Miten läheisen hautajaisista selviytyy?
Ajatuskin ihan vaan hautajaisiin menemisestä tuntuu kestämättömältä, joten miten ihmeessä voi kestää sen koko tilaisuuden?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisille ei taida olla olemasa mitään määrättyä aikaa milloin ne pitää järjestää, omaan tahtiin. Yleisin taitaa olla nykyään kuukauden tai parin kuluttua.
Ja hautajaiset voi siis järjestää myös eri tavoin. Vaikka yleisin on siunaus minkä jälkeen arkkuhautaus tai kuolleen kantaminen autolle mikä vie arkun odottamaan tuhkaamista ja sitten seuraa muistotilaisuus, niin muitakin tapoja on. Voi järjestää pelkän siunaustilaisuuden, tai sitten päinvastoin pelkän muistotilaisuuden. Hautajaiset voi järjestää myös uurnanlaskun tai sirottelun yhteydessä, muistotilaisuudella tai ilman.
Vaikka ajatus hautajaisista tuntuu vaikealta, niin niillä on oma tehtävänsä surutyössä. Usein hautajaiset ovat sellainen käännekohta, jonka jälkeen pystyy taas palaamaan jonkinlaiseen normaalielämään, vaikka suru kulkeekin mukana.
Älä murehdi etukäteen, miten kestät hautajaisiin. Keskity vain käytännön asioihin, kuten vaatteisiin ja kukkiin. Itse tilaisuus menee kyllä läpi omalla painollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ajatus hautajaisista tuntuu vaikealta, niin niillä on oma tehtävänsä surutyössä. Usein hautajaiset ovat sellainen käännekohta, jonka jälkeen pystyy taas palaamaan jonkinlaiseen normaalielämään, vaikka suru kulkeekin mukana.
Älä murehdi etukäteen, miten kestät hautajaisiin. Keskity vain käytännön asioihin, kuten vaatteisiin ja kukkiin. Itse tilaisuus menee kyllä läpi omalla painollaan.
Eikö surutyön käsite ole jo kumottu aikoja sitten? Tuskin hautajaiset suruun vaikuttaa, ehkä voivat olla käännekohta tai voivat olla olematta.
Ehkä hautajaisista voi yrittää tehdä mahdollisimman siedettävät. Mikäli ajatus valkoisesta arkusta tuntuu liian kauhealta tai ahdistavalta, niin voi valita vaikka puunvärisen arkun. Hautapaikassa ja hautaustavassakin on vaihtoehtoja, arkkuhautaus, uurnan lasku tai tuhkien sirottelu. Kukiksi voi valita vaikka omia lempikukkia, eikä ole pakko olla kukkakaupan valikoimaa, ihan vaikka syreenejä. Musiikiksikaan ei ole pakko valita niitä ankeimpia itkuvirsiä vaan voi itse valita sellaiset kuin haluaa. Lähiomaiset päättävät siitä ketä kutsutaan ja missä ja miten hautajaiset yleensäkin järjestetään. Vaikka tumma on yleinen väri hautajaispukeutumisessa ei sekään ole mikään pakollinen, varsinkin lähiomaisilla on vapaampaa pukeutumisen värien suhteen.
Pyysin lääkäriltä rauhoittavaa. Robottina läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisille ei taida olla olemasa mitään määrättyä aikaa milloin ne pitää järjestää, omaan tahtiin. Yleisin taitaa olla nykyään kuukauden tai parin kuluttua.
Ja hautajaiset voi siis järjestää myös eri tavoin. Vaikka yleisin on siunaus minkä jälkeen arkkuhautaus tai kuolleen kantaminen autolle mikä vie arkun odottamaan tuhkaamista ja sitten seuraa muistotilaisuus, niin muitakin tapoja on. Voi järjestää pelkän siunaustilaisuuden, tai sitten päinvastoin pelkän muistotilaisuuden. Hautajaiset voi järjestää myös uurnanlaskun tai sirottelun yhteydessä, muistotilaisuudella tai ilman.
Voidaan tehdä myös niin että siunaustilaisuus ä järjestetään tuhkaamisen jälkeen, ei ehkä yleistä, mutta mahdollista.
Voi olla menemättä vedoten terveyssyihin, kuviteltuihin tai todellisiin ja lähettää vain adressi. Hautapaikkahan ei mihinkään katoa.
Moni on jäänyt hautajaisiin kun ei selvitynyt.
Tv sarjan paikka.
SELVIYTYJÄT - Hautajaiset.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla menemättä vedoten terveyssyihin, kuviteltuihin tai todellisiin ja lähettää vain adressi. Hautapaikkahan ei mihinkään katoa.
Entäs sitten kun onkin lähiomainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ajatus hautajaisista tuntuu vaikealta, niin niillä on oma tehtävänsä surutyössä. Usein hautajaiset ovat sellainen käännekohta, jonka jälkeen pystyy taas palaamaan jonkinlaiseen normaalielämään, vaikka suru kulkeekin mukana.
Älä murehdi etukäteen, miten kestät hautajaisiin. Keskity vain käytännön asioihin, kuten vaatteisiin ja kukkiin. Itse tilaisuus menee kyllä läpi omalla painollaan.
Eikö surutyön käsite ole jo kumottu aikoja sitten? Tuskin hautajaiset suruun vaikuttaa, ehkä voivat olla käännekohta tai voivat olla olematta.
Ainakin oman kokemukseni mukaan hautajaiset oli kauhea tilaisuus, ei niillä itsessään ollut mitään tehtävää. Enkä pidä käsitteestä surutyö, ei se ole mitään työtä mitä tehdään tai suoritetaan. Arkikin oli jatkunut oikeastaan koko ajan ennen hautajaisiakin, kävin koulussa ja harrastuksissa ja vietin aikaa kaverien kanssa.
Normaalisti olen selvinnyt. Itkettää paljon, mutta en nyt ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa? Avastko vähän enemmän aloitustasi.
Hetki kerrallaan. Keskity hengitykseen.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisille ei taida olla olemasa mitään määrättyä aikaa milloin ne pitää järjestää, omaan tahtiin. Yleisin taitaa olla nykyään kuukauden tai parin kuluttua.
Meillä hautajaiset pitää järjestää kuukauden sisällä kuolemasta. Toisen vanhempani kuollessa hautajaiset oli tarkoitus järjestää kuolinpäivästä 4vko ja 2pvä päästä. Tuo kahden päivän ylitys meinasi olla seurakunnalle kynnyskysymys ja ekalla soitolla ei lupaa saatu. Vasta kun asiaa uudestaan tivattiin, saatiin lupa tuohon. Meillä oli pienet hautajaiset ja kaksi läheistä ei olisi päässyt hautajaisiin, jos ne olisi pitänyt järjestää aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Jättää väliin hautajaiset.
Paitsi jos joudut itse järjestämään ne, idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla menemättä vedoten terveyssyihin, kuviteltuihin tai todellisiin ja lähettää vain adressi. Hautapaikkahan ei mihinkään katoa.
Niin, ainahan joku muu voi haudata isäsi, äitisi, puolisosi ja lapsesi. Sinä voit jättää menemättä.
Jostain sitä vaan saa voimaa ja hautajaiset menee omalla painollaan. Parissa tunnissa homma ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisille ei taida olla olemasa mitään määrättyä aikaa milloin ne pitää järjestää, omaan tahtiin. Yleisin taitaa olla nykyään kuukauden tai parin kuluttua.
Meillä hautajaiset pitää järjestää kuukauden sisällä kuolemasta. Toisen vanhempani kuollessa hautajaiset oli tarkoitus järjestää kuolinpäivästä 4vko ja 2pvä päästä. Tuo kahden päivän ylitys meinasi olla seurakunnalle kynnyskysymys ja ekalla soitolla ei lupaa saatu. Vasta kun asiaa uudestaan tivattiin, saatiin lupa tuohon. Meillä oli pienet hautajaiset ja kaksi läheistä ei olisi päässyt hautajaisiin, jos ne olisi pitänyt järjestää aiemmin.
Missä meillä, teidän seurakunnassa? Onpa outo sääntö. Mitään lainvoimaahan ei tuollaisella säännöllä taida olla, koska on vaan seurakunnan oma sääntö.
Nykyään siunausajat on monissa seurakunnissa niin tiukoilla, että hyvä jos ekaa vapaata siunausaikaa saa edes 4-6 viikon päähän kuolemasta. Sehän taas ei ole omaisten vika, jos seurakunnat hokee eioota.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ajatus hautajaisista tuntuu vaikealta, niin niillä on oma tehtävänsä surutyössä. Usein hautajaiset ovat sellainen käännekohta, jonka jälkeen pystyy taas palaamaan jonkinlaiseen normaalielämään, vaikka suru kulkeekin mukana.
Älä murehdi etukäteen, miten kestät hautajaisiin. Keskity vain käytännön asioihin, kuten vaatteisiin ja kukkiin. Itse tilaisuus menee kyllä läpi omalla painollaan.
Ei ole olemassa mitään surutyötä, mutta läheisen kuoleman jälkeen on paljon pakollisia velvollisuuksia. Paitsi sinulle joka voit keskittyä vaatteisiin ja kukkiin, kun joku muu on huolehtinut hautaamisjärjestelyistä.
Hautajaisille ei taida olla olemasa mitään määrättyä aikaa milloin ne pitää järjestää, omaan tahtiin. Yleisin taitaa olla nykyään kuukauden tai parin kuluttua.