Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusi raportti: vanhuspalveluissa vakavia puutteita erityisesti kielitaidossa
27.05.2026 |
Valvontaraportit paljastavat vakavia puutteita vanhuspalveluissa erityisesti henkilöstön kielitaidossa ja yöaikaisessa valvonnassa. Lupa- ja valvontaviraston kevään yllätystarkastuksissa havaittiin, että hoivakodeissa henkilöstömitoitus on usein minimissä, kielitaidon puute vaarantaa potilasturvallisuutta ja osa asukkaista jää öisin jopa tunneiksi ilman valvontaa.
1. Kielitaidon puutteet: Joissakin yksiköissä hoitajat käyttävät käännössovelluksia vuorovaikutuksessa ja kirjauksissa. Tämä on erityisen ongelmallista muistisairaiden hoidossa, jossa väärinymmärrykset voivat vaarantaa turvallisuuden.
2. Henkilöstömitoitus: Monissa hoivakodeissa henkilöstömäärä on laskettu lain sallimaan minimiin (0,6 työntekijää asiakasta kohden), vaikka asiakkaiden palvelutarve vaatisi enemmän.
3. Avustavan henkilökunnan vähentäminen: Pyykinpesu, ruoanlaitto ja muut arjen tehtävät jäävät usein hoitajien vastuulle, mikä kuormittaa heitä entisestään.
4. Yövalvonta: Tarkastuksissa havaittiin, että öisin henkilökuntaa ei aina ole paikalla – asukkaat voivat olla yksin jopa 1–2 tuntia.
5. Hygienia ja rajoitustoimet: Joissakin yksiköissä havaittiin puutteita hygieniassa ja epäasianmukaisia rajoitustoimia, kuten asukkaiden sitomista ilman riittäviä perusteita.
Ihmettelen etenkin noita kielitaitopuutteita, kun tämä on nyt ollut jo pitkään tiedossa, ja suomalaisiakn hoitajia on irtisanottu työttömiksi., ja ovat varmasti valmiina tulemaan töihin kun vain saisivat työpaikan. Miten on mahdollista, että hoivakodeissa saa käyttää käännössovelluksia potilastyössä? Pitäisikö kielitaitovaatimuksia kiristää vai panostaa parempaan perehdytykseen?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5941f68c-a4bf-426c-b388-9d04499178be
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Nyt siis puhe kuitenkin ihan perushoidosta, mitä lähihoitajat tekevät. Eli pukemista, pesemistä ja syöttämistä enimmäkseen. Ei siihen kyllä edes vaadita mitään tutkintoa. Kunhan olisi riittävä kielitaito!
Eli miksi ne työttömänä olevat suomalaiset lähihoitajat eivät voi tulla tekemään pukemista, pesemistä ja syöttämistä suomalaisille dementikoille? Onko kaikki hoitomitoituksen mukaiset paikat jo täytetty kielitaidottomilla ulkomaalaisilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Nyt siis puhe kuitenkin ihan perushoidosta, mitä lähihoitajat tekevät. Eli pukemista, pesemistä ja syöttämistä enimmäkseen. Ei siihen kyllä edes vaadita mitään tutkintoa. Kunhan olisi riittävä kielitaito!
Eli miksi ne työttömänä olevat suomalaiset lähihoitajat eivät voi tulla tekemään pukemista, pesemistä ja syöttämistä suomalaisille dementikoille? Onko kaikki hoitomitoituksen mukaiset paikat jo täytetty kielitaidottomilla ulkomaalaisilla?
Sitä pitäisi varmaan kysyä niiltä työnantajilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Ei tutkintojen hyväksymiseen vaikuta onko kyseessä kehitysmaa. EU-alueella hyväksytään kaikissa EU-maissa suoritetut tutkinnot. Esimerkiksi Romaniassa tai Bulgariassa suoritettu sh-tutkinto on Suomessa ok. Vastaavasti taas esimerkiksi USA:ssa, Australiassa ja Kanadassa käy Filippiineillä suoritettu tutkinto, ja kun kyse on englanniksi suoritetusta tutkinnosta, ei tarvitse erikseen kielikoettakaan. Lisäksi kannattaa huomata, että vaikka filippiniläistutkintoa ei ole pakko hyväksyä EU-alueella, niin esimerkiksi Saksa hyväksyy sen, kunhan osaa lisäksi saksaa vähintään B-tasolla.
Ihmetteleekö joku vielä tämän jälkeen, jos Satonen ei saa välttämättä saa houkutelluksi tänne ihan kaikkein parhaita osaajia, vaan kielitaitovaatimuksista on jouduttu joustamaan, koska se porukka, mitä täällä on, ei vain opi?
Sairaanhoitajista on maailmanlaajuinen pula. Suomi ei taida olla se ykkösvaihtoehto niille oikeasti hyville hoitajille, me saamme ne hoitajat kehitysmaista. Suurin osa tulijoista tulee nyt Afrikan maista.
Ja monella on myös englannin kielen taito kovin heikko. Haastavaa on heidän kanssaan työskennellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Nyt siis puhe kuitenkin ihan perushoidosta, mitä lähihoitajat tekevät. Eli pukemista, pesemistä ja syöttämistä enimmäkseen. Ei siihen kyllä edes vaadita mitään tutkintoa. Kunhan olisi riittävä kielitaito!
Eli miksi ne työttömänä olevat suomalaiset lähihoitajat eivät voi tulla tekemään pukemista, pesemistä ja syöttämistä suomalaisille dementikoille? Onko kaikki hoitomitoituksen mukaiset paikat jo täytetty kielitaidottomilla ulkomaalaisilla?
Sitä pitäisi varmaan kysyä niiltä työnantajilta.
Työnantajalla on työnantajan näkemys, tietystikin. Minua kiinnostaisi juuri se suomalaisen lähihoitajan näkemys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Norjassa on Suomea vielä enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä, myös hoitoalalla.
Kielitaidossa suomalaiset ovat ainakin hoitoalalla vahvempia kuin monista muista maista tulleet koska jokainen suomalainen on opiskellut Ruotsia ja Ruotsin kielen taito riittää Norjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Olen ollut hoitajana töissä Norjassa enkä koskaan kokenut mitään negatiivista kielitaidon vuoksi vaikka lukion ruotsin kielen taidolla sinne menin enkä asunut Suomessa kaksikielisellä alueella joten en käyttänyt ruotsin kieltä. Pitkä hyvä perehdytys ja kävin samalla kielikurssilla. Erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvien on helppo mennä Norjaan töihin eikä Norja edes vaadi että opit norjaa. Norjassa riittää että osaat joko tanskaa, ruotsia tai norjaa. Englanninkielen taito ei taas riitä hoitoalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Nyt siis puhe kuitenkin ihan perushoidosta, mitä lähihoitajat tekevät. Eli pukemista, pesemistä ja syöttämistä enimmäkseen. Ei siihen kyllä edes vaadita mitään tutkintoa. Kunhan olisi riittävä kielitaito!
Eli miksi ne työttömänä olevat suomalaiset lähihoitajat eivät voi tulla tekemään pukemista, pesemistä ja syöttämistä suomalaisille dementikoille? Onko kaikki hoitomitoituksen mukaiset paikat jo täytetty kielitaidottomilla ulkomaalaisilla?
Sitä pitäisi varmaan kysyä niiltä työnantajilta.
Työnantajalla on työnantajan näkemys, tietystikin. Minua kiinnostaisi juuri se suomalaisen lähihoitajan näkemys.
Jos suomalaisen sairaanhoitajan näkemys kelpaa, niin vastaus on kyllä ja ei.
Siinä mielessä kaikki hoitomitoituksen mukaiset työpaikat on jo täytetty kielitaidottomilla ulkomaalaisilla, että minimimitoitus täyttyy. Mutta eihän minimi riitä, kun hoidettavien kunto on koko ajan heikompi, mikä johtuu siitä, että kotona hoidetaan entistä pidemään ja hoivakotiin tullaan entistä huonompikuntoisina.
Hoitoisuutta ei siis ole otettu huomioon. Monissa paikoissa ei tehdä hoitoisuusluokituksia kuten pitäisi, koska hoitajien aika ja kielitaito ei siihen riitä. Jotta ne voisi tehdä, pitäisi palkata lisää suomenkielisiä hoitajia. Toisaalta työnantajaa ei myöskään suuremmin kiinnosta niitä alkaa tekemään, koska jos hoitoisuus nousee, se tarkoittaa, että pitää palkata lisää hoitajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Olen ollut hoitajana töissä Norjassa enkä koskaan kokenut mitään negatiivista kielitaidon vuoksi vaikka lukion ruotsin kielen taidolla sinne menin enkä asunut Suomessa kaksikielisellä alueella joten en käyttänyt ruotsin kieltä. Pitkä hyvä perehdytys ja kävin samalla kielikurssilla. Erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvien on helppo mennä Norjaan töihin eikä Norja edes vaadi että opit norjaa. Norjassa riittää että osaat joko tanskaa, ruotsia tai norjaa. Englanninkielen taito ei taas riitä hoitoalalla.
Tuossa on jo kaksi suurta eroavaisuutta Suomen käytäntöön: pitkä perehdytys ja kielikurssi,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Tiedän tapauksen, jossa norjasta lähetettiin kotiin ensimmäisen päivän aikana, kun ei potilaita ymmärtänyt. Ei tosin ollut vanhustenhoidossa.
Enemmän on tapauksia missä menestyksekkäästi hoidettu työt ammattitaidolla, rtuotsinkielellä aluksi ja norja otettu hallintaan mahd. pian. Lisäksi tienattu asiallisissa työolosuhteissa varsin mukavasti.
Koska suomeen tulee Norjan-malli? Tanskan malliahan täällä mainostetaan kaikessa.
Norjassa vaaditaan töihin pääsemiseksi kielitaito B1.2. Suomessa pääsee hoivakotiin töihin, jos on A2.1 tai A2.2.
Tässä ketjussa esitettyjen väitteiden mukaan kehitysmaista tulleilla hoitajilla ei ole suomen taitoa ollenkaan.
Tuo A2.1 on Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukainen peruskielitaidon alkuvaihe. "Tasolla osaat selviytyä tavallisista arjen asiointitilanteista ja ymmärrät tuttuja, henkilökohtaisia asioita käsitteleviä sanoja ja lauseita."
Miten kielitaitoa testataan? MIten on mahdollista, että hoivakotiin pääsee töihin, jos matalampi kuin A2.1 tason suomen taito? Ja ennen kaikkea, missä ne kantasuomalaiset hoitajat ovat, nyt kun heitä tarvittaisiin puhumaan dementikoille suomea? Onko heitä koulutettu liian vähän?
Ainakin koulutuksen järjestäjät testaavat. Osalla heistä voi kyllä olla n.s. pukki kaalimaan vartijana, eli sama yritys sekä järjestää rekrytointia että kouluttaa ja testaa kieltä. Mutta kyse on ehkä enemmän siitä, mitä testataan. On iso ero, onko kielitaito jollain Eurooppalaisen viitekehyksen tasolla, tai onko se riittävä suhteessa työtehtäviin.
Sellainen B1.2 on yleensä se, millä voi vasta edellyttää, että selviää itsenäisesti. Mutta jotain voi tehdä vähemmälläkin kielitaidolla, kuten olla apukäsinä. Mutta riippuu se muustakin kielitaidosta, puhuuko kaikki esim. englantia ja onko yhteistä kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Nyt siis puhe kuitenkin ihan perushoidosta, mitä lähihoitajat tekevät. Eli pukemista, pesemistä ja syöttämistä enimmäkseen. Ei siihen kyllä edes vaadita mitään tutkintoa. Kunhan olisi riittävä kielitaito!
Eli miksi ne työttömänä olevat suomalaiset lähihoitajat eivät voi tulla tekemään pukemista, pesemistä ja syöttämistä suomalaisille dementikoille? Onko kaikki hoitomitoituksen mukaiset paikat jo täytetty kielitaidottomilla ulkomaalaisilla?
Sitä pitäisi varmaan kysyä niiltä työnantajilta.
Työnantajalla on työnantajan näkemys, tietystikin. Minua kiinnostaisi juuri se suomalaisen lähihoitajan näkemys.
Suomalaisen hoitajan näkemys on, että muualta tulleille on tehty pitkät määräaikaiset sopimukset ja oppisopimukset. Hoitajamitoitusta alennettiin ja työnantajalle tuli hyvä sauma vähentää kustannuksia irtisanomalla hoitajia. Koska määräaikaisia ei voi irtisanoa, kohdistui irtisanomiset vakituisiin, suomenkielisiin työntekijöihin. Toisaalta myös lyhyitä, määräaikaisia sijaisuuksia vähennettiin, nämäkin tavallisesti suomenkielisiä hoitajia. Tämän seurauksena ne mitoituksen mukaiset paikat on tosiaan täytetty suurelta osin muualta tulleilla hoitajilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Olen ollut hoitajana töissä Norjassa enkä koskaan kokenut mitään negatiivista kielitaidon vuoksi vaikka lukion ruotsin kielen taidolla sinne menin enkä asunut Suomessa kaksikielisellä alueella joten en käyttänyt ruotsin kieltä. Pitkä hyvä perehdytys ja kävin samalla kielikurssilla. Erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvien on helppo mennä Norjaan töihin eikä Norja edes vaadi että opit norjaa. Norjassa riittää että osaat joko tanskaa, ruotsia tai norjaa. Englanninkielen taito ei taas riitä hoitoalalla.
Tuossa on jo kaksi suurta eroavaisuutta Suomen käytäntöön: pitkä perehdytys ja kielikurssi,
Juu, ja kannattaa nyt huomata, että Norjaan lähtee Suomesta yleensä sairaanhoitajia. Tänne meillehän tulee porukkaa tosi kirjavalla taustalla. Ensin tuli aika paljon aasialaisia yliopistokoulutettuja sairaanhoitajia, mutta sitten kuumimpaan hoitajapulan aikaan alkoi tulla ihan vain sellaisia muutaman kuukauden hoiva-avustajakurssin käyneitä. Nykyään on tullut enimmäkseen Afrikan suunnasta hoitoalan opiskelijoita. Sanoisin että taso on laskenut 10 vuoden aikana kuin lehmän häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Nyt siis puhe kuitenkin ihan perushoidosta, mitä lähihoitajat tekevät. Eli pukemista, pesemistä ja syöttämistä enimmäkseen. Ei siihen kyllä edes vaadita mitään tutkintoa. Kunhan olisi riittävä kielitaito!
Eli miksi ne työttömänä olevat suomalaiset lähihoitajat eivät voi tulla tekemään pukemista, pesemistä ja syöttämistä suomalaisille dementikoille? Onko kaikki hoitomitoituksen mukaiset paikat jo täytetty kielitaidottomilla ulkomaalaisilla?
Sitä pitäisi varmaan kysyä niiltä työnantajilta.
Työnantajalla on työnantajan näkemys, tietystikin. Minua kiinnostaisi juuri se suomalaisen lähihoitajan näkemys.
Suomalaisen hoitajan näkemys on, että muualta tulleille on tehty pitkät määräaikaiset sopimukset ja oppisopimukset. Hoitajamitoitusta alennettiin ja työnantajalle tuli hyvä sauma vähentää kustannuksia irtisanomalla hoitajia. Koska määräaikaisia ei voi irtisanoa, kohdistui irtisanomiset vakituisiin, suomenkielisiin työntekijöihin. Toisaalta myös lyhyitä, määräaikaisia sijaisuuksia vähennettiin, nämäkin tavallisesti suomenkielisiä hoitajia. Tämän seurauksena ne mitoituksen mukaiset paikat on tosiaan täytetty suurelta osin muualta tulleilla hoitajilla.
Huom. minimimitoituksen mukaiset paikat on täytetty. Heti tosiaan irtisanottiin, kun vain pystyi. Eikä ollut pakko, eikä ehkä edes aivan oikeinkaan, koska hoitoisuus jäi huomioimatta. Lakiin kirjatusta minimistä tuli uusi normi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Olen ollut hoitajana töissä Norjassa enkä koskaan kokenut mitään negatiivista kielitaidon vuoksi vaikka lukion ruotsin kielen taidolla sinne menin enkä asunut Suomessa kaksikielisellä alueella joten en käyttänyt ruotsin kieltä. Pitkä hyvä perehdytys ja kävin samalla kielikurssilla. Erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvien on helppo mennä Norjaan töihin eikä Norja edes vaadi että opit norjaa. Norjassa riittää että osaat joko tanskaa, ruotsia tai norjaa. Englanninkielen taito ei taas riitä hoitoalalla.
Tuossa on jo kaksi suurta eroavaisuutta Suomen käytäntöön: pitkä perehdytys ja kielikurssi,
On kai Suomessakin kielikursseja. Niitähän koulutetaan jopa ennen kuin tulevat Suomeen, ja on meillä ainakin ulkkarihoitajat osallistuneet kielikoulutuksiin töissä ollesaankin. Lähihoitajakoulutukseenkin kuuluu kieliopintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Siten, että niille ei semmoista makseta. Lisäksi niiltä peritään rekry-yritysten kautta kynnysrahaa ja jäävät siis niille firmoille jopa velkaa, jota maksavat palkoistaan todella pitkään. Siellä niitä rekry-firmoja on vasemmistonkin siunauksella tienaamassa tällä ihmiskaupalla.
Lisäksi tuo on kansantaloudellisesti järjetöntä, koska Suomessa on jo käynyt niin, että ensin on tuotu kielitaidottomat hoitajat maahan ja sen jälkeen irtisanottu suomalaiset.
Vasemmisto on tässä ihan täysillä mukana, kuuntele vaikka mitä Lindtman koko ajan hokee
Onneksi Wille Ryydman puuttuu tähän vaikka vihervasemmisto haukkuj rasistiksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Olen ollut hoitajana töissä Norjassa enkä koskaan kokenut mitään negatiivista kielitaidon vuoksi vaikka lukion ruotsin kielen taidolla sinne menin enkä asunut Suomessa kaksikielisellä alueella joten en käyttänyt ruotsin kieltä. Pitkä hyvä perehdytys ja kävin samalla kielikurssilla. Erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvien on helppo mennä Norjaan töihin eikä Norja edes vaadi että opit norjaa. Norjassa riittää että osaat joko tanskaa, ruotsia tai norjaa. Englanninkielen taito ei taas riitä hoitoalalla.
Tuossa on jo kaksi suurta eroavaisuutta Suomen käytäntöön: pitkä perehdytys ja kielikurssi,
On kai Suomessakin kielikursseja. Niitähän koulutetaan jopa ennen kuin tulevat Suomeen, ja on meillä ainakin ulkkarihoitajat osallistuneet kielikoulutuksiin töissä ollesaankin. Lähihoitajakoulutukseenkin kuuluu kieliopintoja.
Noiden piti olla valmiita hoitajia. Nyt niitä veronmaksajien kustannuksella koulutetaan syrjäyttämään kaikki suomalaiset hoitajat pois työpaikoilta. Järjetöntä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Ei tutkintojen hyväksymiseen vaikuta onko kyseessä kehitysmaa. EU-alueella hyväksytään kaikissa EU-maissa suoritetut tutkinnot. Esimerkiksi Romaniassa tai Bulgariassa suoritettu sh-tutkinto on Suomessa ok. Vastaavasti taas esimerkiksi USA:ssa, Australiassa ja Kanadassa käy Filippiineillä suoritettu tutkinto, ja kun kyse on englanniksi suoritetusta tutkinnosta, ei tarvitse erikseen kielikoettakaan. Lisäksi kannattaa huomata, että vaikka filippiniläistutkintoa ei ole pakko hyväksyä EU-alueella, niin esimerkiksi Saksa hyväksyy sen, kunhan osaa lisäksi saksaa vähintään B-tasolla.
Ihmetteleekö joku vielä tämän jälkeen, jos Satonen ei saa välttämättä saa houkutelluksi tänne ihan kaikkein parhaita osaajia, vaan kielitaitovaatimuksista on jouduttu joustamaan, koska se porukka, mitä täällä on, ei vain opi?
Sairaanhoitajista on maailmanlaajuinen pula. Suomi ei taida olla se ykkösvaihtoehto niille oikeasti hyville hoitajille, me saamme ne hoitajat kehitysmaista. Suurin osa tulijoista tulee nyt Afrikan maista.
Sairaanhoitajapula on eri asia. Suomessa hoivatyötä tekevät pääasiassa lähihoitajat ja hoiva-avustajat. Eikä Suomessa taida mitään hoitajapulaa enää olla, kun minimimitoitus alennettiin. Suomessa riittää 0,6 hoitajaa, ja Norjassa tyypillinen mitoitus on 0,7 - 0,9, ja Ruotsissa tarvitaan vähintään 0,8, ja nimenomaan sairaanhoitajaa eikä mitään undersköterskaa. Eikä haittaa tosiaan, jos Suomessa kaikki ei osaa suomeakaan kovin hyvin, koska kielitaitovaatimuskin on Suomessa alempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Nyt siis puhe kuitenkin ihan perushoidosta, mitä lähihoitajat tekevät. Eli pukemista, pesemistä ja syöttämistä enimmäkseen. Ei siihen kyllä edes vaadita mitään tutkintoa. Kunhan olisi riittävä kielitaito!
Eli miksi ne työttömänä olevat suomalaiset lähihoitajat eivät voi tulla tekemään pukemista, pesemistä ja syöttämistä suomalaisille dementikoille? Onko kaikki hoitomitoituksen mukaiset paikat jo täytetty kielitaidottomilla ulkomaalaisilla?
Sitä pitäisi varmaan kysyä niiltä työnantajilta.
Työnantajalla on työnantajan näkemys, tietystikin. Minua kiinnostaisi juuri se suomalaisen lähihoitajan näkemys.
Suomalaisen hoitajan näkemys on, että muualta tulleille on tehty pitkät määräaikaiset sopimukset ja oppisopimukset. Hoitajamitoitusta alennettiin ja työnantajalle tuli hyvä sauma vähentää kustannuksia irtisanomalla hoitajia. Koska määräaikaisia ei voi irtisanoa, kohdistui irtisanomiset vakituisiin, suomenkielisiin työntekijöihin. Toisaalta myös lyhyitä, määräaikaisia sijaisuuksia vähennettiin, nämäkin tavallisesti suomenkielisiä hoitajia. Tämän seurauksena ne mitoituksen mukaiset paikat on tosiaan täytetty suurelta osin muualta tulleilla hoitajilla.
Huom. minimimitoituksen mukaiset paikat on täytetty. Heti tosiaan irtisanottiin, kun vain pystyi. Eikä ollut pakko, eikä ehkä edes aivan oikeinkaan, koska hoitoisuus jäi huomioimatta. Lakiin kirjatusta minimistä tuli uusi normi.
Hoitajamitoituksella ei korjata onnetonta kielitaitoa tai muuten alaan sopimatonta työntekijää
Ihan sama vaikka niitä olisi kymmenen yhtä hoidettavaa kohti, jos ammattitaitoa, kielitaitoa tai edes halua hoitaa ketään ei löydy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Olen ollut hoitajana töissä Norjassa enkä koskaan kokenut mitään negatiivista kielitaidon vuoksi vaikka lukion ruotsin kielen taidolla sinne menin enkä asunut Suomessa kaksikielisellä alueella joten en käyttänyt ruotsin kieltä. Pitkä hyvä perehdytys ja kävin samalla kielikurssilla. Erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvien on helppo mennä Norjaan töihin eikä Norja edes vaadi että opit norjaa. Norjassa riittää että osaat joko tanskaa, ruotsia tai norjaa. Englanninkielen taito ei taas riitä hoitoalalla.
Tuossa on jo kaksi suurta eroavaisuutta Suomen käytäntöön: pitkä perehdytys ja kielikurssi,
On kai Suomessakin kielikursseja. Niitähän koulutetaan jopa ennen kuin tulevat Suomeen, ja on meillä ainakin ulkkarihoitajat osallistuneet kielikoulutuksiin töissä ollesaankin. Lähihoitajakoulutukseenkin kuuluu kieliopintoja.
Noiden piti olla valmiita hoitajia. Nyt niitä veronmaksajien kustannuksella koulutetaan syrjäyttämään kaikki suomalaiset hoitajat pois työpaikoilta. Järjetöntä
Aina niillä on teetetty Suomessa lähihoitajatutkinto, vaikka olisi ollut sairaanhoitajatutkinto jo tehtynä. Kun ei se niiden tutkinto kelpaa (vaikka ei noihin lähihoitajan hommiin ole tutkintovaatimustakaan, joten miksi sen pitäisi kelvata), ja toki voi oppisopimusopiskelijalle maksaa pienennettyä palkkaakin.
Alue: Aihe vapaa
Sairaanhoitajista on maailmanlaajuinen pula. Suomi ei taida olla se ykkösvaihtoehto niille oikeasti hyville hoitajille, me saamme ne hoitajat kehitysmaista. Suurin osa tulijoista tulee nyt Afrikan maista.