoitti:
Keskity ihan vain itseesi, lapseen ja mieheen ja jätä muiden mielipiteet ja kommentit huomiotta.
Näin minä aikanaan tein ja jäin kotiäidiksi, otin siivoojan, ikkunanpesijän, maksoin välillä lapselle hoitajan jne. Koska minä voin. Mies sai keskittyä uraansa ja se taas toi sellaiset tulot, että kaikki mainitsemani oli mahdollista. Ja tietenkin teimme sopimuksen, jossa hän takasi minun tulevaisuuteni kaiken varalta, maksoi minulle yksityistä eläkettä jne.
Voi kuinka moni minullekin kommentoi, että töissä pitäisi olla, kun nuorinkin lapsi oli jo kolmevuotias. Vastasin, ettei minun tarvitse, nautin elämästäni. Lapset kasvoivat, minulla oli aikaa opiskella kieliä, tehdä käsitöitä, harrastaa ihan mitä halusin.Ehkä tämä toi tullessaan sen, että avioliittomme kesti, meillä ei tarvinnut riidellä vuoroista eikä ylipäätään mistään muustakaan, lapset kasvoivat onnellisessa ja tasapainoisessa kodissa ja heistä tuli ihan fiksuja tyyppejä.
Miten miehesi maksoi sinulle ylimääräistä eläkettä? Siis antoi rahaa vai maksoi eläkevakuutuksesta vai miten.? Erotilanteessa nuo säästösi kuitenkin laskettaisiin mukaan joten et hyötyisi niistä kun puolet.
Vierailija kirjoitti:
Keskity ihan vain itseesi, lapseen ja mieheen ja jätä muiden mielipiteet ja kommentit huomiotta.
Näin minä aikanaan tein ja jäin kotiäidiksi, otin siivoojan, ikkunanpesijän, maksoin välillä lapselle hoitajan jne. Koska minä voin. Mies sai keskittyä uraansa ja se taas toi sellaiset tulot, että kaikki mainitsemani oli mahdollista. Ja tietenkin teimme sopimuksen, jossa hän takasi minun tulevaisuuteni kaiken varalta, maksoi minulle yksityistä eläkettä jne.
Voi kuinka moni minullekin kommentoi, että töissä pitäisi olla, kun nuorinkin lapsi oli jo kolmevuotias. Vastasin, ettei minun tarvitse, nautin elämästäni. Lapset kasvoivat, minulla oli aikaa opiskella kieliä, tehdä käsitöitä, harrastaa ihan mitä halusin.Ehkä tämä toi tullessaan sen, että avioliittomme kesti, meillä ei tarvinnut riidellä vuoroista eikä ylipäätään mistään muustakaan, lapset kasvoivat onnellisessa ja tasapainoisessa kodissa ja heistä tuli ihan fiksuja tyyppejä.
Ap:n mies tuskin on mikään uraohjus :D
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö sun mies osallistu mihinkään? Meillä menee esim. näin:
-Ollaan molemmat työssä, jossa liukuma käytössä. Näin ollen toinen menee aamulla aiemmin töihin ja toinen myöhemmin ja iltapäivällä sama. Tällä tavoin lapsen hoitoaika on vain 9-15 päiväkodissa.
- mies hoitaa meillä kauppatilauksen ja ruokien suunnittelun. Tekee kaikki ruuat ja hoitaa riskit.
- minä hoidan perheen pyykit ja pidän huolen, että lapsella on oikeankokoiset ja oikeanlaiset vaatteet joka kauteen
- yleisestä siisteydestä vastaa molemmat. Minä ehkä vähän enemmän siivoilen, koska jää hyvin aikaa kun eli tarvi ruuista huolehtia. Vessoista ollaan sovittu, että minä siivoan toisen vessan ja mies toisen.
Tällä tavoin molemmille jää aikaa myös omille jutuille eikä asiat kasaudu vain toiselle. Miehen täytyy yhtälailla olla osallinen perhe-elämään eikä vain autella silloin tällöin.
Meillä aika sama systeemi. Eipä tulisi mieleenkään jakaa arkea ihmisen kanssa, joka ei pysty omista lapsistaan ottamaan koppia. En minä äitinä ole todellakaan missään päävastuussa lapsista ja kodista. Ja haluan myös olla työelämässä ja tienata.
Miten se lapsi taantuu siellä päiväkodissa? Oletko keskustellut päikyn henkilökunnan kanssa tästä? Kuulostat todella uupuneelta, minä yrittäisin vielä saada sen lapsen hoitoon ja opiskella. Siten pääsisit parempaan asemaan ja voisit erota tuollaisesta hyödyttömästä miehestä, joka ei suostu edes kustannusten tasa-arvoiseen jakoon.
On erilaisia lapsia, ja kaikki kehittyy eri tahtiin. Jotkut lapset eivät pysty syystä tai toisesta menemään yhtä nuorena hoitoon kuin toiset. Toiset lapset voivat halutakin. Ei pidä olla kylmä omia lapsiaan kohtaan.