Tuntuu oudolta kun yhtäkkiä kuin 'kaikki' ihmiset olisivat niin 'mätiä' että ei halua olla tekemisissä niiden kanssa? Missä vika?

Varmaan Nigerin uskonnollissa riidoissa.

Olisko teillä eri värähtelyt, vibat, erilaisia ja eri tavoitteita. Ja tuntuu että etsii itselleen sopivinta ja parasta seuraa.

Värähtelytaajuudessasi on tapahtunut muutos. Olet astumassa ulos vuosituhansien harhasta.

8x rokotettu värähtelee ihan erin lailla

Kamalaa kun toteaa ihminen ihmisen perään että ei ollutkaan mikään ystävä ja edes luottamuksen arvoinen tms. Kuinka paljon ihmiset valehtelevat ja ties mitä muuta kanssaihmisilleen? Miten voivat kestää omaa itseään ja elää tollasten sisäisen maailman kanssa?

Kasvoit aikuiseksi.

Liikaa palstailua?

Mua rupee nykyää aina ärsyttää kun mä näen suomalaisen naaman Youtubessa

Ootko ollut av-palstalla nyt vähän liian kauan? Ssri-lääkitys ja liikunta!

Joskus vikana on vain nälkä ja väsy...

Mutta vakavasti puhuen, jotkut ihmiset kyllä ovat aika mätiä ja joskus käy niin, että sellaisia on kertynyt ympärille useampia esim. työyhteisöön tai sukuun tai ystäväpiiriin. Silloin voi tuntua, että kaikki ovat kamalia. Kannattaa etsiä toisenlaisia tyyppejä. Miettiä ensin omat arvonsa selväksi, niin on helpompi löytää muita joilla on samanlaisia.

Ihmisellä on kyllä taipumus projisoidakin. Joskus oma vajavaisuus ahdistaa niin paljon, että se on vaikea kohdata.

Raskaat pettymiset usein saavat aikaan kyynistä vastenmielisyyttä, taustalla kai vihan tunteita ja loukkaantumista ja tarve suojella itseään.

Masennus voi pahentaa inhoa (väsymystä, epäluuloa) ihmisiä kohtaan. 

Joka tapauksessa on helpompi elää, kun yrittää keskittyä ihmisten (ml. itse) hyviin puoliin. Mutta rajat on lupa vetää eikä kaikkea tarvitse sietää.

Vika löytyy peilistä.

Vierailija kirjoitti:

Joskus vikana on vain nälkä ja väsy...

Mutta vakavasti puhuen, jotkut ihmiset kyllä ovat aika mätiä ja joskus käy niin, että sellaisia on kertynyt ympärille useampia esim. työyhteisöön tai sukuun tai ystäväpiiriin. Silloin voi tuntua, että kaikki ovat kamalia. Kannattaa etsiä toisenlaisia tyyppejä. Miettiä ensin omat arvonsa selväksi, niin on helpompi löytää muita joilla on samanlaisia.

Ihmisellä on kyllä taipumus projisoidakin. Joskus oma vajavaisuus ahdistaa niin paljon, että se on vaikea kohdata.

Raskaat pettymiset usein saavat aikaan kyynistä vastenmielisyyttä, taustalla kai vihan tunteita ja loukkaantumista ja tarve suojella itseään.

Masennus voi pahentaa inhoa (väsymystä, epäluuloa) ihmisiä kohtaan. 

Joka tapauksessa on helpompi elää, kun yrittää keskittyä ihmisten (ml. itse) hyviin puoliin. Mutta rajat on lupa vetää eikä kaikkea tarvitse sietää.

Viisaita sanoja 👌🏻

Onnittelut. Olet vain onnistunut havainnoimaan millaisia ihmiset loppupelissä pohjimmiltaan ovat

Suurin osa niistä onkin silkkaa paskaa. Tulisipa kunnon pandemia ja tappaisi niistä suurimman osan.

Olet alkanut tajuta sen että suuri osa ihmisistä on todellakin jotain muuta kuin kuvittelit ja lisäksi yli puolet suomalaisista ovat jollain tapaa päästään sekaisin... vähän kuin Matrix otatko punaisen vai sinisen pilleri, totuus vai kuvitettu maailma... alata tajuta että valtamediakin on täynnä valheita ja että maailman rikas rahastava eliitti ei todellakaan aja sinun etuasi vaan hankkii kaiken vallan ja omaisuuden mitä voi...

Omalla kohdallani koronapandemia laittoi muutoksen liikkeelle. Joko olen itse muuttunut tai todennäköisemmin suurin osa ihmisistä on muuttunut. En enää koe tarvetta olla paljon tekemisissä muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa niistä onkin silkkaa paskaa. Tulisipa kunnon pandemia ja tappaisi niistä suurimman osan.

Hehe, sama toive minulla. Ei haittaa mennä mukana, riittää se tieto että iso osa näistä itsekkäistä tuholaisista katoaa :)

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdallani koronapandemia laittoi muutoksen liikkeelle. Joko olen itse muuttunut tai todennäköisemmin suurin osa ihmisistä on muuttunut. En enää koe tarvetta olla paljon tekemisissä muiden kanssa.

Joo se vastakkainasettelun ja vihan määrä vaikeassa tilanteessa. Meni luottamus muihin ihmisiin, päättäjiin jne. Piti vain kovasti tehdä töitä ja kun uupui ei enää ketään kiinnostanut.

Nykyään pidän huolen itsestäni, en ole enää kiinnostunut muista ihmisistä. Töissä kyllä pakko toimia tietyssä roolissa.