Pitääkö lesken toivetta perinnön jättämisestä jakamatta noudattaa?
Isäni elää vielä, mutta ihan loppumetreillä hoitokodissa. Käytiin äidin kanssa papereita läpi ja löysin isäni testamentin. Siinä sanottiiin, että hänet perii lailliset perilliset. Sikäli turha paperi, kun lailliset perilliset perii muutenkin, mutta isäni tuntien hän on halunnut sellaisen lakimiehellä laatia. Äitini tokaisi, mutta mitäänhän ei jaeta ennenkuin molemmat on kuolleet. Jos isäni näin haluaisi, niin testamentissa sitten lukisi niin. Nyt tulkitsen, että testamentilla hän haluaa painottaa, että perintö jaetaan, kun hänestä aika jättää. En halua mitään riitaa, mutta kumman tahtoa mielestäsi pitäisi noudattaa, vainajan vai lesken? Niin ja mistään isoista summista ei ole kyse ja äitini saa joka tapauksessa asua kodissaan loppuun asti
Kommentit (223)
Meillä osa osakkaista vaati perintöosuutensa asap. No eipä ollut rahaa antaa, niin piti myydä metsää. Ahneilla loksahti leuat, kun tajusivat, että tulee muuten ihan kivat verot maksettavaksi metsän myynnistä! Asiat olisi olleet niin paljon helpompia, jos olisi jätetty pesän jakaminen siihen, kun leskikin on kuollut, mutta ei, se ei käynyt.
Minulla olisi muutama kysymys:
1) tuliko kenellekään muulle kuin sinulle täytenä yllätyksenä että perinnöstä pitää maksaa perintöveroa
2) mihin perintöverot olisivat kadonneet jos olisi odotettu että leskikin kuolee?
3) miten sitä osaa perillisistä joka tarvitsi rahaa ASAP ja sai rahansa ASAP harmitti se että he saivat rahansa ASAP kun metsää myytiin? Miten heidän asemansa olisi parantunut odottamalla vuosikymmeniä että leskikin kuolee?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap näkisi järkeväksi jakaa pesä nyt? Entä miksi sitä jakoa ei voisi tehdä vasta äidinkin kuoltua? Noin niinkuin yksinkertaistaen tätä hommaa (plussat ja miinukset).
Tai siis ei nyt kun ole vielä kuolluttakkaan, vaan sitten kun.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kyllä päivänselvää, että isäni kuoleman jälkeen koko omaisuus siirtyy äitini hallintaan eikä edes lakiosuutta vaadita. Oli testamenttia tai ei.
Tämä! Kun Isäni kuoli niin omaisuus jätettin jakamatta, kaikki on Äidin hallussa. Näin sovittiin veljeni kanssa vaikka ainakin mää niitä rahoja olisinkin tarvinnut. Ihme ahnetta porukkaa nykysin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Äiti ei PERI mitään!
Ennen perinnönjakoa tehdään ositus. Äiti saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta, lapsille perintönä toinen puoli. Tai jos äiti onkin miestään varakkaampi, saa hän pitää omaisuutensa.
Jos omaisuus on vain asunto, leski saa asua siinä elämänsä loppuun asti. Leski maksaa käyttömenot, korjauskuluista puolet. Lapset joutuvat kyllä maksamaan perintöverot, mutta eivät voi realisoida omistustaan.
Koska leski maksaa perintöveroa vasta yli 120.000 euron perinnöstä, voi tuollaisessa tapauksessa olla järkevää lasten luopua perinnöstä. Silloin leski maksaa asunnon kaikki kulut.
Leski tosiaan saa puolisovähennyksen 90.000 ja kun alle 30.000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa perintöveroa, niin leski voi periä 120.000€ ilman veroa.
Ennen perinnönjakoa tehdään ositus. Äiti saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta, lapsille perintönä toinen puoli. Tai jos äiti onkin miestään varakkaampi, saa hän pitää omaisuutensa.
Tasinko ei ole puolet yhteisestä omaisuudesta vaan sen erotuksesta. Jos omaisuus on 50/50, tasinkoa ei edes synny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavalla on tilanne, että testamentissa oli maininta, että jos joku osakkaista haluaa osuutensa ennen lesken kuolemaa, hänelle voi maksaa osuus rahana. Ok, joo, mutta osa perikunnasta vastustaa jakoa, eikä jako ole liikahtanut mihinkään.
Jos yksikin osakas vaatii jakamista, se on jaettava.
Meillä osa osakkaista vaati perintöosuutensa asap. No eipä ollut rahaa antaa, niin piti myydä metsää. Ahneilla loksahti leuat, kun tajusivat, että tulee muuten ihan kivat verot maksettavaksi metsän myynnistä! Asiat olisi olleet niin paljon helpompia, jos olisi jätetty pesän jakaminen siihen, kun leskikin on kuollut, mutta ei, se ei käynyt.
Miten lesken kuoltua rahaa olisi ollut yhtään enempää?
Myös äidin osuus potissa. Oisko?
Vanhempien kuoleman välillä voi mennä aikaa 20 vuottakin. Perintövero pitää kuitenkin maksaa, joten mistä varaton pieraisee perintöveroon rahat jos leski hilloaa ensin kuolleen omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Myös äidin osuus potissa. Oisko?
Täällä on perusoletus ettei naisella ole omaisuutta 😂
Miten niin ei olisi? Ilman avioehtoa leskelle maksetaan tasinkoa niin että yhteinen omaisuus menee puokkiin. Silloinhan leskelle jää puolet omaisuudesta, joten onhan hänellä omaisuutta, oli sitten mies tai nainen.
Vanhempien kuoleman välillä voi mennä aikaa 20 vuottakin. Perintövero pitää kuitenkin maksaa, joten mistä varaton pieraisee perintöveroon rahat jos leski hilloaa ensin kuolleen omaisuutta.
Miten leski sitä muka hilloaa? Perintövero maksetaan vaikkei pesää jaettaisi ja kaikkien suostumuksella perintöveron voi maksaa kuolinpesän varoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös äidin osuus potissa. Oisko?
Täällä on perusoletus ettei naisella ole omaisuutta 😂Miten niin ei olisi? Ilman avioehtoa leskelle maksetaan tasinkoa niin että yhteinen omaisuus menee puokkiin. Silloinhan leskelle jää puolet omaisuudesta, joten onhan hänellä omaisuutta, oli sitten mies tai nainen.
Höpöhöpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavalla on tilanne, että testamentissa oli maininta, että jos joku osakkaista haluaa osuutensa ennen lesken kuolemaa, hänelle voi maksaa osuus rahana. Ok, joo, mutta osa perikunnasta vastustaa jakoa, eikä jako ole liikahtanut mihinkään.
Jos yksikin osakas vaatii jakamista, se on jaettava.
Meillä osa osakkaista vaati perintöosuutensa asap. No eipä ollut rahaa antaa, niin piti myydä metsää. Ahneilla loksahti leuat, kun tajusivat, että tulee muuten ihan kivat verot maksettavaksi metsän myynnistä! Asiat olisi olleet niin paljon helpompia, jos olisi jätetty pesän jakaminen siihen, kun leskikin on kuollut, mutta ei, se ei käynyt.
Miten lesken kuoltua rahaa olisi ollut yhtään enempää?
Myös äidin osuus potissa. Oisko?
Vanhempien kuoleman välillä voi mennä aikaa 20 vuottakin. Perintövero pitää kuitenkin maksaa, joten mistä varaton pieraisee perintöveroon rahat jos leski hilloaa ensin kuolleen omaisuutta.
Ei tarvitse, jos luopuu perinnöstä. Silloin leski petii puolisonsa ja maksaa perintöveron, jota leski maksaa vasta yli 120.000 euron perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap näkisi järkeväksi jakaa pesä nyt? Entä miksi sitä jakoa ei voisi tehdä vasta äidinkin kuoltua? Noin niinkuin yksinkertaistaen tätä hommaa (plussat ja miinukset).
Ehkä ei ole varaa perintöveroon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kyllä päivänselvää, että isäni kuoleman jälkeen koko omaisuus siirtyy äitini hallintaan eikä edes lakiosuutta vaadita. Oli testamenttia tai ei.
Tämä! Kun Isäni kuoli niin omaisuus jätettin jakamatta, kaikki on Äidin hallussa. Näin sovittiin veljeni kanssa vaikka ainakin mää niitä rahoja olisinkin tarvinnut. Ihme ahnetta porukkaa nykysin!
Millä maksoit perintöveron?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap näkisi järkeväksi jakaa pesä nyt? Entä miksi sitä jakoa ei voisi tehdä vasta äidinkin kuoltua? Noin niinkuin yksinkertaistaen tätä hommaa (plussat ja miinukset).
Ehkä ei ole varaa perintöveroon?
Miten jako siihen liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Äiti ei PERI mitään!
Ennen perinnönjakoa tehdään ositus. Äiti saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta, lapsille perintönä toinen puoli. Tai jos äiti onkin miestään varakkaampi, saa hän pitää omaisuutensa.
Jos omaisuus on vain asunto, leski saa asua siinä elämänsä loppuun asti. Leski maksaa käyttömenot, korjauskuluista puolet. Lapset joutuvat kyllä maksamaan perintöverot, mutta eivät voi realisoida omistustaan.
Koska leski maksaa perintöveroa vasta yli 120.000 euron perinnöstä, voi tuollaisessa tapauksessa olla järkevää lasten luopua perinnöstä. Silloin leski maksaa asunnon kaikki kulut.
Leski tosiaan saa puolisovähennyksen 90.000 ja kun alle 30.000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa perintöveroa, niin leski voi periä 120.000€ ilman veroa.
Tässä ei ole tehty testamenttiä joten puoliso ei peri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien kuoleman välillä voi mennä aikaa 20 vuottakin. Perintövero pitää kuitenkin maksaa, joten mistä varaton pieraisee perintöveroon rahat jos leski hilloaa ensin kuolleen omaisuutta.
Miten leski sitä muka hilloaa? Perintövero maksetaan vaikkei pesää jaettaisi ja kaikkien suostumuksella perintöveron voi maksaa kuolinpesän varoista.
Kuolinpesällähän ei ollut varoja tuossa tapauksessa kun piti kerran metsää myydä että saatiin rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien kuoleman välillä voi mennä aikaa 20 vuottakin. Perintövero pitää kuitenkin maksaa, joten mistä varaton pieraisee perintöveroon rahat jos leski hilloaa ensin kuolleen omaisuutta.
Miten leski sitä muka hilloaa? Perintövero maksetaan vaikkei pesää jaettaisi ja kaikkien suostumuksella perintöveron voi maksaa kuolinpesän varoista.Kuolinpesällähän ei ollut varoja tuossa tapauksessa kun piti kerran metsää myydä että saatiin rahaa.
Puhuttiinko siinä perintöverosta jotakin? Siinähän puhuttiin metsän myynnistä tulleista veroista.
Metsän myynnistä syntyneestä voitosta maksetaan pääomatuloveroa. Veroprosentti on 30 % (30 000 euroon asti) ja 34 % yli menevältä osalta. Veroa maksetaan vain, jos myyntihinta ylittää hankintahinnan, perintöarvon tai hankintameno-olettaman sekä mahdolliset myyntikulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavalla on tilanne, että testamentissa oli maininta, että jos joku osakkaista haluaa osuutensa ennen lesken kuolemaa, hänelle voi maksaa osuus rahana. Ok, joo, mutta osa perikunnasta vastustaa jakoa, eikä jako ole liikahtanut mihinkään.
Jos yksikin osakas vaatii jakamista, se on jaettava.
Meillä osa osakkaista vaati perintöosuutensa asap. No eipä ollut rahaa antaa, niin piti myydä metsää. Ahneilla loksahti leuat, kun tajusivat, että tulee muuten ihan kivat verot maksettavaksi metsän myynnistä! Asiat olisi olleet niin paljon helpompia, jos olisi jätetty pesän jakaminen siihen, kun leskikin on kuollut, mutta ei, se ei käynyt.
Miten lesken kuoltua rahaa olisi ollut yhtään enempää?
Myös äidin osuus potissa. Oisko?
Vanhempien kuoleman välillä voi mennä aikaa 20 vuottakin. Perintövero pitää kuitenkin maksaa, joten mistä varaton pieraisee perintöveroon rahat jos leski hilloaa ensin kuolleen omaisuutta.
Ei tarvitse, jos luopuu perinnöstä. Silloin leski petii puolisonsa ja maksaa perintöveron, jota leski maksaa vasta yli 120.000 euron perinnöstä.
No sittenhän on turha kysellä täällä miten periminen menee jos on kerran luopumassa perinnöstä🤷
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap näkisi järkeväksi jakaa pesä nyt? Entä miksi sitä jakoa ei voisi tehdä vasta äidinkin kuoltua? Noin niinkuin yksinkertaistaen tätä hommaa (plussat ja miinukset).
Ehkä ei ole varaa perintöveroon?
Miten jako siihen liittyy?
Jos perintöä ei jaeta niin ei ole perintöä mitä muuttaa rahaksi eikä täten mitään millä maksaa perintöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kyllä päivänselvää, että isäni kuoleman jälkeen koko omaisuus siirtyy äitini hallintaan eikä edes lakiosuutta vaadita. Oli testamenttia tai ei.
Miten ajattelit tämän järjestää kun isälläsi on ainakin yksi lapsi (sinä) ja ilman testamenttia sinä perit kaiken. Puoliso ei peri mitään.
Pesä jää kuolinpesänä omemaan äidin kuolemaan asti ja äiti hoitaa kuolinpesän asiat.
Äitihän jos ei ole avioehtoja omistaa puolet pesästä.
Eikä omista. Äiti voi olla vaikka niin paljon varakkaampi että omistaa ihan itse avioparin varallisuudesta yli puolet -> ositus ja äiti on ulkona pesästä pl. asumisoikeus.
Miksi ap näkisi järkeväksi jakaa pesä nyt? Entä miksi sitä jakoa ei voisi tehdä vasta äidinkin kuoltua? Noin niinkuin yksinkertaistaen tätä hommaa (plussat ja miinukset).