Lue keskustelun säännöt.
Taloudellinen hyväksikäyttö parisuhteessa vähemmän tienaavan toimesta
20.05.2026 |
Onko tää nykyään oikeasti hyväksyttävää vai miksi tästä ei saa koskaan puhua ääneen?
Mua on alkanut suorastaan oksettaa tämä “maksukykyjen mukaan” -ajattelu parisuhteissa. Eli käytännössä se, että enemmän tienaava maksaa kaiken isomman osuuden asumisesta, ruoista, autoista, lomista ja elämästä yleensä — ja vähemmän tienaava saa elää leveämmin omilla rahoillaan, koska ei muka pysty osallistumaan enempää. Tää on se mikä raivostuttaa, miten tää muka EI ole taloudellista hyväksikäyttöä?
Jos toinen tekee pidempää päivää, kantaa enemmän vastuuta, stressaa rahasta enemmän ja maksaa vaikka 70 % yhteisistä menoista, niin miksi sitä pidetään automaattisesti reiluna? Samaan aikaan toinen voi shoppailla, tehdä lyhyempää työviikkoa tai valita huonompipalkkaisen työn muka koska raha ei ole tärkeintä, kun tietää että toinen paikkaa erotuksen.
Ja ennen ku joku vetää herneet nenään: mä en puhu tilanteista missä sokea jalkapuoli äiti on kotona kuuden vammaisen lapsen kanssa tai oikeasti vaikeassa tilanteessa. Puhun ihan tavallisista parisuhteista, joissa perhe elää niin, että toisen aikuisen palkka on automaattisesti myös toisen palkkaa sillä hankittavan elintason muodossa.
Jos sukupuolet olisi toisin päin eli mies nautiskelisi naisen suuremmista tuloista, tästä puhuttaisiin hyväksikäyttönä välittömästi.
Onko täällä muita jotka on vihdoin tajunneet, että ns ”maksukyvyn mukaan osallistuminen” on yleensä vain kauniimpi nimi sille, että toinen elää siivellä?
Kommentit (770)
Miksikä paremmin tienaava menee yksiin köyhemmän kanssa.? Haluaa osallisuutta kustannuksiinsa kuitenkin? Vai mitä se saa suhteesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti: aika moni parisuhde kaatuisi ja perhe hajoaisi heti, jos parempituloinen osapuoli sanoisi että nyt mennään oikeasti puoliksi kaikesta niinkuin olisi oikeudenmukaista
Rehellisesti miksi kaikki parisuhteet pitäisi olla samalaisia ja toimia samalla tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Miksikä paremmin tienaava menee yksiin köyhemmän kanssa.? Haluaa osallisuutta kustannuksiinsa kuitenkin? Vai mitä se saa suhteesta?
Ainakin oma mieheni saa rakkautta ja kumppanuutta.
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen täällä sanoo että raha ei merkitse parisuhteessa. Outoa kyllä, yleensä sen sanoo se osapuoli joka hyötyy tilanteesta enemmän.
Olen nainen ja miestäni varakkaampi ja tosiaan raha ei merkitse mitään avioliitossa, JOS sitä puolisoaan rakastaa.
Ne joille raha on kaikki kaikessa, niin älkää nyt helvetissä menkö naimisiin ja perustako perhettä.
Laittakaa kaikki rahanne vain itseenne ja olkaa onnellisia yksin oman napanne ympärillä.
On hyvä, että suomalaiset eivät enää lisäänny. Junttikansaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä.
Tienaan itse bruttona parisen tonnia kuussa, mieheni tienaa viisi. Hän sijoittaa ja säästää rahojaan, tai oikeastaan rahaa jää yli koska hän ei keksi mihin kaiken käyttäisi. Minä budjetoin ja lasken omat rahani, säästöön jää suurinpiirtein 0 e joka kuukausi. Välillä saan toki tehtyä isompia hankintoja, mutta säästämistä se vaatii.
En silti onnistu yrityksistä huolimatta tajuamaan miksi minun pitäisi hyötyä mieheni rahoista. Hän kouluttautui ahkerasti ja on edennyt urallaan tavoitteellisesti. Minä jämähdin pas kaduuniin koska se on helppoa ja kivaa.
Mihin ikinä mieheni rahansa aikookaan käyttää, hän on ansainnut sen ja joka pennin jonka tienaa. Minä ansaitsen oman panokseni mukaan, ja sen mukaan myös elän.
Teidän elintaso on aivan liian korkea sinun tuloihin nähden. Teidän pitää etsiä halvempi asumismuoto, syödä halvempaa ruokaa ja ostaa vaatteet kirpparilta. Meikit ja kampaajat oletkin ilmeisesti ehtinyt jo jättää pois?
Miten muuten teidän ajankäyttö, käyttääkö kumpikin tismalleen saman verran perheen hyväksi? Miehen pitemmät työpäivät tai työmatkat ei ole mikään peruste jättää velvollisuudet välistä.
Ei ole liian korkeaa elintasoa, en tiedä mistä sen keksit. Käyn kampaajalla, juhlin, harrastan ratsastusta ja syön kohtalaisen usein ulkona, niihin rahani menevätkin. Asunto on ok hintainen, maksaisin saman verran yksiön vuokraa kuin nyt kun maksan puolet tästä.
Tehdään saman mittaista työpäivää eli 40 h viikossa. Mies tekee enemmän kotitöitä koska on siivousfriikki ja tykkää laittaa ruokaa. Lapsia ei ole eikä tule. En myöskään ymmärrä miksi ajankäytön pitäisi mennä tismalleen tasan, vain siksi että meillä on omat eikä yhteiset rahat.
Ja nyt me kaikki sitten täällä vai teeskennellään, että parin tonnin BRUTTOtuloilla tehdään tuota kaikkea ja sen lisäksi vielä maksetaan kaikki normaalit elämiskulut :D
Sori, mutta alkaa kuulostamaan selittelyltä jo.
Juu, vielä piisaa. Ratsastukseen menee 33 e viikossa, muut jutut sitten sen mukaan mitä jää jäljelle. Asuminen maksaa 500 e kuussa osaltani. Saan siis käteen kuussa 1800 e, eli jokunen satanen jää rälläämiseen.
Pelkästään palkan sivukuluihin 2000 €:stä menee 170 €. Eli nytkö me teeskentelemme, että sinä maksat ansiotuloveroja 30 €? 1,5 veroprosentti :D
Siis mitä jauhat? Veroprosenttini on 11.
Jolloin palkastasi jää käteen 1600 €.
Ok. 1800 siitä nyt kuitenkin jää, ja se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei sinun pidäkään hyötyä ja jos teille molemmille on tärkeää tuollainen rahojen tiukka jako, niin silloinhan asiat ovat hyvin. Teillä on samanlainen arvomaailma tulotasoista riippumatta.
Itse taas omassa liitossani koen, että paras kohde mihin rahojani olen sijoittanut on ehdottomasti perhe, vaimo ja lapset. Alussa oli pienet tulot ja vaimon pienellä palkalla lähinnä kitkuteltiin kun minä opiskelin. Nyt sitten minulla on isot tulot ja niistä yhdessä nautitaan. Me rakennettiin alusta asti yhteistä elämää, ei erillisiä elämiä erillisillä panoksilla."
Ei meillä ole mitään tiukkaa jakoa, vaan omat rahat.
Juu, omat rahat meilläkin on, mutta yhteinen talous. Teillä vaikuttaa olevan sekä omat rahat, että omat taloudet.
Sama talous meillä on mutta omat rahat. OIlaan naimisissa ja asutaan yhdessä.
Sori sivusta, mutta yhteinen talous on eri asia kuin yhdessä asuminen. Kirjoitit, että elätte oman panoksenne mukaan, eli silloin te todellakin elätte kahta eri taloutta siellä saman asian katolla.
Olen huomannut ennenkin näissä ketjuissa, että monille ihmisille termeinä rahan, talouden ja kulun erot ovat epäselviä.
Eli koska minä en saa mieheltä rahaa, meillä on eri taloudet. :D Jep jep.
Huomaa kyllä että monilla menee tasajako tunteisiin, jostain käsittämättömästä syystä.
Voi hyvänen aika sentään. Yhteinen talous tarkoittaa sitä, että molempien tulot menevät yhteiseen kassaan ja kaikki kulut ovat myös yhteisiä. Erilliset taloudet tarkoittavat sitä, että molemmilla on omat tulot ja omat kulut.
Ei se ole mitään tunteisiin menemistä, että sinulle kerrotaan mitä nämä suomenkielen vakiintuneet termit tarkoittavat kun itsellesi rahan ja talouden käsitteiden ero näyttää olevan epäselvä.
Heh, ei todellakaan tarkoita mutta tästä on varmaan turha jahnata. Talouden voi järjestää monin eri tavoin.
Ainakin kävi selväksi, ettet ole jämähtänyt siihen matalapalkkaduuniisi sen takia, että se on helppoa ja hauskaa, vaan sen takia ettei älynlahjasi riitä muuhun :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei sinun pidäkään hyötyä ja jos teille molemmille on tärkeää tuollainen rahojen tiukka jako, niin silloinhan asiat ovat hyvin. Teillä on samanlainen arvomaailma tulotasoista riippumatta.
Itse taas omassa liitossani koen, että paras kohde mihin rahojani olen sijoittanut on ehdottomasti perhe, vaimo ja lapset. Alussa oli pienet tulot ja vaimon pienellä palkalla lähinnä kitkuteltiin kun minä opiskelin. Nyt sitten minulla on isot tulot ja niistä yhdessä nautitaan. Me rakennettiin alusta asti yhteistä elämää, ei erillisiä elämiä erillisillä panoksilla."
Ei meillä ole mitään tiukkaa jakoa, vaan omat rahat.
Juu, omat rahat meilläkin on, mutta yhteinen talous. Teillä vaikuttaa olevan sekä omat rahat, että omat taloudet.
Sama talous meillä on mutta omat rahat. OIlaan naimisissa ja asutaan yhdessä.
Sori sivusta, mutta yhteinen talous on eri asia kuin yhdessä asuminen. Kirjoitit, että elätte oman panoksenne mukaan, eli silloin te todellakin elätte kahta eri taloutta siellä saman asian katolla.
Olen huomannut ennenkin näissä ketjuissa, että monille ihmisille termeinä rahan, talouden ja kulun erot ovat epäselviä.
Eli koska minä en saa mieheltä rahaa, meillä on eri taloudet. :D Jep jep.
Huomaa kyllä että monilla menee tasajako tunteisiin, jostain käsittämättömästä syystä.
Voi hyvänen aika sentään. Yhteinen talous tarkoittaa sitä, että molempien tulot menevät yhteiseen kassaan ja kaikki kulut ovat myös yhteisiä. Erilliset taloudet tarkoittavat sitä, että molemmilla on omat tulot ja omat kulut.
Ei se ole mitään tunteisiin menemistä, että sinulle kerrotaan mitä nämä suomenkielen vakiintuneet termit tarkoittavat kun itsellesi rahan ja talouden käsitteiden ero näyttää olevan epäselvä.
Heh, ei todellakaan tarkoita mutta tästä on varmaan turha jahnata. Talouden voi järjestää monin eri tavoin.
Ainakin kävi selväksi, ettet ole jämähtänyt siihen matalapalkkaduuniisi sen takia, että se on helppoa ja hauskaa, vaan sen takia ettei älynlahjasi riitä muuhun :D
Heh, en ole yrittänyt hakea muita töitä. Maisterinpaperit sain viime syksynä. Googleta mitä talous tarkoittaa, opit uutta.
Yllättäen se enemmän tienaava kokee näin. Miten sattuukaan, ja mitä se hänestä kertoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä.
Tienaan itse bruttona parisen tonnia kuussa, mieheni tienaa viisi. Hän sijoittaa ja säästää rahojaan, tai oikeastaan rahaa jää yli koska hän ei keksi mihin kaiken käyttäisi. Minä budjetoin ja lasken omat rahani, säästöön jää suurinpiirtein 0 e joka kuukausi. Välillä saan toki tehtyä isompia hankintoja, mutta säästämistä se vaatii.
En silti onnistu yrityksistä huolimatta tajuamaan miksi minun pitäisi hyötyä mieheni rahoista. Hän kouluttautui ahkerasti ja on edennyt urallaan tavoitteellisesti. Minä jämähdin pas kaduuniin koska se on helppoa ja kivaa.
Mihin ikinä mieheni rahansa aikookaan käyttää, hän on ansainnut sen ja joka pennin jonka tienaa. Minä ansaitsen oman panokseni mukaan, ja sen mukaan myös elän.
Teidän elintaso on aivan liian korkea sinun tuloihin nähden. Teidän pitää etsiä halvempi asumismuoto, syödä halvempaa ruokaa ja ostaa vaatteet kirpparilta. Meikit ja kampaajat oletkin ilmeisesti ehtinyt jo jättää pois?
Miten muuten teidän ajankäyttö, käyttääkö kumpikin tismalleen saman verran perheen hyväksi? Miehen pitemmät työpäivät tai työmatkat ei ole mikään peruste jättää velvollisuudet välistä.
Ei ole liian korkeaa elintasoa, en tiedä mistä sen keksit. Käyn kampaajalla, juhlin, harrastan ratsastusta ja syön kohtalaisen usein ulkona, niihin rahani menevätkin. Asunto on ok hintainen, maksaisin saman verran yksiön vuokraa kuin nyt kun maksan puolet tästä.
Tehdään saman mittaista työpäivää eli 40 h viikossa. Mies tekee enemmän kotitöitä koska on siivousfriikki ja tykkää laittaa ruokaa. Lapsia ei ole eikä tule. En myöskään ymmärrä miksi ajankäytön pitäisi mennä tismalleen tasan, vain siksi että meillä on omat eikä yhteiset rahat.
Ja nyt me kaikki sitten täällä vai teeskennellään, että parin tonnin BRUTTOtuloilla tehdään tuota kaikkea ja sen lisäksi vielä maksetaan kaikki normaalit elämiskulut :D
Sori, mutta alkaa kuulostamaan selittelyltä jo.
Juu, vielä piisaa. Ratsastukseen menee 33 e viikossa, muut jutut sitten sen mukaan mitä jää jäljelle. Asuminen maksaa 500 e kuussa osaltani. Saan siis käteen kuussa 1800 e, eli jokunen satanen jää rälläämiseen.
Pelkästään palkan sivukuluihin 2000 €:stä menee 170 €. Eli nytkö me teeskentelemme, että sinä maksat ansiotuloveroja 30 €? 1,5 veroprosentti :D
Siis mitä jauhat? Veroprosenttini on 11.
Jolloin palkastasi jää käteen 1600 €.
Ok. 1800 siitä nyt kuitenkin jää, ja se riittää.
Kai tajuat, että tuo mahdottomuus?
Ap, tilanteeseesi on todella helppo ratkaisu. Lopeta tämä kokemasi hyväksikäyttösuhde ja etsi itsellesi seuraa, joka tienaa saman verran kuin sinä. Sinulle raha on rakkaampaa kuin ihmissuhde. Helppoa, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä meni nyt osalla ihan pata jumiin kun joku ei roikukaan puolison lompsalla.
Minä olin siinä luulossa, että naiset ovat täälläpäin itsenäisiä, mutta olen kai harvinaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä.
Tienaan itse bruttona parisen tonnia kuussa, mieheni tienaa viisi. Hän sijoittaa ja säästää rahojaan, tai oikeastaan rahaa jää yli koska hän ei keksi mihin kaiken käyttäisi. Minä budjetoin ja lasken omat rahani, säästöön jää suurinpiirtein 0 e joka kuukausi. Välillä saan toki tehtyä isompia hankintoja, mutta säästämistä se vaatii.
En silti onnistu yrityksistä huolimatta tajuamaan miksi minun pitäisi hyötyä mieheni rahoista. Hän kouluttautui ahkerasti ja on edennyt urallaan tavoitteellisesti. Minä jämähdin pas kaduuniin koska se on helppoa ja kivaa.
Mihin ikinä mieheni rahansa aikookaan käyttää, hän on ansainnut sen ja joka pennin jonka tienaa. Minä ansaitsen oman panokseni mukaan, ja sen mukaan myös elän.
Teidän elintaso on aivan liian korkea sinun tuloihin nähden. Teidän pitää etsiä halvempi asumismuoto, syödä halvempaa ruokaa ja ostaa vaatteet kirpparilta. Meikit ja kampaajat oletkin ilmeisesti ehtinyt jo jättää pois?
Miten muuten teidän ajankäyttö, käyttääkö kumpikin tismalleen saman verran perheen hyväksi? Miehen pitemmät työpäivät tai työmatkat ei ole mikään peruste jättää velvollisuudet välistä.
Ei ole liian korkeaa elintasoa, en tiedä mistä sen keksit. Käyn kampaajalla, juhlin, harrastan ratsastusta ja syön kohtalaisen usein ulkona, niihin rahani menevätkin. Asunto on ok hintainen, maksaisin saman verran yksiön vuokraa kuin nyt kun maksan puolet tästä.
Tehdään saman mittaista työpäivää eli 40 h viikossa. Mies tekee enemmän kotitöitä koska on siivousfriikki ja tykkää laittaa ruokaa. Lapsia ei ole eikä tule. En myöskään ymmärrä miksi ajankäytön pitäisi mennä tismalleen tasan, vain siksi että meillä on omat eikä yhteiset rahat.
Ja nyt me kaikki sitten täällä vai teeskennellään, että parin tonnin BRUTTOtuloilla tehdään tuota kaikkea ja sen lisäksi vielä maksetaan kaikki normaalit elämiskulut :D
Sori, mutta alkaa kuulostamaan selittelyltä jo.
Juu, vielä piisaa. Ratsastukseen menee 33 e viikossa, muut jutut sitten sen mukaan mitä jää jäljelle. Asuminen maksaa 500 e kuussa osaltani. Saan siis käteen kuussa 1800 e, eli jokunen satanen jää rälläämiseen.
Pelkästään palkan sivukuluihin 2000 €:stä menee 170 €. Eli nytkö me teeskentelemme, että sinä maksat ansiotuloveroja 30 €? 1,5 veroprosentti :D
Siis mitä jauhat? Veroprosenttini on 11.
Jolloin palkastasi jää käteen 1600 €.
Ok. 1800 siitä nyt kuitenkin jää, ja se riittää.
Kukaan ei voi trollata näin typerällä asialla, joten oletko oikeasti noin pihalla vai oletko kenties itse taloudellisen hyväksikäytön uhri? Meneekö palkkasi yhteiselle tilille, jolle vain mies pääsee, etkä edes näe palkkakuittejasi? Kuulostaa meinaa siltä, että kaikki ei ole nyt hyvin. On täysi mahdottomuus, että sinulle jää 2000 €:n tuloista 11 % ennakonpidätyksellä 1800 €.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä.
Tienaan itse bruttona parisen tonnia kuussa, mieheni tienaa viisi. Hän sijoittaa ja säästää rahojaan, tai oikeastaan rahaa jää yli koska hän ei keksi mihin kaiken käyttäisi. Minä budjetoin ja lasken omat rahani, säästöön jää suurinpiirtein 0 e joka kuukausi. Välillä saan toki tehtyä isompia hankintoja, mutta säästämistä se vaatii.
En silti onnistu yrityksistä huolimatta tajuamaan miksi minun pitäisi hyötyä mieheni rahoista. Hän kouluttautui ahkerasti ja on edennyt urallaan tavoitteellisesti. Minä jämähdin pas kaduuniin koska se on helppoa ja kivaa.
Mihin ikinä mieheni rahansa aikookaan käyttää, hän on ansainnut sen ja joka pennin jonka tienaa. Minä ansaitsen oman panokseni mukaan, ja sen mukaan myös elän.
Teidän elintaso on aivan liian korkea sinun tuloihin nähden. Teidän pitää etsiä halvempi asumismuoto, syödä halvempaa ruokaa ja ostaa vaatteet kirpparilta. Meikit ja kampaajat oletkin ilmeisesti ehtinyt jo jättää pois?
Miten muuten teidän ajankäyttö, käyttääkö kumpikin tismalleen saman verran perheen hyväksi? Miehen pitemmät työpäivät tai työmatkat ei ole mikään peruste jättää velvollisuudet välistä.
Ei ole liian korkeaa elintasoa, en tiedä mistä sen keksit. Käyn kampaajalla, juhlin, harrastan ratsastusta ja syön kohtalaisen usein ulkona, niihin rahani menevätkin. Asunto on ok hintainen, maksaisin saman verran yksiön vuokraa kuin nyt kun maksan puolet tästä.
Tehdään saman mittaista työpäivää eli 40 h viikossa. Mies tekee enemmän kotitöitä koska on siivousfriikki ja tykkää laittaa ruokaa. Lapsia ei ole eikä tule. En myöskään ymmärrä miksi ajankäytön pitäisi mennä tismalleen tasan, vain siksi että meillä on omat eikä yhteiset rahat.
Ja nyt me kaikki sitten täällä vai teeskennellään, että parin tonnin BRUTTOtuloilla tehdään tuota kaikkea ja sen lisäksi vielä maksetaan kaikki normaalit elämiskulut :D
Sori, mutta alkaa kuulostamaan selittelyltä jo.
Juu, vielä piisaa. Ratsastukseen menee 33 e viikossa, muut jutut sitten sen mukaan mitä jää jäljelle. Asuminen maksaa 500 e kuussa osaltani. Saan siis käteen kuussa 1800 e, eli jokunen satanen jää rälläämiseen.
Pelkästään palkan sivukuluihin 2000 €:stä menee 170 €. Eli nytkö me teeskentelemme, että sinä maksat ansiotuloveroja 30 €? 1,5 veroprosentti :D
Siis mitä jauhat? Veroprosenttini on 11.
Jolloin palkastasi jää käteen 1600 €.
Ok. 1800 siitä nyt kuitenkin jää, ja se riittää.
Kukaan ei voi trollata näin typerällä asialla, joten oletko oikeasti noin pihalla vai oletko kenties itse taloudellisen hyväksikäytön uhri? Meneekö palkkasi yhteiselle tilille, jolle vain mies pääsee, etkä edes näe palkkakuittejasi? Kuulostaa meinaa siltä, että kaikki ei ole nyt hyvin. On täysi mahdottomuus, että sinulle jää 2000 €:n tuloista 11 % ennakonpidätyksellä 1800 €.
2200 on varmaan tulot nykyään, en tiedä. 1800 tulee tassuun. Onhan tuo noussut 15 vuodessa 600 e/kk. Pari tonnia ei nyt tarkoittanut 2000 e, olen pahoillani sekaannuksesta.
En muista koska olisin katsonut palkkakuittia viimeksi, ei ole ollut tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä.
Tienaan itse bruttona parisen tonnia kuussa, mieheni tienaa viisi. Hän sijoittaa ja säästää rahojaan, tai oikeastaan rahaa jää yli koska hän ei keksi mihin kaiken käyttäisi. Minä budjetoin ja lasken omat rahani, säästöön jää suurinpiirtein 0 e joka kuukausi. Välillä saan toki tehtyä isompia hankintoja, mutta säästämistä se vaatii.
En silti onnistu yrityksistä huolimatta tajuamaan miksi minun pitäisi hyötyä mieheni rahoista. Hän kouluttautui ahkerasti ja on edennyt urallaan tavoitteellisesti. Minä jämähdin pas kaduuniin koska se on helppoa ja kivaa.
Mihin ikinä mieheni rahansa aikookaan käyttää, hän on ansainnut sen ja joka pennin jonka tienaa. Minä ansaitsen oman panokseni mukaan, ja sen mukaan myös elän.
Teidän elintaso on aivan liian korkea sinun tuloihin nähden. Teidän pitää etsiä halvempi asumismuoto, syödä halvempaa ruokaa ja ostaa vaatteet kirpparilta. Meikit ja kampaajat oletkin ilmeisesti ehtinyt jo jättää pois?
Miten muuten teidän ajankäyttö, käyttääkö kumpikin tismalleen saman verran perheen hyväksi? Miehen pitemmät työpäivät tai työmatkat ei ole mikään peruste jättää velvollisuudet välistä.
Ei ole liian korkeaa elintasoa, en tiedä mistä sen keksit. Käyn kampaajalla, juhlin, harrastan ratsastusta ja syön kohtalaisen usein ulkona, niihin rahani menevätkin. Asunto on ok hintainen, maksaisin saman verran yksiön vuokraa kuin nyt kun maksan puolet tästä.
Tehdään saman mittaista työpäivää eli 40 h viikossa. Mies tekee enemmän kotitöitä koska on siivousfriikki ja tykkää laittaa ruokaa. Lapsia ei ole eikä tule. En myöskään ymmärrä miksi ajankäytön pitäisi mennä tismalleen tasan, vain siksi että meillä on omat eikä yhteiset rahat.
Ja nyt me kaikki sitten täällä vai teeskennellään, että parin tonnin BRUTTOtuloilla tehdään tuota kaikkea ja sen lisäksi vielä maksetaan kaikki normaalit elämiskulut :D
Sori, mutta alkaa kuulostamaan selittelyltä jo.
Juu, vielä piisaa. Ratsastukseen menee 33 e viikossa, muut jutut sitten sen mukaan mitä jää jäljelle. Asuminen maksaa 500 e kuussa osaltani. Saan siis käteen kuussa 1800 e, eli jokunen satanen jää rälläämiseen.
Pelkästään palkan sivukuluihin 2000 €:stä menee 170 €. Eli nytkö me teeskentelemme, että sinä maksat ansiotuloveroja 30 €? 1,5 veroprosentti :D
Siis mitä jauhat? Veroprosenttini on 11.
Jolloin palkastasi jää käteen 1600 €.
Ok. 1800 siitä nyt kuitenkin jää, ja se riittää.
Eli olet debiili.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteeseesi on todella helppo ratkaisu. Lopeta tämä kokemasi hyväksikäyttösuhde ja etsi itsellesi seuraa, joka tienaa saman verran kuin sinä. Sinulle raha on rakkaampaa kuin ihmissuhde. Helppoa, eikö?
Ei se ihan helppo ole eka pitäisi löytää se suhde jossa nainen käyttää häntä hyväkseen ja sitten vielä löytää uusi suhde.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tulisi siirtyä ruokakuntaiseen verotukseen tai muuttaa ruokakuntakohtaiset tuet yksilökohtaisiksi.
Tiedän useita tapauksia, jossa on päädytty eroamaan paperilla, jotta paremmassa tilanteessa oleva puoliso ei joudu taloudelliseen ahdinkoon elatustaakan takia toisen alkaessa saada toimeentulotukea ja asumistukea. Tiedän vielä useamman tapauksen, jossa ihmiset eivät koskaan ole olleet paperilla yhdessä, koska tietävät, että toisella ei olisi varaa elättää toista asumistuen ja toimeentulotuen loppuessa samassa ruokakunnassa.
Ruokakuntaisesta verotuksesta olisi ehkä hyötyä tukien saajien puolisoille, mutta päähäni ei mitenkään mahdu, mitä minä palkansaajana hyötyisin siitä, että puolisoni hieman suuremman palkan vuoksi oma verotukseni nousisi. Meillä kun on rahat erillään.
Samasta aiheesta on aloituksia ollut ennenkin. Tosiasiahan on, että jos toinen on huomattavasti toista kovatuloisempi ja jaetaan kaikki menot puoliksi, niin sittenhän elintaso määräytyy pieni- tuloisemman mukaan. Suurituloisimpi kerryttää siinä sitten tietysti pankkitiliään, mutta tyytyy samalla matalampaan elintasoon, kuin mihin itsellä olisi mahdollisuus.
Jolloin palkastasi jää käteen 1600 €.