En ole koskaan ymmärtänyt miten ihmiset päätyvät parisuhteisiin

Vierailija kirjoitti:

Me tavattiin puolison kanssa ekan kerran yhteisen kaverin kautta. Tavattiin 10 vuoden aikana satunnaisesti ja aina oli kiva jutskailla vaikka illanistujaisissa. Lopulta oli tilanne että molemmat tahoillaan oli eroamassa silloisesta nuoruusajan kumppanistaan ja annettiin toisillemme vertaistukea erotilanteessa, meistä tuli nopeasti kaverit, ja hyvin pian hyvät kaverit ja aloimme vietyä paljon aikaa yhdessä.

 

Lopilta juhannuksentaika teki tehtävänsä ja päädyttiin vierekkäin nukkumaan. Aamulla herättiin parina ja nyt on 10v mennyt onnellisesti, josta 5 naimisissa. 

 

Jotenkin vaan oli pikkuhiljaa huomattu että ollaan sielukumppanit. Seksihän meidät sitten yhteen hitsasi.

Nykyaikana tuollaisia romansseja ei synny koska kaikilla on kiire, ei minnekään.

Aikataulut ei anna armoa, ei ehdi syventämään suhteita kun pitää suorittaa, suorittaa ja suorittaa.

Ja sen lisäksi on se tärkein: minä, minä, minä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ainakin itse vedän puoleeni äitiensä alistamia miehiä, kuin hunaja mehiläisiä. Mitä kontrolloivampi, väkivaltaisempi ja dominoivampi äiti ollut, sitä kiimaisemmin nämä miehet juoksevat perässä.

Onko sinussa samoja piirteitä sitten..?

En itse tunnista, mutta pidän mielelläni ihimiset ja asiat järjestyksessä. Lisäksi olen kuulemma dominoiva, kiihkeä ja yliseksuaalinen.

Perus r aiskari ukko. Seurustele toisen miehen kanssa niin voitte kilvan alistaa ja r aiskata toisianne :D

 

Aika harva aikuinen nainen jaksaa dominoivaa seuraa. Itse en edes tutustu tällaisiin ihmisiin enää. Jos alkaa manspleinaaminen, päsmäröinti, komentelu, ohjailu tm. niin menkööt prismaan ostamaan barbinuken millä leikkiä juuri oman mielen mukaan, en edes selitä vaan suoraan blokki :D

Niin, siis olen kylläkin nainen. Näytän itse Barbielta.

Okei. Ei kiinnosta!

Monia dominoivien äitien poikia kiinnostaa.

Oikeasti miehet pekläävät dominoivia naisia. Ainoastaan jos domninanssi on osa seksuaaliperformanssia eli pornoa heitä kiinnostaa. Muuten ei. 

Seksi ja porno on rikkinäisten ihmisten harrastus. En suosittele.

Olet todella väärässä. Ei ole kysymys mistään performanssita, vaan tavasta olla. Ihan tavallinen jakkupukuihmnen olen.

Jakkupuku on synonyymi yliseksuaalille dominalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten yhtäkkiä tuntemattoman ihmisen kanssa päädytään siihen että asutaan yhdessä, perustetaan perhe yms. "

Tuo ei ikinä tapahdu yhtäkkiä.

Nainen nimenomaan olettaa että tuo "vain tapahtuu yhtäkkiä". Mitään ei vaivaudu sen eteen tekemään.

Jos ihan alkuihastuksesta puhutaan, niin se vain "tapahtuu", sitä ei yrittämällä saa aikaan. Siitä se sitten lähtee etenemään.

Vain jos mies tekee aloitteen...

Ei aloitteesta seuraa automaattisesti mitään. Molemminpuolinen Ihastus pitää silti olla.

Täsmennys: nainen ei tee mitään

Ei suhdetta synny, tai no ainakaan mitään millään lailla toimivaa ja pitkäkestoisempaa, ellei kumpikin osapuoli osallistu aktiivisesti tutustumiseen. Sukupuolella tässä asiassa ei ole mitään väliä.

nähtiin, juteltiin, viihdyttiin. nähtiin uudelleen. sitten toistat tätä kaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin mietin tuota kysymystä sinkkuna.

 

Olin monia vuosia parikymppisenä sinkku. En vain kertakaikkiaan ymmärtänyt, miten jostain tuntemattomasta tyypistä voi pitää sen verran, että sen ottaa kanssaan asumaan ja jopa perheen perustaa. Tuntemattoman ihmisen kanssa, ihmiset ovat hulluja.

 

Kyllä mäkin tapailin kaikenlaisia tyyppejä, mutta en koskaan niin, että olisin voinut kuvitella, että heidän kanssaan asuisin tai edes päätyisin suhteeseen. Olin oikeastaan varma, että joku asetus on mussa pielessä, kun muilta ihmisiltä se kävi niin helposti.

 

Kun täytin 29, lähdin tuntemattoman ihmisen kanssa treffeille. En olisi jaksanut, koska ajattelin, että turhaa, kun en koskaan voi päätyä parisuhteeseen. Pitkin hampain lähdin hänen kanssaan kahville ja juteltiin samat ympäripyöreät asiat, mitä yleensä uuden ihmisen kanssa. Näkemisen jälkeen oli olo, että "Ihan kiva tyyppi, mutta ei herättänyt mitään tunteita." Nähtiin myös toisenkin kerran, sama juttu. 

 

Jostain syystä vielä sovittiin kolmannet treffit. Sitten jotain tapahtui, koska olin paljon enemmän oma itseni. Siitä se sitten lähti. Tunteet alkoi vahvistumaan pikkuhiljaa ja yhtäkkiä oltiin parisuhteessa ja parin vuoden päästä muutettiin yhteen. Nyt ollaan oltu neljä vuotta yhdessä ja asutaan yhdessä. 

 

Elämä on tosi hyvää näin! Alkuhuuma ei kestänyt itselläni kauaa, enkä edes kaipaa. Toisen kanssa on turvallista, helppoa, voi keskustella mistä vaan taivaan ja maan välillä. Ja MYÖS hommatkaa iso koti, missä on molemmilla omat huoneet.

Nykyään ei tule toisia eikä varsinkaan kolmansia treffejä "ihan kivan" kanssa.

Naisille pitää olla rakettimaista nousukiitoa ja kemiaa heti ensikosketuksesta, muuten ghostataan.

En ole päätynyt parisuhteisiin tuntemattomien kanssa. Kaksi exääni tapasin harrastuksen parista ja nykyisen kumppanin yhteisen tuttavapiirin kautta. En ole koskaan deittaillut, ei tuntuisi luontevalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten yhtäkkiä tuntemattoman ihmisen kanssa päädytään siihen että asutaan yhdessä, perustetaan perhe yms. "

Tuo ei ikinä tapahdu yhtäkkiä.

Nainen nimenomaan olettaa että tuo "vain tapahtuu yhtäkkiä". Mitään ei vaivaudu sen eteen tekemään.

Jos ihan alkuihastuksesta puhutaan, niin se vain "tapahtuu", sitä ei yrittämällä saa aikaan. Siitä se sitten lähtee etenemään.

Vain jos mies tekee aloitteen...

Ei aloitteesta seuraa automaattisesti mitään. Molemminpuolinen Ihastus pitää silti olla.

Täsmennys: nainen ei tee mitään

Ei suhdetta synny, tai no ainakaan mitään millään lailla toimivaa ja pitkäkestoisempaa, ellei kumpikin osapuoli osallistu aktiivisesti tutustumiseen. Sukupuolella tässä asiassa ei ole mitään väliä.

Naulan kantaan. Mitään ei pääse syntymään, ellei molemmat tee osaansa.

Vierailija kirjoitti:

Tutustutaan. Huomataan että viihdytään yhdessä. Huomataan, että viihdytää tosi hyvin yhdessä ja sekstailukin kiinnostaa. Halutaan olla toisen kanssa. 

Toisen kanssa?

Eli se eka ei riitäkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten yhtäkkiä tuntemattoman ihmisen kanssa päädytään siihen että asutaan yhdessä, perustetaan perhe yms. "

Tuo ei ikinä tapahdu yhtäkkiä.

Nainen nimenomaan olettaa että tuo "vain tapahtuu yhtäkkiä". Mitään ei vaivaudu sen eteen tekemään.

Jos ihan alkuihastuksesta puhutaan, niin se vain "tapahtuu", sitä ei yrittämällä saa aikaan. Siitä se sitten lähtee etenemään.

Vain jos mies tekee aloitteen...

Ei aloitteesta seuraa automaattisesti mitään. Molemminpuolinen Ihastus pitää silti olla.

Täsmennys: nainen ei tee mitään

Ei suhdetta synny, tai no ainakaan mitään millään lailla toimivaa ja pitkäkestoisempaa, ellei kumpikin osapuoli osallistu aktiivisesti tutustumiseen. Sukupuolella tässä asiassa ei ole mitään väliä.

Naulan kantaan. Mitään ei pääse syntymään, ellei molemmat tee osaansa.

Silloin myös alkaa homma menemään mönkään jos liikaa mielessään alkaa miettimään että meneekö kaikki nyt varmasti tasan suhteessa, ettei vaan itse jää liikaa "tappiolle".

Vierailija kirjoitti:

En ole päätynyt parisuhteisiin tuntemattomien kanssa. Kaksi exääni tapasin harrastuksen parista ja nykyisen kumppanin yhteisen tuttavapiirin kautta. En ole koskaan deittaillut, ei tuntuisi luontevalta.

Minulla taas päinvastoin, en voi kuvitella mitään muuta tilannetta missä tapaisi vastasukupuolen edustajia kuin nämä deittailualustat.

Vierailija kirjoitti:

Isketään baarista mies, viedään kotiin, harrastetaan seksiä, ja huomataan, että mehän tykätään toisistamme. Aletaan seurustelemaan, muutetaan yhteen, tehdään pari muksua.

Helppoa kuin heinänteko 😁

Hyi, että pitäisi harrastaa seksiä tuntemattomien kanssa? 🤢

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustutaan. Huomataan että viihdytään yhdessä. Huomataan, että viihdytää tosi hyvin yhdessä ja sekstailukin kiinnostaa. Halutaan olla toisen kanssa. 

Toisen kanssa?

 

Eli se eka ei riitäkään?

Valitettavasti noin se näyttää monilla menevän...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten yhtäkkiä tuntemattoman ihmisen kanssa päädytään siihen että asutaan yhdessä, perustetaan perhe yms. "

Tuo ei ikinä tapahdu yhtäkkiä.

Nainen nimenomaan olettaa että tuo "vain tapahtuu yhtäkkiä". Mitään ei vaivaudu sen eteen tekemään.

Jos ihan alkuihastuksesta puhutaan, niin se vain "tapahtuu", sitä ei yrittämällä saa aikaan. Siitä se sitten lähtee etenemään.

Vain jos mies tekee aloitteen...

Ei aloitteesta seuraa automaattisesti mitään. Molemminpuolinen Ihastus pitää silti olla.

Täsmennys: nainen ei tee mitään

Ei suhdetta synny, tai no ainakaan mitään millään lailla toimivaa ja pitkäkestoisempaa, ellei kumpikin osapuoli osallistu aktiivisesti tutustumiseen. Sukupuolella tässä asiassa ei ole mitään väliä.

Naulan kantaan. Mitään ei pääse syntymään, ellei molemmat tee osaansa.

Silloin myös alkaa homma menemään mönkään jos liikaa mielessään alkaa miettimään että meneekö kaikki nyt varmasti tasan suhteessa, ettei vaan itse jää liikaa "tappiolle".

Sit ei kannata mitata kaikkea rahassa...

Itse taas en ymmärrä, miten on mahdollista ettei pääse parisuhteeseen vaikka haluaisi. Ite oon liki vahingossakin joutunut aina, en ole puolta vuotta pidempään pysynyt sinkkuna.

Niitä löytää sieltä täältä. Töistä löytyi viimeisin. Tutustuttiin siellä ja rakastuttiin toisiimme, ei ollut oikein enää vaihtoehtoa olla menemättä yhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten yhtäkkiä tuntemattoman ihmisen kanssa päädytään siihen että asutaan yhdessä, perustetaan perhe yms. "

Tuo ei ikinä tapahdu yhtäkkiä.

Nainen nimenomaan olettaa että tuo "vain tapahtuu yhtäkkiä". Mitään ei vaivaudu sen eteen tekemään.

Jos ihan alkuihastuksesta puhutaan, niin se vain "tapahtuu", sitä ei yrittämällä saa aikaan. Siitä se sitten lähtee etenemään.

Vain jos mies tekee aloitteen...

Ei aloitteesta seuraa automaattisesti mitään. Molemminpuolinen Ihastus pitää silti olla.

Täsmennys: nainen ei tee mitään

Ei suhdetta synny, tai no ainakaan mitään millään lailla toimivaa ja pitkäkestoisempaa, ellei kumpikin osapuoli osallistu aktiivisesti tutustumiseen. Sukupuolella tässä asiassa ei ole mitään väliä.

Naulan kantaan. Mitään ei pääse syntymään, ellei molemmat tee osaansa.

Silloin myös alkaa homma menemään mönkään jos liikaa mielessään alkaa miettimään että meneekö kaikki nyt varmasti tasan suhteessa, ettei vaan itse jää liikaa "tappiolle".

Sit ei kannata mitata kaikkea rahassa...

Rahassa, työssä, mitä näitä nyt on. Kauheasti tuntuu palstalla olevan väkeä joiden mielestä parisuhteessa kaiken pitäisi mennä 50-50 tai muuten on ongelma. Tulee mielikuva täysin neuroottisesta hullusta joka mielessään pyörittelee päivät prosentteja minkä verran kumpikin nyt on tehnyt ja tuleeko illalla riita kun minä olen tehnyt 51% ja toinen vain 49%.

Vierailija kirjoitti:

Itse taas en ymmärrä, miten on mahdollista ettei pääse parisuhteeseen vaikka haluaisi. Ite oon liki vahingossakin joutunut aina, en ole puolta vuotta pidempään pysynyt sinkkuna.

Syy on se ettet ole turhan tarkka naisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten yhtäkkiä tuntemattoman ihmisen kanssa päädytään siihen että asutaan yhdessä, perustetaan perhe yms. "

Tuo ei ikinä tapahdu yhtäkkiä.

Nainen nimenomaan olettaa että tuo "vain tapahtuu yhtäkkiä". Mitään ei vaivaudu sen eteen tekemään.

Jos ihan alkuihastuksesta puhutaan, niin se vain "tapahtuu", sitä ei yrittämällä saa aikaan. Siitä se sitten lähtee etenemään.

Vain jos mies tekee aloitteen...

Ei aloitteesta seuraa automaattisesti mitään. Molemminpuolinen Ihastus pitää silti olla.

Täsmennys: nainen ei tee mitään

Ei suhdetta synny, tai no ainakaan mitään millään lailla toimivaa ja pitkäkestoisempaa, ellei kumpikin osapuoli osallistu aktiivisesti tutustumiseen. Sukupuolella tässä asiassa ei ole mitään väliä.

Naulan kantaan. Mitään ei pääse syntymään, ellei molemmat tee osaansa.

Silloin myös alkaa homma menemään mönkään jos liikaa mielessään alkaa miettimään että meneekö kaikki nyt varmasti tasan suhteessa, ettei vaan itse jää liikaa "tappiolle".

Sit ei kannata mitata kaikkea rahassa...

Pitkään aikaan ei pitäisi olla minkäänlaista vertailua tai laskeskella oikeastaan minkään suhteen. Alussa kuuluu nauttia toisen seurasta ja lähinnä miettiä miten pystyisi ilahduttamaan toista, tehdä asioita toisen eteen vain siksi kun haluaa. 

Jos jo alkumetreillä alkaa tulla ajatuksia, ettei tämä toimi ihan tasapuolisesti, niin kannattaa miettiä kannattaako suhdetta jatkaa. Tai miettiä onko omassa ajattelutavassa ehkä jotain vinossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten yhtäkkiä tuntemattoman ihmisen kanssa päädytään siihen että asutaan yhdessä, perustetaan perhe yms. "

Tuo ei ikinä tapahdu yhtäkkiä.

Nainen nimenomaan olettaa että tuo "vain tapahtuu yhtäkkiä". Mitään ei vaivaudu sen eteen tekemään.

Jos ihan alkuihastuksesta puhutaan, niin se vain "tapahtuu", sitä ei yrittämällä saa aikaan. Siitä se sitten lähtee etenemään.

Vain jos mies tekee aloitteen...

Ei aloitteesta seuraa automaattisesti mitään. Molemminpuolinen Ihastus pitää silti olla.

Täsmennys: nainen ei tee mitään

Ei suhdetta synny, tai no ainakaan mitään millään lailla toimivaa ja pitkäkestoisempaa, ellei kumpikin osapuoli osallistu aktiivisesti tutustumiseen. Sukupuolella tässä asiassa ei ole mitään väliä.

Naulan kantaan. Mitään ei pääse syntymään, ellei molemmat tee osaansa.

Silloin myös alkaa homma menemään mönkään jos liikaa mielessään alkaa miettimään että meneekö kaikki nyt varmasti tasan suhteessa, ettei vaan itse jää liikaa "tappiolle".

Sit ei kannata mitata kaikkea rahassa...

Rahassa, työssä, mitä näitä nyt on. Kauheasti tuntuu palstalla olevan väkeä joiden mielestä parisuhteessa kaiken pitäisi mennä 50-50 tai muuten on ongelma. Tulee mielikuva täysin neuroottisesta hullusta joka mielessään pyörittelee päivät prosentteja minkä verran kumpikin nyt on tehnyt ja tuleeko illalla riita kun minä olen tehnyt 51% ja toinen vain 49%.

Niin on. Yhteiskunnassa yleensäkin. Jatkuvaa vertailua ja suorittamista. Mikään ei ikinä riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ainakin itse vedän puoleeni äitiensä alistamia miehiä, kuin hunaja mehiläisiä. Mitä kontrolloivampi, väkivaltaisempi ja dominoivampi äiti ollut, sitä kiimaisemmin nämä miehet juoksevat perässä.

Onko sinussa samoja piirteitä sitten..?

En itse tunnista, mutta pidän mielelläni ihimiset ja asiat järjestyksessä. Lisäksi olen kuulemma dominoiva, kiihkeä ja yliseksuaalinen.

Perus r aiskari ukko. Seurustele toisen miehen kanssa niin voitte kilvan alistaa ja r aiskata toisianne :D

 

Aika harva aikuinen nainen jaksaa dominoivaa seuraa. Itse en edes tutustu tällaisiin ihmisiin enää. Jos alkaa manspleinaaminen, päsmäröinti, komentelu, ohjailu tm. niin menkööt prismaan ostamaan barbinuken millä leikkiä juuri oman mielen mukaan, en edes selitä vaan suoraan blokki :D

Niin, siis olen kylläkin nainen. Näytän itse Barbielta.

Okei. Ei kiinnosta!

Monia dominoivien äitien poikia kiinnostaa.

Oikeasti miehet pekläävät dominoivia naisia. Ainoastaan jos domninanssi on osa seksuaaliperformanssia eli pornoa heitä kiinnostaa. Muuten ei. 

Seksi ja porno on rikkinäisten ihmisten harrastus. En suosittele.

Olet todella väärässä. Ei ole kysymys mistään performanssita, vaan tavasta olla. Ihan tavallinen jakkupukuihmnen olen.

Jakkupuku on synonyymi yliseksuaalille dominalle.

Tuon dominan olet kyllä nyt keksinyt omasta päästäsi. Olen henkilönä dominoiva:

Dominoiva tarkoittaa hallitsevaa, määräävää tai voimakkaasti muita ympärillään vaikuttavaa. Sanaa käytetään useissa eri yhteyksissä, joista yleisimmät ovat:

Ihmissuhteet ja vuorovaikutus: Dominoiva henkilö pyrkii kontrolloimaan keskustelua, tekemään päätökset muiden puolesta tai sanelemaan ilmapiirin..

Lisäksi olen hoikka ja pukeudun naisellisesti, mutta asiallisesti (ei paljastavaa vaatetusta).