Elämäni meni pieleen, koska ympärilläni on ollut vääränlaisia ihmisiä
Elämäni meni pieleen, koska ympärilläni on ollut vääränlaisia ihmisiä. Mikäs enää avuksi?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Nyt on nyt. Mennyttä ei voi muuttaa, tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Sinun pitäisi pystyä tekemään ratkaisuja, valintoja, jotka johtaisivat parempaan tulevaisuuteen. Se voi olla vaikeaa, muttei mahdotonta. Väärät valinnat ovat voineet johtaa monenlaisiin vaikeuksiin mm. ihmissuhteissa, koulutuksissa, töissä jne. Hyvä olisi, kun sinulla olisi viisaas ja hyväntahtoinen ihminen pohtimassa kanssasi mitä tehdä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä.
Tässä hyviä neuvoja. Kaikkein tärkeintä on päästä pois narsististen ihmisten vaikutuspiiristä. Mikäli se vaan mitenkään on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa
Narsistin kipupiste on hirvittävän herkkä itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tule pois sieltä menneisyydestä. Ala rakentaa elämääsi tästä eteenpäin.
Ei se noin vain onnistu, koska niitä huonoja ihmissuhteita kantaa koko ajan mukana. Nehän henkilöt kuitenkin elää samassa ympäristössä (maassa)
Oikeassa olet että kannan ihmissuhteeni ihan itse. Henkilön ei tarvitse edes olla elossa että kannan. Tiedän tämän koska kannoin taakkaani vuosia ja samaan aikaan taakan aiheuttaja oli ollut jo kuolleena. Hänen kuolemansa ei vapauttanut minua taakastani vaan kannoin sitä koko ajan itse. Itse irselleni aiheutin taakkani.
Aika vaikeaa rakentaa kestäviä ihmissuhteita, jos toinen osapuoli ei osaa kuunnella, ei ymmärrä. Menee vain yksipuoliseksi syyttelyksi. Tämä on syy, miksi narsistien kanssa on vaikeaa tulla toimeen. Narsistit vain ottaa, ei koskaan anna mitään. Jollakin tasolla kylmiä ja tyhjiä ihmisiä. Eivät näe muuta kuin itsensä. Eivät ymmärrä ja näe muita.
Vierailija kirjoitti:
Empaattinen ihminen aina auttanut narsisteja, narsistit eivät koskaan auta takaisin. Sama myös työpaikoilla.
Piilonarsisti haluaa miellyttää muita suojautuakseen heidän kielteisiltä tunteiltaan ja reaktioiltaan, ja hän voi muuttaa mielipidettään keskustelukumppanin mukaan. Hänen on vaikea ja joissakin tilanteissa jopa mahdotonta sanoa ei, sillä hän pelkää, että jos hän kieltäytyy ja paljastaa omia mielipiteitään, hänet hylätään. Siksi hän voi joutua usein alistetuksi ja jopa hyväksikäytetyksi. Kun tekee auliisti muidenkin työt, saa hyvän syyn surkutella itseään ja työtaakkaansa. Silloin voi viimeinkin saada osakseen kehuja ja myötätuntoa.
Mitä jos kerrankin ottaisit vastuuta omasta elämästäsi?
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa
Miten marttyyrius ilmenee käytännössä, ja ovatko kaikki marttyyrin merkit narsismia?
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa
Puhuit varmaan ap:stä.
Vierailija kirjoitti:
Empaattinen ihminen aina auttanut narsisteja, narsistit eivät koskaan auta takaisin. Sama myös työpaikoilla.
Usein itsensä empaattiseksi kokeva ei kuitenkaan pysty aidosti asettumaan toisen asemaan, koska hän ei ole itse saanut osakseen riittävästi empatiaa ja hyväksyntää.
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikeaa rakentaa kestäviä ihmissuhteita, jos toinen osapuoli ei osaa kuunnella, ei ymmärrä. Menee vain yksipuoliseksi syyttelyksi. Tämä on syy, miksi narsistien kanssa on vaikeaa tulla toimeen. Narsistit vain ottaa, ei koskaan anna mitään. Jollakin tasolla kylmiä ja tyhjiä ihmisiä. Eivät näe muuta kuin itsensä. Eivät ymmärrä ja näe muita.
Narsistit vielä syyttelee toista ihmistä, ei koskaan myönnä virheitään.
Vierailija kirjoitti:
Empaattinen ihminen aina auttanut narsisteja, narsistit eivät koskaan auta takaisin. Sama myös työpaikoilla.
Narsisti voi olla myös auttaja. Jos auttajana saa tuntea ylemmyyttä, saa ns. statusta ja lytättyä autettavaa. Ei tästä nyt pidä tietenkään ajatella, että kaikki hyväsydämiset ihmiset on narsisteja. Mutta narsistisen auttajan tunnistaa siitä, että tekee ison numeron auttamisestaan muille, antaa ymmärtää, että autettu on isossa kiutollisuudenvelassa, joka ei lopu ikinä ja narsisti surkuttelee autettavaa ja halventaa häntä. Tämmöisistä auttajista kannattaa pysyä kaukana, vaikka olisi millainen tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on nyt. Mennyttä ei voi muuttaa, tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Sinun pitäisi pystyä tekemään ratkaisuja, valintoja, jotka johtaisivat parempaan tulevaisuuteen. Se voi olla vaikeaa, muttei mahdotonta. Väärät valinnat ovat voineet johtaa monenlaisiin vaikeuksiin mm. ihmissuhteissa, koulutuksissa, töissä jne. Hyvä olisi, kun sinulla olisi viisaas ja hyväntahtoinen ihminen pohtimassa kanssasi mitä tehdä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä.
Ajatella kun olisi ollut edes yksi viisas ja hyväntahtoinen ihminen jo siellä nuoruudessa antamassa vinkkejä ja kaverina miettimässä tulevaisuudensuunnitelmia jne niin ei olisi mennyt elämä pieleen. Kun olisi ollut edes yksi sellainen ihminen joka ei olisi lannistanut kaikessa ja kertonut mielipiteenään joka ikiseen asiaan, ettet sinä sitä osaa etkä siihen pysty ja turha on yrittäkään.
Moni asia on sellainen ettei niitä voi korjata eikä muuttaa eli siinä mielessä on hölmöä sanoa kuinka parempaan tulevaisuuteen johtavien ratkaisujen tekeminen ei olisi mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama, vanhemmista lähtien. Kai elämä ois voinut mennä vähän eri tavalla, jos olisi ollut edes yksi rakastava ja tukeva ihmissuhde. Yksin pärjääminen käy lopulta aika raskaaksi.
Niin, kyllä ne vanhemmat välittää, mutta eivät he voi kaikissa asioissa auttaa. Jossain menee heidänkin raja. Siksi pitäisi olla erilaisia ihmissuhteita. Henkilöitä, joissa auttaminen on vastavuoroista.
Kukaan ei ole täydellinen, kukaan vanhempi ei ole täydellinen. He yleensä yrittävät parhaansa mutta koska eivät ole täydellisiä niin jokin asian on usein jäänyt vähemmälle. He tekevät esim päätöksiä lasten puolesta omasta näköpiiristään ja ajattelevat näidenpäötösten olevan paras mahdollinen. Mun vanhemmat muutti uudelle paikkakunnalle kun menin yläasteelle ja jouduin kiusatuksi. Vanhemmat halusivat muuttaa aiemmasta alueesta pois koska siellä meno oli mennyt huonoksi, parempiosaiset olivat jo muuttaneet pois ja halusivat tarjota mulle paremman asuinympäristön. No eipä kukaan voinut arvata että mua kiusataan 3v kunnes lähden lukioon toisaalle. Olisiko mulla mennyt yhtään paremmin jos oltais asutti vanhalla alueella joka rupesi jo muistuttamaan slummiaa? Ei voi tietää, epäilen että ongelmia olisi siellä tullut myös mutta erilaisia sellaisia.
Heräsit tähän tilanteeseen, se on hyvä. Nyt voit itse muuttaa elämäsi suuntaa hankkimalla ympärillesi erilaisia ihmisiä. Mennyt on mennyttä vain tulevaisuudella on väliä.
Vierailija kirjoitti:
Tule pois sieltä menneisyydestä. Ala rakentaa elämääsi tästä eteenpäin.
Pahasti ahdistuneelle voi pelkkä kaupassa käyntikin olla pahoina päivinä ylivoimaista, miten siinä rakentaa mitään kun pelkää kaikkia ihmisiä? Kun itsetunto ja itsevarmuus on romuna, ei kykene tuosta vain reippaasti tarttumaan toimeen ja pelkää olevansa epäkelpo kaikkeen. Terapiaan ei pääse, lääkkeet hoitaa vain oireita, mutta ei poista lamaannusta. Tuossa tilassa olevan kehottaminen tuntuu samalta kuin jyrkänteen reunalle työntäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on nyt. Mennyttä ei voi muuttaa, tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Sinun pitäisi pystyä tekemään ratkaisuja, valintoja, jotka johtaisivat parempaan tulevaisuuteen. Se voi olla vaikeaa, muttei mahdotonta. Väärät valinnat ovat voineet johtaa monenlaisiin vaikeuksiin mm. ihmissuhteissa, koulutuksissa, töissä jne. Hyvä olisi, kun sinulla olisi viisaas ja hyväntahtoinen ihminen pohtimassa kanssasi mitä tehdä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä.
Ajatella kun olisi ollut edes yksi viisas ja hyväntahtoinen ihminen jo siellä nuoruudessa antamassa vinkkejä ja kaverina miettimässä tulevaisuudensuunnitelmia jne niin ei olisi mennyt elämä pieleen. Kun olisi ollut edes yksi sellainen ihminen joka ei olisi lannistanut kaikessa ja kertonut mielipiteenään joka ikiseen asiaan, ettet sinä sitä osaa etkä siihen pysty ja turha on yrittäkään.
Moni asia on sellainen ettei niitä voi korjata eikä muuttaa eli siinä mielessä on hölmöä sanoa kuinka parempaan tulevaisuuteen johtavien ratkaisujen tekeminen ei olisi mahdotonta.
Tämmönen "hyvä ja läheinen" kaveri olisi pitänyt olla varsinkin auttamassa niissä vaikeissa tilanteissa, kun päätöksenteon on joutunut tekemään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tule pois sieltä menneisyydestä. Ala rakentaa elämääsi tästä eteenpäin.
Pahasti ahdistuneelle voi pelkkä kaupassa käyntikin olla pahoina päivinä ylivoimaista, miten siinä rakentaa mitään kun pelkää kaikkia ihmisiä? Kun itsetunto ja itsevarmuus on romuna, ei kykene tuosta vain reippaasti tarttumaan toimeen ja pelkää olevansa epäkelpo kaikkeen. Terapiaan ei pääse, lääkkeet hoitaa vain oireita, mutta ei poista lamaannusta. Tuossa tilassa olevan kehottaminen tuntuu samalta kuin jyrkänteen reunalle työntäminen.
Aivan. Jos vielä on fiilis, että on jo yrittänyt paljon, mutta arvostusta ei tule mistään. Alkaa pelkäämään ihmisiä eikä halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Tämäkin asia menee molempiin suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama, vanhemmista lähtien. Kai elämä ois voinut mennä vähän eri tavalla, jos olisi ollut edes yksi rakastava ja tukeva ihmissuhde. Yksin pärjääminen käy lopulta aika raskaaksi.
Niin, kyllä ne vanhemmat välittää, mutta eivät he voi kaikissa asioissa auttaa. Jossain menee heidänkin raja. Siksi pitäisi olla erilaisia ihmissuhteita. Henkilöitä, joissa auttaminen on vastavuoroista.
Kukaan ei ole täydellinen, kukaan vanhempi ei ole täydellinen. He yleensä yrittävät parhaansa mutta koska eivät ole täydellisiä niin jokin asian on usein jäänyt vähemmälle. He tekevät esim päätöksiä lasten puolesta omasta näköpiiristään ja ajattelevat näidenpäötösten olevan paras mahdollinen. Mun vanhemmat muutti uudelle paikkakunnalle kun menin yläasteelle ja jouduin kiusatuksi. Vanhemmat halusivat muuttaa aiemmasta alueesta pois koska siellä meno oli mennyt huonoksi, parempiosaiset olivat jo muuttaneet pois ja halusivat tarjota mulle paremman asuinympäristön. No eipä kukaan voinut arvata että mua kiusataan 3v kunnes lähden lukioon toisaalle. Olisiko mulla mennyt yhtään paremmin jos oltais asutti vanhalla alueella joka rupesi jo muistuttamaan slummiaa? Ei voi tietää, epäilen että ongelmia olisi siellä tullut myös mutta erilaisia sellaisia.
No jos se vanhempi on narsistinen, niin ei se kyllä yritä parastaan. Narsistia ei kiinnosta lapsensa olo, vaan vain se miltä asiat näyttävät ulospäin. Tietenkin sitä on monen hyväntahtoisten vanhempien kanssa kasvaneiden vaikea tajuta, että osa vanhemmista jopa vihaa/kadehtii lapsiaan ja haluaa heille pahaa oloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on nyt. Mennyttä ei voi muuttaa, tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Sinun pitäisi pystyä tekemään ratkaisuja, valintoja, jotka johtaisivat parempaan tulevaisuuteen. Se voi olla vaikeaa, muttei mahdotonta. Väärät valinnat ovat voineet johtaa monenlaisiin vaikeuksiin mm. ihmissuhteissa, koulutuksissa, töissä jne. Hyvä olisi, kun sinulla olisi viisaas ja hyväntahtoinen ihminen pohtimassa kanssasi mitä tehdä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä.
Ajatella kun olisi ollut edes yksi viisas ja hyväntahtoinen ihminen jo siellä nuoruudessa antamassa vinkkejä ja kaverina miettimässä tulevaisuudensuunnitelmia jne niin ei olisi mennyt elämä pieleen. Kun olisi ollut edes yksi sellainen ihminen joka ei olisi lannistanut kaikessa ja kertonut mielipiteenään joka ikiseen asiaan, ettet sinä sitä osaa etkä siihen pysty ja turha on yrittäkään.
Moni asia on sellainen ettei niitä voi korjata eikä muuttaa eli siinä mielessä on hölmöä sanoa kuinka parempaan tulevaisuuteen johtavien ratkaisujen tekeminen ei olisi mahdotonta.
Yksi sellainen ihminen kulkee aina rinnalla ja se olet sinä itse. Todellinen itsensä näkeminen edellyttää katseen nostamista sieltä omasta navasta peiliin.
Marttyyrius on narsismin piirre. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa