Kyllä korkeakoulujärjestelmää pitäisi muuttaa ettei esim kolmea amk-tutkintoa voi suorittaa ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?

Mita han tekee laajalla osaamispohjalla, kun muut henkilokohtaiset taidot puuttuvat taysin?  Ihmisen pitaisi kylla pystya selvittamaan vahemmallkin, mika ala tyollistaa ja kiinnostaa. 

 

On riittavasti, etta yhteiskunta kustantaa yhden koulutuksen. Tyyppi voi sitten hankkia loput omin varoin. Ei siella pida olla jatkuvasti viemassa nuoremmilta opiskelupaikkoja. Ensimmaista ammattiin johtavaa koulutustaan hankkivien tulee olla etusijalla.  

Meillä on jo ensikertalaiskiintiöt käytössä. Ei-ensikertalaisena on vaikea saada opiskelupaikkaa, koska ensikertalaiskiintiöt ovat todella suuret. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?

Ylikoulutus

Ja kerrotko vielä, mitä tarkoittaa “ylikoulutus” ja millä tavoilla sen haitat ilmenevät?

Haitat ilmenevät monin tavoin työpaikoilla. Työntekijä sanoo usein,  että hän on liian koulutettu tekemään jotakin tehtävää. Tai ettei osaa sitä, mitä pitäisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?

Ylikoulutus

Ja kerrotko vielä, mitä tarkoittaa “ylikoulutus” ja millä tavoilla sen haitat ilmenevät?

Vie työpaikan matalammin koulutetulta kun tässä taloustilanteessa hakee  oman koulutustasonsa alapuolella olevia töitä. Näitä on monella alalla, ekonomeja toimistosihteereinä, Fm maistereita kirjastoissa virkailijoina ym.

Jos haet yli viisikymppisenä  töitä niin ei auta enää vaikka olisi kolme korkeakoulututkintoa. 

Ei se ylikoulutuksesta johdu. Vaan orpopurra loi Suomeen ennätystyöttömyyden. Ihmiset haluaa töihin.

No ei sinulla ainakaan jarki paata pakota. Aivan alyton komentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?

Mita han tekee laajalla osaamispohjalla, kun muut henkilokohtaiset taidot puuttuvat taysin?  Ihmisen pitaisi kylla pystya selvittamaan vahemmallkin, mika ala tyollistaa ja kiinnostaa. 

 

On riittavasti, etta yhteiskunta kustantaa yhden koulutuksen. Tyyppi voi sitten hankkia loput omin varoin. Ei siella pida olla jatkuvasti viemassa nuoremmilta opiskelupaikkoja. Ensimmaista ammattiin johtavaa koulutustaan hankkivien tulee olla etusijalla.  

Meillä on jo ensikertalaiskiintiöt käytössä. Ei-ensikertalaisena on vaikea saada opiskelupaikkaa, koska ensikertalaiskiintiöt ovat todella suuret. 

Ja se on oikein.

Jos olisi perustutkinto ja opinnot alalta x suoritettu, sitä voisi täydentää erilaisilla moduuleilla. Vaikka insinöörille kaupallisen alan perusteet 20 op. Varmasti saisi opinnoista paljon irti, kun ennestään olisi kokemusta ja excelit ym. sujuisi. Ei tarttisi mitään useamman vuoden rypistyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?

Mita han tekee laajalla osaamispohjalla, kun muut henkilokohtaiset taidot puuttuvat taysin?  Ihmisen pitaisi kylla pystya selvittamaan vahemmallkin, mika ala tyollistaa ja kiinnostaa. 

 

On riittavasti, etta yhteiskunta kustantaa yhden koulutuksen. Tyyppi voi sitten hankkia loput omin varoin. Ei siella pida olla jatkuvasti viemassa nuoremmilta opiskelupaikkoja. Ensimmaista ammattiin johtavaa koulutustaan hankkivien tulee olla etusijalla.  

Meillä on jo ensikertalaiskiintiöt käytössä. Ei-ensikertalaisena on vaikea saada opiskelupaikkaa, koska ensikertalaiskiintiöt ovat todella suuret. 

Ja se on oikein.

Miksi sitten valitat, jos joku ei-ensikertalainen kuitenkin saa opiskelupaikan? Se on erittäin harvinaista.

Ap:n ajattelutapa, jossa ihminen nähdään vain resurssina, jonka tulee tuottaa, tuhoaa tämän yhteiskunnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?

Ylikoulutus

Ja kerrotko vielä, mitä tarkoittaa “ylikoulutus” ja millä tavoilla sen haitat ilmenevät?

Haitat ilmenevät monin tavoin työpaikoilla. Työntekijä sanoo usein,  että hän on liian koulutettu tekemään jotakin tehtävää. Tai ettei osaa sitä, mitä pitäisi tehdä.

Ei siis sen kummempi ongelma kuin muidenkaan kohdalla. Eipa nuo ammattikouluista valmistuneetkaan aina osaa edes perushommia.

Vetoaminen siihen, etta on lian koulutettu tekemaan jotakin, kertoo ihan muusta kuin siita etta typpi olisi ylikoulutettu.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n ajattelutapa, jossa ihminen nähdään vain resurssina, jonka tulee tuottaa, tuhoaa tämän yhteiskunnan.

Nyt olet kylla lueskellut joutessasi ihan liikaa puoluekokous moskaa.

Se, etta yhteiskunta kustantaa yhden tietyn tasoisen koulutuksen jokaiselle ei todellakaan tarkoita typeraa paatelmaasi.  Itseasiassa ihan itse supistat ihmisen. Taman kysymyksen ulkopuolelle jaa valtavasti tilaa muille asioille. Ja todellakin, kun on saanut nauttia hovelista suomalaisesta koulutusmyonteisyydesta, on ihan asiallista, etta siirtyy ajallaan sille puolelle joka tarjoaa samaa mannaa muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?

Mita han tekee laajalla osaamispohjalla, kun muut henkilokohtaiset taidot puuttuvat taysin?  Ihmisen pitaisi kylla pystya selvittamaan vahemmallkin, mika ala tyollistaa ja kiinnostaa. 

 

On riittavasti, etta yhteiskunta kustantaa yhden koulutuksen. Tyyppi voi sitten hankkia loput omin varoin. Ei siella pida olla jatkuvasti viemassa nuoremmilta opiskelupaikkoja. Ensimmaista ammattiin johtavaa koulutustaan hankkivien tulee olla etusijalla.  

Meillä on jo ensikertalaiskiintiöt käytössä. Ei-ensikertalaisena on vaikea saada opiskelupaikkaa, koska ensikertalaiskiintiöt ovat todella suuret. 

Ja se on oikein.

Millä perusteella tuo on oikein? Monilla nuorilla ensikertalaisuuskiintiöt ovat vain viivästyttäneet opintojen alkua, kun ei ole haluttu ottaa opiskelupaikkaa vastaan, jos se ei ole ollut ensisijainen toive, koska siitä olisi seurannut ensikertalaisuusstatuksen menettäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites, jos muutettaisiin työelämää siten, että ei toistuisi seuraava kaava:

- luetaan tutkinto ja jatketaan jo koulun aikana aloitettua työnhakua

- vastaanotetaan reilu vuosi "kiitos, mutta ette tällä kertaa tulleet valituksi..."

- muututaan ongelmajätteeksi, joka ei kelpaa kellekään.

- ainoa vaihtoehto lukea uusi tutkinto ja yrittää töllistyä. Parannetaan iän tuomalla motivaatiolla suoritusta ja vslmistutaan parhaimpien joukossa

 

Toistetaan prosessi taas niin kauan kuin tarpeen.

Ap. Ihan ymmärrettävää kouluttautua uudelle alalle.  

Suomessa on muutenkin todella outoa ettei kandin papereilla tee mitään.  

Ei ole. Kandin papereilla ei ole pätevyyttä mihinkään ammattiin. 

Kandidaatin tutkinto on korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinnot eivät valmista ammattiin, vaan sitä varten on ammattikoulu. Ammattikoulu valmistaa ammattiin ja suorittaviin tehtäviin. Korkeakoulu valmistaa laajempaan osaamiseen, kuten esimerkiksi suunnitteluun, kehittämiseen ja johtamiseen. Silloinkin, kun valmistumisen jälkeen kädessä ei ole mikään tietty ammattinimike. Suomi voi tulla kilpailukykyiseksi vain lisäämällä laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Suomi ei ole tällä hetkellä kilpailukykyinen, vaan vienti keskittyy alkutuotantoon. Syy tähän on se, ettei Suomessa ole riittävästi laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Ilman laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista loppuvat työt ennen pitkää myös suorittavaa työtä tekeviltä.

Aijaa. Siis korkeakoulut eivät tuota ammattilaisia?

Kuten muusikkoja, solisteja, laulajia, musiikinteorian opettajia, musiikin historian opettajia, kapellimestareita, säveltäjiä?

Näyttelijöitä, tanssijoita, elokuvaohjaajia?

Taidegraafikoita, kuvanveistäjiä, maalareita?

Jne.

Kyllä kuule tuottavat. Ne ovat taidekorkeakouluja joista valmistuu kovan tason ammattilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?

Ylikoulutus

Ja kerrotko vielä, mitä tarkoittaa “ylikoulutus” ja millä tavoilla sen haitat ilmenevät?

Haitat ilmenevät monin tavoin työpaikoilla. Työntekijä sanoo usein,  että hän on liian koulutettu tekemään jotakin tehtävää. Tai ettei osaa sitä, mitä pitäisi tehdä.

En ole koskaan törmännyt tällaiseen, taitaa olla enemmän niitä suorittavan työn työpaikkoja, joissa tällaista esiintyy? Jos jotkut yksittäiset henkilöt kokevat, että he ovat ”ylikoulutettuja” heille tarjottuun työhön, he eivät ole koulutusta vastaavassa työssä. Se taas on sen yksilön oma ongelma, eikä merkki siitä, että koulutusta on liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites, jos muutettaisiin työelämää siten, että ei toistuisi seuraava kaava:

- luetaan tutkinto ja jatketaan jo koulun aikana aloitettua työnhakua

- vastaanotetaan reilu vuosi "kiitos, mutta ette tällä kertaa tulleet valituksi..."

- muututaan ongelmajätteeksi, joka ei kelpaa kellekään.

- ainoa vaihtoehto lukea uusi tutkinto ja yrittää töllistyä. Parannetaan iän tuomalla motivaatiolla suoritusta ja vslmistutaan parhaimpien joukossa

 

Toistetaan prosessi taas niin kauan kuin tarpeen.

Ap. Ihan ymmärrettävää kouluttautua uudelle alalle.  

Suomessa on muutenkin todella outoa ettei kandin papereilla tee mitään.  

Ei ole. Kandin papereilla ei ole pätevyyttä mihinkään ammattiin. 

Kandidaatin tutkinto on korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinnot eivät valmista ammattiin, vaan sitä varten on ammattikoulu. Ammattikoulu valmistaa ammattiin ja suorittaviin tehtäviin. Korkeakoulu valmistaa laajempaan osaamiseen, kuten esimerkiksi suunnitteluun, kehittämiseen ja johtamiseen. Silloinkin, kun valmistumisen jälkeen kädessä ei ole mikään tietty ammattinimike. Suomi voi tulla kilpailukykyiseksi vain lisäämällä laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Suomi ei ole tällä hetkellä kilpailukykyinen, vaan vienti keskittyy alkutuotantoon. Syy tähän on se, ettei Suomessa ole riittävästi laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Ilman laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista loppuvat työt ennen pitkää myös suorittavaa työtä tekeviltä.

Aijaa. Siis korkeakoulut eivät tuota ammattilaisia?

Kuten muusikkoja, solisteja, laulajia, musiikinteorian opettajia, musiikin historian opettajia, kapellimestareita, säveltäjiä?

Näyttelijöitä, tanssijoita, elokuvaohjaajia?

Taidegraafikoita, kuvanveistäjiä, maalareita?

Jne.

Kyllä kuule tuottavat. Ne ovat taidekorkeakouluja joista valmistuu kovan tason ammattilaisia.

Niin, et nyt tainnut ihan ymmärtää mitä se ammattilainen tarkoittaa. Korkeakoulutus ei ole koulutus, josta pelkällä tutkinnolla on suoraan ammattilainen, vaan vaaditaan myös osaamista. Siksi minkä tahansa luettelemasi tutkinnon paperi kädessä ei ole automaattisesti ”kovan tason ammattilainen”, vaan sinulta vaaditaan näyttöä todellisesta osaamisestasi. Ammttikoulutasolla ”ammattilaisuuden” mitta voi hyvin olla vain se tutkintotodistus. Todistus että olet vaikka tarjoilija, tarjoilijan työhön ihan riittävä saavutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites, jos muutettaisiin työelämää siten, että ei toistuisi seuraava kaava:

- luetaan tutkinto ja jatketaan jo koulun aikana aloitettua työnhakua

- vastaanotetaan reilu vuosi "kiitos, mutta ette tällä kertaa tulleet valituksi..."

- muututaan ongelmajätteeksi, joka ei kelpaa kellekään.

- ainoa vaihtoehto lukea uusi tutkinto ja yrittää töllistyä. Parannetaan iän tuomalla motivaatiolla suoritusta ja vslmistutaan parhaimpien joukossa

 

Toistetaan prosessi taas niin kauan kuin tarpeen.

Ap. Ihan ymmärrettävää kouluttautua uudelle alalle.  

Suomessa on muutenkin todella outoa ettei kandin papereilla tee mitään.  

Ei ole. Kandin papereilla ei ole pätevyyttä mihinkään ammattiin. 

Kandidaatin tutkinto on korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinnot eivät valmista ammattiin, vaan sitä varten on ammattikoulu. Ammattikoulu valmistaa ammattiin ja suorittaviin tehtäviin. Korkeakoulu valmistaa laajempaan osaamiseen, kuten esimerkiksi suunnitteluun, kehittämiseen ja johtamiseen. Silloinkin, kun valmistumisen jälkeen kädessä ei ole mikään tietty ammattinimike. Suomi voi tulla kilpailukykyiseksi vain lisäämällä laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Suomi ei ole tällä hetkellä kilpailukykyinen, vaan vienti keskittyy alkutuotantoon. Syy tähän on se, ettei Suomessa ole riittävästi laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Ilman laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista loppuvat työt ennen pitkää myös suorittavaa työtä tekeviltä.

Aijaa. Siis korkeakoulut eivät tuota ammattilaisia?

Kuten muusikkoja, solisteja, laulajia, musiikinteorian opettajia, musiikin historian opettajia, kapellimestareita, säveltäjiä?

Näyttelijöitä, tanssijoita, elokuvaohjaajia?

Taidegraafikoita, kuvanveistäjiä, maalareita?

Jne.

Kyllä kuule tuottavat. Ne ovat taidekorkeakouluja joista valmistuu kovan tason ammattilaisia.

Niin, kulta pieni kun nuo mainitsemasi ammatit eivät ole sellaisia suorittavan työn ammatteja, joissa ammattilaisuuteen riittää pelkkä tutkintopaperi. Varmaan ymmärrät, että esimerkiksi tanssija ei pelkästään suorita tanssia alusta loppuun, vaan luo taidetta, eli kehittää. Kyseessä on huomattavasti vaativampi osaamiskokonaisuus, kuin vaikkapa kaivinkoneenkuljettajan ammattitutkinto. Siksi kyseessä onkin akateeminen tutkinto, joka valmistaa huomattavasti laajempaan osaamiseen kuin ammattitutkinto. Siksi tanssijan tutkinto voi valmistaa ihmisen myös esimerkiksi tutkimaan tai opettamaan tanssia, toisin kuin kaivinkoneen kuljettajan tutkinto. Toisaalta, toisin kuin kaivinkoneen kuljettajan, tanssijan tulee kehittää omaa osaamistaan koko ajan, jotta voisi sanoa olevansa ammattilainen.