Miten läheisen hautajaisista selviytyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisille ei taida olla olemasa mitään määrättyä aikaa milloin ne pitää järjestää, omaan tahtiin. Yleisin taitaa olla nykyään kuukauden tai parin kuluttua.

Meillä hautajaiset pitää järjestää kuukauden sisällä kuolemasta. Toisen vanhempani kuollessa hautajaiset oli tarkoitus järjestää kuolinpäivästä 4vko ja 2pvä päästä. Tuo kahden päivän ylitys meinasi olla seurakunnalle kynnyskysymys ja ekalla soitolla ei lupaa saatu. Vasta kun asiaa uudestaan tivattiin, saatiin lupa tuohon. Meillä oli pienet hautajaiset ja kaksi läheistä ei olisi päässyt hautajaisiin, jos ne olisi pitänyt järjestää aiemmin.

Missä meillä, teidän seurakunnassa? Onpa outo sääntö. Mitään lainvoimaahan ei tuollaisella säännöllä taida olla, koska on vaan seurakunnan oma sääntö.

Nykyään siunausajat on monissa seurakunnissa niin tiukoilla, että hyvä jos ekaa vapaata siunausaikaa saa edes 4-6 viikon päähän kuolemasta. Sehän taas ei ole omaisten vika, jos seurakunnat hokee eioota.

Luuletko että kaikki kuuluvat kirkkoon ja että kaikki kuolleet siunataan?

Joskus on pakko. Minulta kuoli lapsi, ja hautajaiset järjestin minä. Hänen isänsä oli kännissä eikä tullut oman lapsensa hautajaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jättää väliin hautajaiset.

Paitsi jos joudut itse järjestämään ne, idiootti.

Kyllähän hautajaiset voi järjestää vaikkw niihin ei itse menisikään. Ne kun ovat kaksi eri asiaa.

Kusin arkkuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ajatus hautajaisista tuntuu vaikealta, niin niillä on oma tehtävänsä surutyössä. Usein hautajaiset ovat sellainen käännekohta, jonka jälkeen pystyy taas palaamaan jonkinlaiseen normaalielämään, vaikka suru kulkeekin mukana. 

Älä murehdi etukäteen, miten kestät hautajaisiin. Keskity vain käytännön asioihin, kuten vaatteisiin ja kukkiin. Itse tilaisuus menee kyllä läpi omalla painollaan.

Ei ole olemassa mitään surutyötä, mutta läheisen kuoleman jälkeen on paljon pakollisia velvollisuuksia. Paitsi sinulle joka voit keskittyä vaatteisiin ja kukkiin, kun joku muu on huolehtinut hautaamisjärjestelyistä.

Eihän tässä keskustelussa nyt ollut kysekään hautajaisjärjestelyistä vaan siitä itse hautajaistilaiusuudesta ja sen läpikäymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jättää väliin hautajaiset.

Paitsi jos joudut itse järjestämään ne, idiootti.

Kyllähän hautajaiset voi järjestää vaikkw niihin ei itse menisikään. Ne kun ovat kaksi eri asiaa.

Olen järjestänyt hautajaiset ulkomailla asuneelle sukulaiselle, olin yhteydessä paikallisiin viranomaisiin kuolemantapaukseen liittyen, kuolemansyynselvityksen ja hautausluvan saamisen jälkeen valitsin siunausajan, arkun, kukat, musiikit ja muistotilaisuuteen liittyvät asiat ja järjestin kuljetukset sekä sovin tuhkaamisesta. Samassa maassa asuvat läheiset olivat hautajaisissa, minä en. Tuhkaamksen jölkeen uurna kuljetettiin Suomeen.

Kalmo kuoppaan / uuniin, ja show must go on. Tärkeintä muistaa eräpäivät myös jatkossa. ( itse koettua )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisille ei taida olla olemasa mitään määrättyä aikaa milloin ne pitää järjestää, omaan tahtiin. Yleisin taitaa olla nykyään kuukauden tai parin kuluttua.

Meillä hautajaiset pitää järjestää kuukauden sisällä kuolemasta. Toisen vanhempani kuollessa hautajaiset oli tarkoitus järjestää kuolinpäivästä 4vko ja 2pvä päästä. Tuo kahden päivän ylitys meinasi olla seurakunnalle kynnyskysymys ja ekalla soitolla ei lupaa saatu. Vasta kun asiaa uudestaan tivattiin, saatiin lupa tuohon. Meillä oli pienet hautajaiset ja kaksi läheistä ei olisi päässyt hautajaisiin, jos ne olisi pitänyt järjestää aiemmin.

Missä meillä, teidän seurakunnassa? Onpa outo sääntö. Mitään lainvoimaahan ei tuollaisella säännöllä taida olla, koska on vaan seurakunnan oma sääntö.

Nykyään siunausajat on monissa seurakunnissa niin tiukoilla, että hyvä jos ekaa vapaata siunausaikaa saa edes 4-6 viikon päähän kuolemasta. Sehän taas ei ole omaisten vika, jos seurakunnat hokee eioota.

Luuletko että kaikki kuuluvat kirkkoon ja että kaikki kuolleet siunataan?

En sellaista väittänytkään. Kirjoitin vaan yleisestä ongelmasta seurakunnissa siunausaikojen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Joskus on pakko. Minulta kuoli lapsi, ja hautajaiset järjestin minä. Hänen isänsä oli kännissä eikä tullut oman lapsensa hautajaisiin.

Olen niin pahoillani. 😢 

Nenäliinoja mukaan. Siellä saa itkeä.

Vierailija kirjoitti:

Joskus on pakko. Minulta kuoli lapsi, ja hautajaiset järjestin minä. Hänen isänsä oli kännissä eikä tullut oman lapsensa hautajaisiin.

Hautajaiset eivät ole koskaan pakollinen tilaisuus, osallistuminen on kaikille vapaaehtoista. Onhan heitäkin jotka eivät ole syystä tai toisesta olleet lähiomaistensa hautajaisissa.

Hautajaiset ovat viimeinen palvelus rakkaalleen. Olen haudannut kaksi puolisoani, molemmat vanhempani, isovanhemmat ja pikkusiskoni. Ja aika monta ikätoveria ja ystävää. Tässä iässä 70 plus , se on jo faktaa. Tosin noita menetyksiä on tullut vastaan jo nuoremmallakin iällä mutta  jotenkin niistä on ollut vaan pakko selviytyä. Ja kyllä, kirkossa ja kappelissa kyyneleet ovat virranneet, mutta muistotilaisuuden jälkeen yleensä aina helpottaa.

Se varsinainen byrokratia ja paperisota alkaa yleensä vasta hautajaisten jälkeen ja niistä vitsauksista ei selviä kyyneleillä. Kuolema on vaan tehty byrokraattisessa Suomessa ihan käsittämättömän hankalaksi, lähiomaisten pitää hankkia virkatodistukset, pankkiasiakirjat, tositteet verottajalle, lopettaa vakuutukset ym laskutukset,kaikkiin tarvitaan valtakirjat ,jos pesässä on muita kuin yksi. Jos on kiinteistöjä, tarvitaan lainhuudatustodistukset, kauppakirjat, kopioille 2 todistajaa jne.

Paperisota on aika järkyttävää, ja koska perintöasioita ei voi hoitaa digitaalisessa Omaverossa, vaatii käyntejä Verotoimistoissa, joita on nykyään vaan isoimmissa kaupungeissa. 

Eli pakko ottaa vapaata töistä, jotta voit käydä hoitamassa asioita 130 km päässä olevassa Veroimistossa (aukiolot klo 10-14) , jossa virkailija ei yleensä osaa vastata mihinkään kysymyksiin, vaikka Suomessa kuolee joka päivä todella monta ihmistä.,ei pitäsi olla ullatys.

Sitten soittelet pyynnöstä Helsinkiin, jossa sielläkin virkailija 1 hoitaa vain asioita x, yhdistetään puhelu virkailijalle 2, joka hoitaa vain asioita y, ja kolmas virkailija ihmettelee, miksi hänelle yhdistettiin , koska hoitaa asioita H.

Sitten kun teet oikaisuvaatimuksen , tulee ilmoitus että tämän päätöksen on tehnyt"automaatti".

Ja lopuksi sitten maksat vaan kaiken mitä pyydetään koska ei vaan jaksa. 

Vierailija kirjoitti:

Hautajaiset ovat viimeinen palvelus rakkaalleen. Olen haudannut kaksi puolisoani, molemmat vanhempani, isovanhemmat ja pikkusiskoni. Ja aika monta ikätoveria ja ystävää. Tässä iässä 70 plus , se on jo faktaa. Tosin noita menetyksiä on tullut vastaan jo nuoremmallakin iällä mutta  jotenkin niistä on ollut vaan pakko selviytyä. Ja kyllä, kirkossa ja kappelissa kyyneleet ovat virranneet, mutta muistotilaisuuden jälkeen yleensä aina helpottaa.

 

Se varsinainen byrokratia ja paperisota alkaa yleensä vasta hautajaisten jälkeen ja niistä vitsauksista ei selviä kyyneleillä. Kuolema on vaan tehty byrokraattisessa Suomessa ihan käsittämättömän hankalaksi, lähiomaisten pitää hankkia virkatodistukset, pankkiasiakirjat, tositteet verottajalle, lopettaa vakuutukset ym laskutukset,kaikkiin tarvitaan valtakirjat ,jos pesässä on muita kuin yksi. Jos on kiinteistöjä, tarvitaan lainhuudatustodistukset, kauppakirjat, kopioille 2 todistajaa jne.

Paperisota on aika järkyttävää, ja koska perintöasioita ei voi hoitaa digitaalisessa Omaverossa, vaatii käyntejä Verotoimistoissa, joita on nykyään vaan isoimmissa kaupungeissa. 

Eli pakko ottaa vapaata töistä, jotta voit käydä hoitamassa asioita 130 km päässä olevassa Veroimistossa (aukiolot klo 10-14) , jossa virkailija ei yleensä osaa vastata mihinkään kysymyksiin, vaikka Suomessa kuolee joka päivä todella monta ihmistä.,ei pitäsi olla ullatys.

Sitten soittelet pyynnöstä Helsinkiin, jossa sielläkin virkailija 1 hoitaa vain asioita x, yhdistetään puhelu virkailijalle 2, joka hoitaa vain asioita y, ja kolmas virkailija ihmettelee, miksi hänelle yhdistettiin , koska hoitaa asioita H.

Sitten kun teet oikaisuvaatimuksen , tulee ilmoitus että tämän päätöksen on tehnyt"automaatti".

Ja lopuksi sitten maksat vaan kaiken mitä pyydetään koska ei vaan jaksa. 

Mitä perintöasioita joutuu hoitamaan verovirastossa? Lähipiirissäni on ollut kolme kuolemantapausta viime vuosien aikana, eikä yksikään niistä vaatinut käyntiä verovirastossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ajatus hautajaisista tuntuu vaikealta, niin niillä on oma tehtävänsä surutyössä. Usein hautajaiset ovat sellainen käännekohta, jonka jälkeen pystyy taas palaamaan jonkinlaiseen normaalielämään, vaikka suru kulkeekin mukana. 

Älä murehdi etukäteen, miten kestät hautajaisiin. Keskity vain käytännön asioihin, kuten vaatteisiin ja kukkiin. Itse tilaisuus menee kyllä läpi omalla painollaan.

Ei ole olemassa mitään surutyötä, mutta läheisen kuoleman jälkeen on paljon pakollisia velvollisuuksia. Paitsi sinulle joka voit keskittyä vaatteisiin ja kukkiin, kun joku muu on huolehtinut hautaamisjärjestelyistä.

Järjestin hautajaiset vajaa 3 vuotta sitten. Hoidin järjestelyistä itse lähes kaiken. Muistotilaisuuden ohjelman kirjoittamisen olin nakittanut toiselle omaiselle. Toki esim. tarjoilun hoiti pitopalvelu, mutta minä olin sen tilannut.

Ap:n kysymys ei kuitenkaan koskenut hautajaisten järjestelyä, vaan sitä, miten jaksaa itse tilaisuuden.