Lue keskustelun säännöt.
Kyllä korkeakoulujärjestelmää pitäisi muuttaa ettei esim kolmea amk-tutkintoa voi suorittaa ilmaiseksi.
24.05.2026 |
Tuttu on AMK-insinööri ja sen lisäksi on vielä 2 amk-tutkintoa eri aloilta.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos on nero, vähällä koulutuksellakin voi saada aikaan jotain todella mullistavaa.
Ihan maailmanlaajuisesti.
Jos olet syntynyt jonkin alan uskomattomaksi neroksi, sinulla voi olla edessäsi loistava tulevaisuus.
Tätä nyt on turha miettiä, kun aniharva on nero.
Se on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos on nero, vähällä koulutuksellakin voi saada aikaan jotain todella mullistavaa.
Ihan maailmanlaajuisesti.
Jos olet syntynyt jonkin alan uskomattomaksi neroksi, sinulla voi olla edessäsi loistava tulevaisuus.
Tätä nyt on turha miettiä, kun aniharva on nero.
Se on totta.
Jatkan.
Mutta tuo on esimerkki siitä, että edes vuosikausien koulutuksella ei tulla neroksi eikä pelkällä koulutuksella päästä lähellekään samaa tasoa.
Minusta olisi kyllä loistavaa se, että Suomessa olisi yleisesti käytössä oppisopimuskoulutus.
Ja että jo peruskoulussa tuettaisiin kaikkien erityislahjakkuutta.
Lahjatonta lasta ei ole.
On kauheaa, että jo pienenä aletaan tasapäistää lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kandin paperit.
On jatkettava maisteriopintoihin, tai muuten on tie kokonaan tukossa.
Tai sitten pyrittävä korkeakouluun ja hankittava korkeakoulututkinto.
Suomessa on muitakin korkeakouluja kuin AMK.
On olemassa taidekorkeakouluja, mutta sinnehän tarvitaan lahjakkuus taidealalta joten se ei ole kaikille.
YAMK: iin ei pääse kandi edes pyrkimään, koska on jo oltava korkeakoulututkinto. On oltava jo työkokemus väh. 2 vuotta omalta alalta. Minun aikanani oli sitä oltava väh. 3, 5 vuotta.
Kandin opinnot eivät riitä mihinkään.
Et taida olla kandi kun et tiedä että kandidaatintutkinto on korkeakoulututkinto, joka oikeuttaa jatkamaan (yleensä automaattisesti) maisterintutkintoon, tai yhtä lailla yamkiin.
Kandipohjalta on työelämässä paljon ihmisiä. Tarvitsee vain olla sen kandin lisäksi tarvittavaa osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kyllä loistavaa se, että Suomessa olisi yleisesti käytössä oppisopimuskoulutus.
Ja että jo peruskoulussa tuettaisiin kaikkien erityislahjakkuutta.
Lahjatonta lasta ei ole.
On kauheaa, että jo pienenä aletaan tasapäistää lapsia.
Totta puhut. Esim. Saksassa oppisopimuskoulutus on edelleen suosiossa ja arvossaan. Suomessakin oli isoissa firmoissa omia kouluja että saatiin juuri oikeanlaisia tekijöitä vielä kasariaikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?
Ylikoulutus
Ja kerrotko vielä, mitä tarkoittaa “ylikoulutus” ja millä tavoilla sen haitat ilmenevät?
Eräs nainen opiskeli kutojaksi, pieneläinten hoitajaksi, ääniteknikoksi, lähihoitajaksi ja sosionomiksi. Siihen päälle 50 lyhyttä kurssia. Mukavampaa kurssilla kuin töissä. Lähihoitaja nykyään. Ennemmin ei -työllistävät alat pitäisi karsia.
Ja näistä korkeakoulututkintoja olivat…?
Eräs mies opiskeli automekaanikoksi, kun mikään muu ei kiinnostanut. Automekaanikon työtä ei kuitenkaan löytynyt ja autotkin muuttuivat vuosien varrella niin, ettei sillä koukutuksella tehnyt rnää sitäkään vähää. Mies jäi kotiin ja korjasi omia autojaan. Tämäkö on se parempi tilanne?
Lisäksi, jos Suomen vientiä halutaan oikeasti kehittää, eivät sitä ammattikoulusta valmistuneet tee harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, eikä niissäkään poikkeksissa innovaatio todella synny sen ammattikoulutuksen myötä.
Miten voi olla ettei se saanu niitä töitä 😃 jos se ei osannu sitä ammattia tai oli muuten vaan epäluotettavan olonen tyyppi
Suomessa on todella paljon työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä, edelleen suurin osa heistä matalakoulutetuilta aloilta. Ei varmaan ole yhtä ainoaa syytä miksi tämä joukko ei saa töitä, joidenkin kohdalla kyse varmasti on osaamisesta, ja on varmasti epäluotettaviakin joukossa. Koulutettu ihminen voikin helpommin ymmärtää tällaisia laajempia kokonaisuuksia, eikä tarvitse tutkailla kaikkea aina pelkästään yksilön perspektiivistä. Samoin, jos vaikka ammattikoulussakin paneutuu vähän lukutehtäviin, oppii poimimaan tekstistä kysymyksen. Tässä uudelleen: Jos henkilö ei saa töitä siltä alalta, jolle alunperin kouluttautui, tulisiko hänen a) opiskella lisää tai jotain muuta b) jäädä kotiin?
Suomalaisille yrityksille ei käy oppisopimus, koska silloin pitäisi maksaa melkein täyttä palkkaa opiskelijalle. Halutaan joko täysin valmiita osaajia tai sitten ollaan liian totuttu palkattomiin harjoittelijoihin. Suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet koulutuksen yhteiskunnan harteille ja poimivat vaan rusinat pullasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kandin paperit.
On jatkettava maisteriopintoihin, tai muuten on tie kokonaan tukossa.
Tai sitten pyrittävä korkeakouluun ja hankittava korkeakoulututkinto.
Suomessa on muitakin korkeakouluja kuin AMK.
On olemassa taidekorkeakouluja, mutta sinnehän tarvitaan lahjakkuus taidealalta joten se ei ole kaikille.
YAMK: iin ei pääse kandi edes pyrkimään, koska on jo oltava korkeakoulututkinto. On oltava jo työkokemus väh. 2 vuotta omalta alalta. Minun aikanani oli sitä oltava väh. 3, 5 vuotta.
Kandin opinnot eivät riitä mihinkään.
Et taida olla kandi kun et tiedä että kandidaatintutkinto on korkeakoulututkinto, joka oikeuttaa jatkamaan (yleensä automaattisesti) maisterintutkintoon, tai yhtä lailla yamkiin.
Kandipohjalta on työelämässä paljon ihmisiä. Tarvitsee vain olla sen kandin lisäksi tarvittavaa osaamista.
Onkohan kandi minkään alan ammattilainen? Jos on, kerro ihmeessä.
YAMK: iin ei pääse edes pyrkimään ellei ole jo olemassa OMAN alansa korkeakoulututkinto.
Ei siis ammattikoulu tms. vaan korkeakoulu ja korkeakouluja on Suomessa muitakin kuin AMK.
Sitten sinä olet tehnyt valmiina ammattilaisena omalla alallasi vähintään 2 vuotta töitä. Ennen se oli väh. 3, 5 vuotta.
Sitten vasta edes voit pyrkiä YAMKiin.
Se on tarkoitettu vain alan ammattilaisille jotka ovat jo työelämässä.
Korkeakoulutetuille. Jo valmiiksi päteville.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisille yrityksille ei käy oppisopimus, koska silloin pitäisi maksaa melkein täyttä palkkaa opiskelijalle. Halutaan joko täysin valmiita osaajia tai sitten ollaan liian totuttu palkattomiin harjoittelijoihin. Suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet koulutuksen yhteiskunnan harteille ja poimivat vaan rusinat pullasta.
Sääli. Täällä ei haluta hyödyntää kunnolla ihmisten lahjakkuutta.
Suomi on pahoinvointivaltio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?
Ylikoulutus
Ja kerrotko vielä, mitä tarkoittaa “ylikoulutus” ja millä tavoilla sen haitat ilmenevät?
Vie työpaikan matalammin koulutetulta kun tässä taloustilanteessa hakee oman koulutustasonsa alapuolella olevia töitä. Näitä on monella alalla, ekonomeja toimistosihteereinä, Fm maistereita kirjastoissa virkailijoina ym.
Jos haet yli viisikymppisenä töitä niin ei auta enää vaikka olisi kolme korkeakoulututkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites, jos muutettaisiin työelämää siten, että ei toistuisi seuraava kaava:
- luetaan tutkinto ja jatketaan jo koulun aikana aloitettua työnhakua
- vastaanotetaan reilu vuosi "kiitos, mutta ette tällä kertaa tulleet valituksi..."
- muututaan ongelmajätteeksi, joka ei kelpaa kellekään.
- ainoa vaihtoehto lukea uusi tutkinto ja yrittää töllistyä. Parannetaan iän tuomalla motivaatiolla suoritusta ja vslmistutaan parhaimpien joukossa
Toistetaan prosessi taas niin kauan kuin tarpeen.
Ap. Ihan ymmärrettävää kouluttautua uudelle alalle.
Suomessa on muutenkin todella outoa ettei kandin papereilla tee mitään.Ei ole. Kandin papereilla ei ole pätevyyttä mihinkään ammattiin.
Kandidaatin tutkinto on korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinnot eivät valmista ammattiin, vaan sitä varten on ammattikoulu. Ammattikoulu valmistaa ammattiin ja suorittaviin tehtäviin. Korkeakoulu valmistaa laajempaan osaamiseen, kuten esimerkiksi suunnitteluun, kehittämiseen ja johtamiseen. Silloinkin, kun valmistumisen jälkeen kädessä ei ole mikään tietty ammattinimike. Suomi voi tulla kilpailukykyiseksi vain lisäämällä laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Suomi ei ole tällä hetkellä kilpailukykyinen, vaan vienti keskittyy alkutuotantoon. Syy tähän on se, ettei Suomessa ole riittävästi laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Ilman laadukasta suunnittelua, kehittämistä ja johtamista loppuvat työt ennen pitkää myös suorittavaa työtä tekeviltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sinä ymmärrät, ettei sinne toiseen ja kolmanteen amkiin niin vaan pääse, kun ei ole enää ensikertalainen? No etpä taida ymmärtää.
Sillon on hyvä opiskelija ja ihan saa opiskella niin paljon ku lystää, jos sillä varmistaa veronmaksukykynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?
Ylikoulutus
Ja kerrotko vielä, mitä tarkoittaa “ylikoulutus” ja millä tavoilla sen haitat ilmenevät?
Vie työpaikan matalammin koulutetulta kun tässä taloustilanteessa hakee oman koulutustasonsa alapuolella olevia töitä. Näitä on monella alalla, ekonomeja toimistosihteereinä, Fm maistereita kirjastoissa virkailijoina ym.
Jos haet yli viisikymppisenä töitä niin ei auta enää vaikka olisi kolme korkeakoulututkintoa.
Tässä oli jo yritystä! Ylikouluttautunut on siis henkilö, jokaei saa koulutustaan vastaavaa työtä? Tähän auttaa yleensä lisäkoulutus työmarkkinan tarpeisiin.
Satun tietämään, että jos henkilöllä on kolme korkeakoulututkintoa ja etenkin, jos hänellä on niiden lisäksi ajantasainen osaaminen (kouluttautunut työn ohessa lisää esim erilaisin lyhytkurssein ja sertifikaatein), hän on todella kuumaa valuuttaa työmarkkinoilla, iästä riippumatta! jopa laskusuhdanteessa! Joten ylikoulutus tarkoittaisi tässä toisessa määritelmässäsi henkilöä, jonka tutkinnoista saatu osaaminen on vanhentunutta ja arvaa mitä! Tähänkin auttaa lisäkoulutus työmarkkinan tarpeisiin.
Joten ylikoulutus = ei tarpeeksi koulutusta. On se jännä tämä kieli. Ihan natiivina yllätyin tästä sanalle “ylikoulutus” antamastasi merkityksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos on nero, vähällä koulutuksellakin voi saada aikaan jotain todella mullistavaa.
Ihan maailmanlaajuisesti.
Jos olet syntynyt jonkin alan uskomattomaksi neroksi, sinulla voi olla edessäsi loistava tulevaisuus.
Tätä nyt on turha miettiä, kun aniharva on nero.
Se on totta.
Jatkan.
Mutta tuo on esimerkki siitä, että edes vuosikausien koulutuksella ei tulla neroksi eikä pelkällä koulutuksella päästä lähellekään samaa tasoa.
Se on aivan totta. Pelkkää koulutusta tuijottamalla ei saakaan täyttä käsitystä ihmisen osaamisesta ja varsinkaan potentiaalista. Suurimman osan kohdalla koulutuksen perusteella voi kuitenkin päätellä jotain perusvalmiuksista.
Minkä helvetin takia pitäisi jos yksikään niistä ei edes työllistä? Sitä paitsi kaupallisella alalla taso on niin huono kun opinnot koostuu pelkistä ryhmätöistä ettei tuollaista oikeasti pitäisi edes korkeakoulututkinnoksi kutsua. Maisteriksikin on amk opiskelijoille taso/älykkyystestit nykyään ainakin Aallossa ja se kertookin jo paljon tasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?
Ylikoulutus
Ja kerrotko vielä, mitä tarkoittaa “ylikoulutus” ja millä tavoilla sen haitat ilmenevät?
Vie työpaikan matalammin koulutetulta kun tässä taloustilanteessa hakee oman koulutustasonsa alapuolella olevia töitä. Näitä on monella alalla, ekonomeja toimistosihteereinä, Fm maistereita kirjastoissa virkailijoina ym.
Jos haet yli viisikymppisenä töitä niin ei auta enää vaikka olisi kolme korkeakoulututkintoa.
Ei se ylikoulutuksesta johdu. Vaan orpopurra loi Suomeen ennätystyöttömyyden. Ihmiset haluaa töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kandin paperit.
On jatkettava maisteriopintoihin, tai muuten on tie kokonaan tukossa.
Tai sitten pyrittävä korkeakouluun ja hankittava korkeakoulututkinto.
Suomessa on muitakin korkeakouluja kuin AMK.
On olemassa taidekorkeakouluja, mutta sinnehän tarvitaan lahjakkuus taidealalta joten se ei ole kaikille.
YAMK: iin ei pääse kandi edes pyrkimään, koska on jo oltava korkeakoulututkinto. On oltava jo työkokemus väh. 2 vuotta omalta alalta. Minun aikanani oli sitä oltava väh. 3, 5 vuotta.
Kandin opinnot eivät riitä mihinkään.
Et taida olla kandi kun et tiedä että kandidaatintutkinto on korkeakoulututkinto, joka oikeuttaa jatkamaan (yleensä automaattisesti) maisterintutkintoon, tai yhtä lailla yamkiin.
Kandipohjalta on työelämässä paljon ihmisiä. Tarvitsee vain olla sen kandin lisäksi tarvittavaa osaamista.
Onkohan kandi minkään alan ammattilainen? Jos on, kerro ihmeessä.
YAMK: iin ei pääse edes pyrkimään ellei ole jo olemassa OMAN alansa korkeakoulututkinto.
Ei siis ammattikoulu tms. vaan korkeakoulu ja korkeakouluja on Suomessa muitakin kuin AMK.
Sitten sinä olet tehnyt valmiina ammattilaisena omalla alallasi vähintään 2 vuotta töitä. Ennen se oli väh. 3, 5 vuotta.
Sitten vasta edes voit pyrkiä YAMKiin.
Se on tarkoitettu vain alan ammattilaisille jotka ovat jo työelämässä.
Korkeakoulutetuille. Jo valmiiksi päteville.
Kuten tuossa yritin kertoa, kandin tutkinnolla on työelämässä paljon ihmisiä, ja ihan omalla alallaankin. Miksi esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatti ei voisi olla ammattilainen, etenkin jos on jo työkokemustakin sen koulutuksen lisäksi. Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että ”ammattilainen” ei tarkoita pelkästään sitä, että sinulla on joku tietty nimike, ellei nyt puhuta ihan ammattikoululaisista. Akateemisessa maailmassa ammattilaisuus syntyy asiantuntemuksesta ja osaamisesta, ei siitä, että olet pakertanut jonkun tietyn opintopolun. Siksi myös yamk-koulutukseen voi jatkaa vallan hyvin myös kandidaatin tutkinnolla, jos vain on muuten koulutukseen sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Kandin paperit.
On jatkettava maisteriopintoihin, tai muuten on tie kokonaan tukossa.
Tai sitten pyrittävä korkeakouluun ja hankittava korkeakoulututkinto.
Suomessa on muitakin korkeakouluja kuin AMK.
On olemassa taidekorkeakouluja, mutta sinnehän tarvitaan lahjakkuus taidealalta joten se ei ole kaikille.
YAMK: iin ei pääse kandi edes pyrkimään, koska on jo oltava korkeakoulututkinto. On oltava jo työkokemus väh. 2 vuotta omalta alalta. Minun aikanani oli sitä oltava väh. 3, 5 vuotta.
Kandin opinnot eivät riitä mihinkään.
Kandidaatin tutkinto on korkeakoulututkinto.
Kävin ihan sinun iloksesi hakemassa YAMK-koulutusten halukelpoisuusvaatimuksia, kandidaatintutkinto oli yhtenä vaihtoehtona kuule ihan useimmissa. Mistähän tuo sinun ”tietosi” on oikein peräisin?
”Koulutukseen voivat hakeutua sosionomi (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), geronomi (AMK), yhteisöpedagogi (AMK), kasvatustieteiden kandidaatti (tai maisteri) tai yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden kandidaatti (tai maisteri) tutkinnon suorittaneet. Lisäksi hakijalta vaaditaan kahden vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.”
”Koulutukseen voivat hakeutua rikosseuraamusalan sosionomi (AMK), sosionomi (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), yhteiskuntatieteiden/ valtiotieteiden/ kasvatustieteiden kandidaatti (tai maisteri) tutkinnon suorittaneet.”
”Koulutukseen vaaditaan tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto tai opistotason tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto. Lisäksi vaaditaan kahden vuoden työkokemus tutkinnon jälkeen.”
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Kerrotko vielä, mitä vaaroja näet siinä, että joku hankkii laajan osaamispohjan?
Mita han tekee laajalla osaamispohjalla, kun muut henkilokohtaiset taidot puuttuvat taysin? Ihmisen pitaisi kylla pystya selvittamaan vahemmallkin, mika ala tyollistaa ja kiinnostaa.
On riittavasti, etta yhteiskunta kustantaa yhden koulutuksen. Tyyppi voi sitten hankkia loput omin varoin. Ei siella pida olla jatkuvasti viemassa nuoremmilta opiskelupaikkoja. Ensimmaista ammattiin johtavaa koulutustaan hankkivien tulee olla etusijalla.
Tätä nyt on turha miettiä, kun aniharva on nero.