Lue keskustelun säännöt.
Uusi raportti: vanhuspalveluissa vakavia puutteita erityisesti kielitaidossa
27.05.2026 |
Valvontaraportit paljastavat vakavia puutteita vanhuspalveluissa erityisesti henkilöstön kielitaidossa ja yöaikaisessa valvonnassa. Lupa- ja valvontaviraston kevään yllätystarkastuksissa havaittiin, että hoivakodeissa henkilöstömitoitus on usein minimissä, kielitaidon puute vaarantaa potilasturvallisuutta ja osa asukkaista jää öisin jopa tunneiksi ilman valvontaa.
1. Kielitaidon puutteet: Joissakin yksiköissä hoitajat käyttävät käännössovelluksia vuorovaikutuksessa ja kirjauksissa. Tämä on erityisen ongelmallista muistisairaiden hoidossa, jossa väärinymmärrykset voivat vaarantaa turvallisuuden.
2. Henkilöstömitoitus: Monissa hoivakodeissa henkilöstömäärä on laskettu lain sallimaan minimiin (0,6 työntekijää asiakasta kohden), vaikka asiakkaiden palvelutarve vaatisi enemmän.
3. Avustavan henkilökunnan vähentäminen: Pyykinpesu, ruoanlaitto ja muut arjen tehtävät jäävät usein hoitajien vastuulle, mikä kuormittaa heitä entisestään.
4. Yövalvonta: Tarkastuksissa havaittiin, että öisin henkilökuntaa ei aina ole paikalla – asukkaat voivat olla yksin jopa 1–2 tuntia.
5. Hygienia ja rajoitustoimet: Joissakin yksiköissä havaittiin puutteita hygieniassa ja epäasianmukaisia rajoitustoimia, kuten asukkaiden sitomista ilman riittäviä perusteita.
Ihmettelen etenkin noita kielitaitopuutteita, kun tämä on nyt ollut jo pitkään tiedossa, ja suomalaisiakn hoitajia on irtisanottu työttömiksi., ja ovat varmasti valmiina tulemaan töihin kun vain saisivat työpaikan. Miten on mahdollista, että hoivakodeissa saa käyttää käännössovelluksia potilastyössä? Pitäisikö kielitaitovaatimuksia kiristää vai panostaa parempaan perehdytykseen?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5941f68c-a4bf-426c-b388-9d04499178be
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Tiedän tapauksen, jossa norjasta lähetettiin kotiin ensimmäisen päivän aikana, kun ei potilaita ymmärtänyt. Ei tosin ollut vanhustenhoidossa.
Enemmän on tapauksia missä menestyksekkäästi hoidettu työt ammattitaidolla, rtuotsinkielellä aluksi ja norja otettu hallintaan mahd. pian. Lisäksi tienattu asiallisissa työolosuhteissa varsin mukavasti.
Koska suomeen tulee Norjan-malli? Tanskan malliahan täällä mainostetaan kaikessa.
Norjassa vaaditaan töihin pääsemiseksi kielitaito B1.2. Suomessa pääsee hoivakotiin töihin, jos on A2.1 tai A2.2.
Tässä ketjussa esitettyjen väitteiden mukaan kehitysmaista tulleilla hoitajilla ei ole suomen taitoa ollenkaan.
Tuo A2.1 on Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukainen peruskielitaidon alkuvaihe. "Tasolla osaat selviytyä tavallisista arjen asiointitilanteista ja ymmärrät tuttuja, henkilökohtaisia asioita käsitteleviä sanoja ja lauseita."
Miten kielitaitoa testataan? MIten on mahdollista, että hoivakotiin pääsee töihin, jos matalampi kuin A2.1 tason suomen taito? Ja ennen kaikkea, missä ne kantasuomalaiset hoitajat ovat, nyt kun heitä tarvittaisiin puhumaan dementikoille suomea? Onko heitä koulutettu liian vähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt muistaa, että suurin osa hoivakotien potilaista on hyvinvointialueiden omissa yksiköissä, tuo ei koske vain yksityispuolta.
SDP:n kanta on, että vuorossa riittää yksi suomen/ruotsinkielentaitoinen, hän voi kommunikoida potilaiden kanssa ja varmistaa, että homma toimii (siis siinä omien töittensä ohessa). Naziman mukaan kyse ei ole hoitajien kielitaidosta lainkaan vaan potilaiden ja omaisten haluttomuudesta opetella kommunikoimaan muulla kielellä kuin suomella tai ruotsilla.
Nasiman lapset käyvät ruotsinkielistä koulua. SDP ei tule poistamaan pakkruotsia meiltä. Meillä pitää olla pakkoruotsi että Stubbin ja Nasiman lapset voivat puhua meille ruotsia, koska eivät osaa suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Vai emme kuluta koulun penkkiä innokkaasti. Väittelin ennen hoitoalaa yhteiskuntatieteistä, joten kyllä sitä koulunpenkkiä on kulutettu. Tuo on kyllä totta, että hoitajan pitäisi ymmärtää potilaita, ja toisin päin. Kyllä kyseessä on ongelma. Psyk.sh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Tiedän tapauksen, jossa norjasta lähetettiin kotiin ensimmäisen päivän aikana, kun ei potilaita ymmärtänyt. Ei tosin ollut vanhustenhoidossa.
Enemmän on tapauksia missä menestyksekkäästi hoidettu työt ammattitaidolla, rtuotsinkielellä aluksi ja norja otettu hallintaan mahd. pian. Lisäksi tienattu asiallisissa työolosuhteissa varsin mukavasti.
Koska suomeen tulee Norjan-malli? Tanskan malliahan täällä mainostetaan kaikessa.
Norjassa vaaditaan töihin pääsemiseksi kielitaito B1.2. Suomessa pääsee hoivakotiin töihin, jos on A2.1 tai A2.2.
Tässä ketjussa esitettyjen väitteiden mukaan kehitysmaista tulleilla hoitajilla ei ole suomen taitoa ollenkaan.
Tuo A2.1 on Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukainen peruskielitaidon alkuvaihe. "Tasolla osaat selviytyä tavallisista arjen asiointitilanteista ja ymmärrät tuttuja, henkilökohtaisia asioita käsitteleviä sanoja ja lauseita."
Miten kielitaitoa testataan? MIten on mahdollista, että hoivakotiin pääsee töihin, jos matalampi kuin A2.1 tason suomen taito? Ja ennen kaikkea, missä ne kantasuomalaiset hoitajat ovat, nyt kun heitä tarvittaisiin puhumaan dementikoille suomea? Onko heitä koulutettu liian vähän?
En tiedä miten testataan, mutta sen tiedän, että ei hoivatyö ole niin yksinkertaista, että siitä selviäisi A2.1-kielitaidolla. Se ei ole vielä itsenäisen kielenkäyttäjän taito. Ei muissa maissa turhaan vaadita B-tasoa. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä hyvin suomalaisiakin hoitajia, jotka eivät halua tuonne töihin. Kun voi valita, niin ei ole pakko valita huonompaa vaihtoehtoa. Sitä saa, mitä tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehy ja super ovat tästä niin hiljaa? Vai onko mennyt minulta vaan ohi?
Totta. Kenen etua ammattiliitot ajavat. Ei ihme että niiden jäsenet laskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Tiedän tapauksen, jossa norjasta lähetettiin kotiin ensimmäisen päivän aikana, kun ei potilaita ymmärtänyt. Ei tosin ollut vanhustenhoidossa.
Enemmän on tapauksia missä menestyksekkäästi hoidettu työt ammattitaidolla, rtuotsinkielellä aluksi ja norja otettu hallintaan mahd. pian. Lisäksi tienattu asiallisissa työolosuhteissa varsin mukavasti.
Koska suomeen tulee Norjan-malli? Tanskan malliahan täällä mainostetaan kaikessa.
Norjassa vaaditaan töihin pääsemiseksi kielitaito B1.2. Suomessa pääsee hoivakotiin töihin, jos on A2.1 tai A2.2.
Tässä ketjussa esitettyjen väitteiden mukaan kehitysmaista tulleilla hoitajilla ei ole suomen taitoa ollenkaan.
Tuo A2.1 on Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukainen peruskielitaidon alkuvaihe. "Tasolla osaat selviytyä tavallisista arjen asiointitilanteista ja ymmärrät tuttuja, henkilökohtaisia asioita käsitteleviä sanoja ja lauseita."
Miten kielitaitoa testataan? MIten on mahdollista, että hoivakotiin pääsee töihin, jos matalampi kuin A2.1 tason suomen taito? Ja ennen kaikkea, missä ne kantasuomalaiset hoitajat ovat, nyt kun heitä tarvittaisiin puhumaan dementikoille suomea? Onko heitä koulutettu liian vähän?
En tiedä miten testataan, mutta sen tiedän, että ei hoivatyö ole niin yksinkertaista, että siitä selviäisi A2.1-kielitaidolla. Se ei ole vielä itsenäisen kielenkäyttäjän taito. Ei muissa maissa turhaan vaadita B-tasoa. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä hyvin suomalaisiakin hoitajia, jotka eivät halua tuonne töihin. Kun voi valita, niin ei ole pakko valita huonompaa vaihtoehtoa. Sitä saa, mitä tilaa.
Sieltähän se vastaus tulikin: Siksi meillä on kehitysmaista tulevia hoitajia, kun suomalaiset hoitajat voivat valita, eikä ole pakko valita huonompaa vaihtoehtoa. Eli avoimet paikat täytetään ulkomailta tulijoilla kun niitä suomalaisia ei ole.
Tätä me suomalaiset kansakuntana ja veronmaksajina siis haluamme, olemme päättämällä päättäneet näin ihan poliittisilla enemmistöpäätöksillä. Tässäkään ketjussa ei siis tarvitse yhtään purnata sitä, ettei kielitaitoista työvoimaa ole.
Jokainen tietää, että 1 suomalainen vastaa 10 rössöö, joten miten nämä mitoitukset menevät muiden kansallisuuksien kanssa, onko otettu huomioon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehy ja super ovat tästä niin hiljaa? Vai onko mennyt minulta vaan ohi?
Totta. Kenen etua ammattiliitot ajavat. Ei ihme että niiden jäsenet laskee.
Pakko olla hiljaa TES-palkoista, joita Tehy ja Super ovat itse olleet neuvottelemassa. Nyt edellisen palkankorotuksen jälkeen hyvinvointialueilla ei enää ole rahaa maksaa sen mukaisia palkkoja, ja hoitajia on työttöminä kun ei ole vakansseja. Määräaikaisuuksia ei jatketa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Omasta kokemuksesta: norjan oppiminen on suhteellisen helppoa, jos on ruotsin kieli hallussa. Työhön mennessä on läpäistävä kielikoe. Etukäteen siis opettelin hoitotyössä tarvittavaa norjaa. Sen, sekä ruotsin kielen (jota puhun onneksi kiitettävästi) turvin pääsin alkuun. Kielitaidosta oli koe. En hoitanut potilaita juurikaan täysin yksin alkuun, vaan osana osaston hoitotiimiä. Oikein mukava työkokemus oli 1,5v norjassa hoitajana. Koti-ikävä toi suomeen takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin lähihoitajaksi muutama vuosi sitten. Samoilla kursseilla oli muutama ulkomaalainen opiskelemassa, vaihtelevin kielitaidoin. Yhden kanssa pystyi lähes normaaliin keskusteluun, muiden kanssa oikein ei.
Täytyy ihmetellä suuresti, kun omia näyttösuunnitelmia ( 3 sivua kapulakieltä ja hienoja termejä) palautettiin korjattavaksi ja kyseltiin lisäyksiä, että miten nämä ulkomaalaiset saivat ne näyttösuunnitelmat läpi!?
Miten he pystyivät tekemään tentit, esim. lääkehoidon kirjalliset tehtävät, tentit sairauksista ja kaikenmaailman avit ja palveluntarjoajat ja järjestelmän rakennetentit, kun eivät osanneet kieltä kunnolla.
Ne on hankalia ihan suomea puhuville, siis se kapulakieli. Ja tentit pitää tehdä suomenkielellä.
Miten paljon näitä juttuja helpotetaan ulkomaalaisille, ihan vain että pääsee läpi.
Haluaisin sanoa että tämä on epäreilua suomalaisia opiskelijoita kohtaan kun toisilta vaaditaan paljon enemmän kuin joiltain muilta, mutta jos tämän kyseenalaistaa, on rasisti..
Niin, nyt on heti rasisti jos kyseenalaistaa määrättyjä asioita. Kotihoidossa olevien vanhusten tilanne on järkyttävä. Eräs lähihoitaja kertoi vuosia sitten ettei kyennyt jatkamaan kodeissa, kun vanhus ihan takertui ja pyysi apua ja aikaa käyntiin oli se muutama minuutti. Hän jatkoi hoivakodissa, teki pelkkiä yövuoroja koska päivätyä liian rankkaa. Henkilökunta riitaisa ja yhteistyö sitämyötä olematonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on suomalaisten työläisten vihollinen.
Arto Satonen kävi henkilökohtaisesti hakemassa Filippiineiltä hoitajia vaikka Suomessa on hoitajia työttömänä. Tällä Kokoomus haluaa laskea suomalaisten palkkoja.
Miten ne palkat laskevat sillä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa?
Ulkomaalaistyövoimasta tulee säästöä esimerkiksi niin, että ulkomailla suoritettua sairaanhoitajakoulutusta ei hyväksytä Suomessa, jolloin ei tarvitse maksaa sairaanhoitajan palkkaa, vaan voi laittaa nimikkeeksi hoiva-avustaja. Toiseksi esimerkiksi niin, ettei hyväksytä ulkomailla kertynyttä työkokemusta, jolloin kokemuslisää ei tarvitse maksaa. Näin esimerkiksi kotimaassaan Filippiineillä 8 vuotta leikkaussalissa vaativaa työtä tehnyt sairaanhoitaja saadaan Suomeen hoivakotiin hoiva-avustajaksi ilman yhtään ikälisää. Kolmanneksi, jos puhutaan yksityistämisen tuomista säästöistä, niin yksityisen sote-alan TES on Suomessa huonompi kuin julkisella puolella, joten säästöä tulee ihan kaikkien hoitajien palkoista.
On pelkästään tervettä varovaisuutta ja riskienhallintaa, ettei kehitysmaissa suoritettuja tutkintoa tai väitettyä työkokemusta hyväksytä. Riski erilaisille valelääkäreille on olemassa.
Ei tutkintojen hyväksymiseen vaikuta onko kyseessä kehitysmaa. EU-alueella hyväksytään kaikissa EU-maissa suoritetut tutkinnot. Esimerkiksi Romaniassa tai Bulgariassa suoritettu sh-tutkinto on Suomessa ok. Vastaavasti taas esimerkiksi USA:ssa, Australiassa ja Kanadassa käy Filippiineillä suoritettu tutkinto, ja kun kyse on englanniksi suoritetusta tutkinnosta, ei tarvitse erikseen kielikoettakaan. Lisäksi kannattaa huomata, että vaikka filippiniläistutkintoa ei ole pakko hyväksyä EU-alueella, niin esimerkiksi Saksa hyväksyy sen, kunhan osaa lisäksi saksaa vähintään B-tasolla.
Ihmetteleekö joku vielä tämän jälkeen, jos Satonen ei saa välttämättä saa houkutelluksi tänne ihan kaikkein parhaita osaajia, vaan kielitaitovaatimuksista on jouduttu joustamaan, koska se porukka, mitä täällä on, ei vain opi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea perehdyttää työkaveria joka ei ymmärrä edes englantia, kokemusta on. Enkä ymmärrä, miten nämä kielitaidottomat valmistuvat suomalaisista kouluista lähihoitajiksi. Esihenkilöt katsovat heidän töhöilyään läpi sormien jopa toistuvissa tilanteissa joista suomalainen hoitaja joutuisi heti vähintään puhutteluun.
Ja hoetaan hymyillen jeesjees vaikka ei ymmärretä ensimmäistäkään sanaa annetuista ohjeista. Mutta onhan näillä kaunis hymy ja hyvä perse, niitähän hoitajilta somessa aina peräänkuulutetaan.
Varmaan ihan hyviä hoitajia jos joskus oppivat kielen. Sitä odotellessa.
Onkohan suomalaisilla Norjaan töihin muuttavilla hoitajilla sama tilanne, eli kohtaavat tuollaista asenneongelmaa norjalaisten kollegoidensa taholta?
Tunnetusti hoitoalalle menevät eivät missään maassa ole kovin innokkaita koulun penkin kuluttajia ja huonosti opitun pakkoruotsin pohjalta et norjaa ihan hetkessä ala hallita,
Supi suomalaiset ovat kovassa kurssisissa. Hyvä maine. Siksi niitä sinnekin halutaan.
Alkavat pikuhiljaa olla työntekijöinä jo harvinaisuuksia suomessakin. Koulutettuja, luotettavia, tunnollisia ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja perheensä työllään.
Mutta osaavatko norjaa, oppivatko sitä nopeasti. Ja kohtaavatko norjalaisten hoitajakollegoiden taholta vihamielistä asenneongelmaa, ennen kuin oppivat kielen kyllin hyvin. Ihan siksi kysyn kun en tiedä. Jos jollakin on tietoa, kiinnostaa.
Tiedän tapauksen, jossa norjasta lähetettiin kotiin ensimmäisen päivän aikana, kun ei potilaita ymmärtänyt. Ei tosin ollut vanhustenhoidossa.
Enemmän on tapauksia missä menestyksekkäästi hoidettu työt ammattitaidolla, rtuotsinkielellä aluksi ja norja otettu hallintaan mahd. pian. Lisäksi tienattu asiallisissa työolosuhteissa varsin mukavasti.
Koska suomeen tulee Norjan-malli? Tanskan malliahan täällä mainostetaan kaikessa.
Norjassa vaaditaan töihin pääsemiseksi kielitaito B1.2. Suomessa pääsee hoivakotiin töihin, jos on A2.1 tai A2.2.
Tässä ketjussa esitettyjen väitteiden mukaan kehitysmaista tulleilla hoitajilla ei ole suomen taitoa ollenkaan.
Tuo A2.1 on Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukainen peruskielitaidon alkuvaihe. "Tasolla osaat selviytyä tavallisista arjen asiointitilanteista ja ymmärrät tuttuja, henkilökohtaisia asioita käsitteleviä sanoja ja lauseita."
Miten kielitaitoa testataan? MIten on mahdollista, että hoivakotiin pääsee töihin, jos matalampi kuin A2.1 tason suomen taito? Ja ennen kaikkea, missä ne kantasuomalaiset hoitajat ovat, nyt kun heitä tarvittaisiin puhumaan dementikoille suomea? Onko heitä koulutettu liian vähän?
En tiedä miten testataan, mutta sen tiedän, että ei hoivatyö ole niin yksinkertaista, että siitä selviäisi A2.1-kielitaidolla. Se ei ole vielä itsenäisen kielenkäyttäjän taito. Ei muissa maissa turhaan vaadita B-tasoa. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä hyvin suomalaisiakin hoitajia, jotka eivät halua tuonne töihin. Kun voi valita, niin ei ole pakko valita huonompaa vaihtoehtoa. Sitä saa, mitä tilaa.
Sieltähän se vastaus tulikin: Siksi meillä on kehitysmaista tulevia hoitajia, kun suomalaiset hoitajat voivat valita, eikä ole pakko valita huonompaa vaihtoehtoa. Eli avoimet paikat täytetään ulkomailta tulijoilla kun niitä suomalaisia ei ole.
Tätä me suomalaiset kansakuntana ja veronmaksajina siis haluamme, olemme päättämällä päättäneet näin ihan poliittisilla enemmistöpäätöksillä. Tässäkään ketjussa ei siis tarvitse yhtään purnata sitä, ettei kielitaitoista työvoimaa ole.
Tuo oli tilanne edellisellä hallituskaudella, kun hoitajamitoitus oli suurempi. Mitoitushan haluttiin lakiin juuri sillä perusteella, että jatkuvasti oli alimitoitusta. Mitoituksen nostaminen johti kuitenkin hoitoalan työvoimapulaan, jolloin hoitajat valitsivat mieluummin julkisen puolen työpaikan kuin yksityisen hoivayrityksen, joissa oli huonot työolot ja huono palkka. Tämä johti ulkomaalaisten hoitajien palkkaamiseen etenkin yksityiselle.
Nyt kun tämä hallitus päätti kuitenkin laskea mitoitusta, niin etekin yksityiset ottivat heti käyttöön uuden minimin, ja ulkomaalaiset jäivät ja suomalaiset saivat lähteä. Suomalaisia lähihoitajia on tällä hetkellä työttöminä. Käytännössä monen suomalaisen hoitajan vaihtoehdot ovat joko työttömänä Suomessa tai töissä Norjassa. Ongelmat etenkin yksitysissä hoivakodeissa ovat lisääntyneet.
Eli sain halvalla ja säästin. Ja nyt kävi ilmi että paska tuli ostettua. Herää kysymys, oliko ostajalla tiedossa, mitä oli ostamassa, vai lupasiko tarjoaja enemmän ja parempaa kuin pystyi tuottamaan. Toivottavasti tuo vielä selvitetään, koska onhan ostajakin vastuussa siitä, mitä ostaa, eikä ulkoistaminen vapauta valvontavastuusta. Silti on ihan selvä, ettei tuo pelkästään hyvinvointialueen virhe ole jos yksityinen mokaa.